Mikä on hyvinvointialue?

Oletuskuva

Hyvinvointialueet aloittavat 1.1.2023. Suuri muutos koskettaa kuntia ja kuntayhtymiä, joilta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueiden vastuulle. Lisäksi kunnilta siirtyvät hyvinvointialueille koulukuraattorit ja koulupsykologit sekä tukipalveluhenkilöstöä. 

Hyvinvointialueet ovat kunnista ja valtiosta erillisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä ja niillä on alueillaan itsehallinto. Suomeen on perustettu 21 hyvinvointialuetta, jotka muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Kymenlaakson hyvinvointialueen muodostavat Kotka, Kouvola, Hamina, Miehikkälä, Virolahti ja Pyhtää. 

Miksi uudistusta tarvitaan?

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista vastaa Suomessa yli 200 toimijaa, joiden resurssit ja osaaminen palvelujen tuottamisessa vaihtelevat merkittävästi. Lisäksi väestö ikääntyy, mikä lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Väestön yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteudu, joten tarvitaan vahvemmat toimijat vastaamaan palveluista.

Kohti Kymenlaakson hyvinvointialuetta

Kymenlaakson hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä vastasi väliaikainen valmistelutoimielin, kunnes vaaleilla valittu aluevaltuusto ja aluevaltuuston asettama aluehallitus aloittivat toimintansa 1.3.2022. Siirtymäaika päättyy 1.1.2023, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi sekä koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle. 

Kymenlaakso on hyvinvointialueen valmistelussa edelläkävijä, sillä Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote) sekä Kymenlaakson pelastuslaitos (Kympe) palvelevat jo kaikkia kymenlaaksolaisia. Työtä silti riittää, sillä rakenteellisen uudistamisen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen toimintaa uudistetaan.  

Uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut kaikille. Uudistumisella parannetaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja, turvataan ammattitaitoisen työvoiman saanti sekä hillitään kustannusten kasvua.