1. jakson tekstivastine

29.4.2022

Hyvinvointialueen hallinto – uusi päätöksenteon taso

Tervetuloa kuuntelemaan Odotushuone -podcastia. Kymenlaakson hyvinvointialueen valmistelu on jo alkanut. Ovien avautumista odotellessa on hyvä hetki tutustua uudistukseen muutosjohtaja Lauri Lehdon ja asiantuntijavieraiden seurassa. Tässä podcastissa keskustellaan hyvinvointialueesta monipuolisesti ja rohkeasti visioiden. Seuraa Kymenlaakson hyvinvointialueen valmistelua osoitteessa kymenhva.fi, Instagramissa @kymenlaaksonhyvinvoinalue ja Twitterissä @kymenhva.

Lauri Lehto: Noniin, tervetuloa Odotushuone-podcastiin, ensimmäiseen sellaiseen. Minun nimeni on Lauri Lehto, Kymenlaakson hyvinvointialueen muutosjohtaja. Minulla on tänään täällä ensimmäisinä vieraina aluehallituksen tuore puheenjohtaja Nina Brask ja aluevaltuuston niin ikään tuore puheenjohtaja Jouko Leppänen. Tervetuloa Jouko ja Nina.

Jouko Leppänen: Kiitos.

Nina Brask: Kiitoksia Laurille.

Lauri Lehto: Kiitos. Vielä ennen kuin mennään itse asiaan, niin tuosta Odotushuone-käsitteestä. Varmasti joku kuulija ihmettelee, että mitä tarkoitetaan tällä Odotushuoneella. Me keksimme tällaisen hauskan nimen tälle sen takia, että me kaikki olemme, ketä tässäkin huoneessa meitä paikan päällä on, tehneet tätä hyvinvointialueen valmistelutyötä jo jonkin aikaa, mutta kuulijat, eli suuri yleisö, väestö, kymenlaaksolaiset, ovat eräällä tavalla odotushuoneessa. He vähän niin kuin odottelevat nyt hyvinvointialueen käynnistymistä vuonna 2023. Ja me täällä teemme tätä valmistelutyötä ja tänään me olemme täällä Odotushuoneessa kohtaamassa meidän kuulijoitamme ja kertomassa siitä, että mitä käytännössä tämä hyvinvointialueen valmistelutyö sitten tarkoittaa ja mitä tässä on tuleman. Jokaiselta vieraalta tulemme kysymään myös yhden ja saman kysymyksen, joka on se, että miltä hyvinvointialue näyttää Kymenlaaksossa viiden vuoden päästä. Mutta nyt pidemmittä puheitta meidän vieraisiimme. Vielä kerran tervetuloa Nina ja Jouko. Aloitetaanko Nina sinusta? Kerro hieman enemmän itsestäsi. Kuka olet ja mistä tulet?

Nina Brask: Tervehdys kaikille kuulijoille. Olen Braskin Nina ja ehkä kotkalaisille enemmänkin tuttu näky Kotkan kaduilla. Olen toiminut siis kaupunginvaltuustossa jo useita vuosia ja ollut valtuuston puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja kollegani Joukon kanssa tehty paljon yhteistyötä kuntien välillä. Minun alkuperäinen ammattini ja työurani itseasiassa löytyy Carea-Kymsote-akselilta ja olen ollut siellä erilaisissa tehtävissä, eli sairaalaelämä on jo sinällään vähän tuttuakin. Työuraa olen tehnyt myös tuolla talous- ja henkilöstöhallinnon puolella, eli olen seurannut myös henkilöstönjohtamista ja taloushallintoa työkseni muutaman vuoden ajan. Myös tietotekniset ratkaisut ovat minulle tuttuja, eli minkälaista digitaalisuutta voidaan mm. hyvinvointialueella hyödyntää, ja kannattaa hyödyntää. Ehkä tällainen lyhyt esittely nyt itsestäni ja taustoistani. Nyt siis aluehallituksen puheenjohtajana ja ison tehtävän edessä.

Lauri Lehto: Ja kokopäiväinen sellainen vielä.

Nina Brask: Joo, näin on, kokopäiväinen, ja työtä on kyllä riittänyt. Päivät ovat täyttyneet, tänään aloitimme kahdeksalta ja iltakahdeksaan mennään tänään.

Lauri Lehto: Noniin, hieno juttu. Tervetuloa Nina. Ja sitten meillä on Jouko Leppänen, aluevaltuuston puheenjohtaja. Ole hyvä Jouko, kerro vähän itsestäsi.

Jouko Leppänen: Kiitoksia Lauri. Olen siis Kouvolasta ja siviiliammatiltani työterveyslääkäri, työskentelen Mehiläisessä. Kymmenkunta vuotta ollut kuntapolitiikassa mukana ja aika paljon puheenjohtajan tehtävissä, ensin Kouvolan lautakunnassa, sitten olin kuusi vuotta maakuntavaltuuston puheenjohtajana ja sen jälkeen yhden kauden Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja nyt olen Kouvolan kaupungin hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi tulin valituksi tähän aluevaltuuston puheenjohtajan pestiin. Muita luottamustehtäviä on seurakunnan puolella, olen siellä myös Kouvolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja. Ja kokoomuslainen, olen myös Kouvolan kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Ja niin kuin Ninakin totesi, niin Braskin Ninan kanssa tehty paljon yhteistyötä, ja voisin sanoa, että hyvää yhteistyötä. Melkein poksautin samppanjalasin silloin vaalisunnuntai-iltana, kun rupesin laskemaan ja ennustamaan. En ole muuten by the way koskaan osunut missään ennustuksissa oikeaan, mutta sillä kertaa osuin, kun veikkasin, että varmaan Ninasta tulee aluehallituksen puheenjohtaja, niin kuin tulikin. Samppanjalasit poksahtivat, tai -pullot, kun olin niin tyytyväinen asiaan. Aikoinaan silloin, kun Kymsote perustettiin, niin olimme parivaljakkona, niin, että Nina oli perustajaryhmässä puheenjohtajana, minä varapuheenjohtajana. Työ sujui erittäin hyvin ja jouhevasti yksiin, ja näin uskon, että nyt tämänkin aluevaltuustotaipaleen aikana Niina kanssa tulemme varmasti hyvin. Tässäpä tällainen lyhyt.

Lauri Lehto: Kiitoksia Jouko. Niin kuin kuulimme, niin meillä on täällä paikan päällä nyt hyvin kokeneita, arvovaltaisia päättäjiä. Tosiaan päättäjiä isolla ”P”:llä siinä mielessä, että tässä on nyt kaksi keskeistä, tai näiden molempien suurten hallintoelinten, eli aluevaltuuston ja sen ohjauksessa toimivan aluehallituksen puheenjohtajat. Vielä ennen kuin aloitamme, niin sananen vielä tästä, että millä otteella nyt tänään on tarkoitus keskustella. Toivon ja kannustan meitä kaikkia rohkeaan ideointiin, näkemysten tuomiseen. Nyt ei olla päätöksentekopöydässä, vaan nyt olemme kertomassa kymenlaaksolaisille siitä, että minkälaisia ajatuksia teillä – meillä – on hyvinvointialueen valmistelutyöstä ja ennen kaikkea, miten me näemme, millaisia niiden palveluiden pitäisi olla. Miten palveluita kymenlaaksolaiset saavat tulevaisuudessa ja mitä tämä meidän mielestämme tämä hyvinvointialue sitten tulevaisuudessa tarkoittaa ja millainen olisi ideaalinen Kymenlaakson hyvinvointialue. Mennäänpä itse ensimmäiseen teemaan ja se on iso kuva. Eli mistä oikeastaan, miten te kuvaisitte, että mistä tässä hyvinvointialueen uudistuksessa – aikaisemmin puhuttiin, että se on soteuudistus, sitten siihen liitettiin sote ja pelastustoimen uudistus ja nyt sitten puhutaan jo ihan yksinkertaisesti hyvinvointialueiden käynnistymisestä. Tämä on iso valtakunnallinen muutos, yksi Suomen historian suurimpia muutoksia. Miten te tämän kuvaisitte, ja sen merkityksen erityisesti täällä Kymenlaaksossa? Nina, ole hyvä.

Nina Brask: Kiitos. Itse asiassa Jouko jo vähän viittasi siihen, että vuonna 2019, kun aloitti Kymsote, niin silloin oli kyllä isossa kuvassa jo tähtäimenä hyvin pitkälti tämän laatuinen uudistus, mikä nyt on tehty, ja olemme menossa kovaa vauhtia eteenpäin. Silloin tavoiteltiin sitä yhteistä, isoa, sosiaali- ja terveysaluetta, jossa tietojärjestelmät keskustelevat keskenään ja pystytään asiakkaita ja potilaita ohjailemaan joustavammin alueella ja perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito keskustelevat keskenään. Nyt tämän uudistuksen myötä tähän on lisätty pelastuspalvelut, ja en yhtään ihmettele – jos nyt voi niitä ideoita heitellä – niin todennäköisesti tämä tulee laajenemaan myös ympäristöterveydenhuollon puolelle. Tämän suuntaisia ajatuksia on ainakin heitetty ilmaan, ja uskoisin, että valtion taholta tähänkin tartutaan. Mutta sitten voi olla myös joitain maakunnan hallinnon tehtäviäkin jossain isossa kuvassa, joita sitten yhdistetään. Eli tulee hyvin merkittävä, iso maakunnallinen toimija. Kymenlaakso on ollut tässä ihan esimerkkinä ja kärkitoimijana viemässä näin isoa mullistusta eteenpäin. Moni aina antaa vähän ehkä pyyhkeitäkin jostakin Kymsoten toiminnasta tai palvelusta, mutta se perussapluuna, mikä on silloin rakennettu, niin sitä on kyllä ihan johdonmukaisesti lähdetty rakentamaan ja haettu tällaista isoa kokonaisuutta ja minun mielestäni siinä on onnistuttu, koska nyt me olemme kyllä askeleen edellä ehkä muita kuntia.

Lauri Lehto: Jep. Oikein hyvä, kiitos Nina. Mites Jouko, miten näet?

Jouko Leppänen: Kiitos. Nina antoi hyvin sisällön tälle, joten minun ei oikeastaan tarvitse antaa muuta kuin lyhyt ja kuiva otsikko, että mitä tämä alueuudistus tarkoittaa. Tämähän tarkoittaa sosiaali-terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden järjestämistä erillään kunnista ja valtion budjetista, siitähän tässä on lyhyesti kysymys.

Lauri Lehto: Kyllä, juuri näin.

Nina Brask: Ja minä ehkä lisäisin tähän näin, että merkittävä asia, mitä ehkä kuntalaisten on syytä ymmärtää, on se, että se varsinainen kuntien toiminta jää nyt tosiaan pois ja hyvinvointialue on yksi itsenäinen alue, joka lähtee viemään palveluita eteenpäin. Tähän astihan kunnat ovat omalla maksuosuudellaan rahoittaneet meidän sosiaali- ja terveyspalveluitamme myös Kymsoten aikana. Tämä on minun mielestäni oleellinen asia, mikä 1.1.2023 tapahtuu.

Lauri Lehto: Kyllä, kyllä. Valtiolla on myös tietysti sitten uudenlainen rooli tässä. Miten te näette nyt sitten, että käytännössä, mitä tämä tarkoittaa? Haluaako Jouko aloittaa tämän?

Jouko Leppänen: Kiitos, aivan pikkuisen pelottavana, kun nimittäin on epäilys, että valtion budjettirahat eivät tule riittämään kaikkeen siihen, mitä me tarvitsemme täällä hallinnossa ja ideoimme. Budjetin kanssahan mennään vähän eri tavalla kuin kuntaverotuksen kanssa. Kunnissahan tehdään niin, että korotetaan veroprosenttia silloin kun tarvitaan rahaa, mutta meillähän se käytännössä tarkoittaa todennäköisesti näin, että jos meillä ei ole mitään rahaksi vaihdettavaa tai myytävää ja niin edelleen, niin sitten karvalakki kourassa ruvetaan ramppaamaan Helsingissä anomaan lisärahoituksia. Varmaan tulee näin käymään ja en tiedä, kuinka höveliä on lisärahoitusten saaminen, mutta tähän budjettirahoituksen riittävyyteen minulla on pikkuisen kyllä olemassa etukäteisepäluuloja. Kiitos.

Lauri Lehto: Kyllä. Joo, tässä Jouko jo sivusikin meidän yhtä tärkeää teemaa tänään, ja se on hyvinvointialueemme haasteet ja mahdollisuudet päätöksenteon näkökulmasta. Palataan siihen, eli näihin kysymyksiin vielä uudemman kerran. Mennäänpä seuraavaksi tuohon Kymenlaakson aluehallintoon, eli voitteko lyhyesti kuvata, että mitä tällä aluehallinnolla tarkoitetaan? Miten sen hyvin yksinkertaisesti ja selkeästi vaikka Nina määrittelisi?

Nina Brask: Jos minä katson sitä aluehallituksen näkökulmasta, niin se on sen operatiivisen johdon tukena, ja ohjataan strategisesti tätä kokonaisuutta. Jouko voi vähän kuvata sitä, mitä aluevaltuusto tekee, mutta meillä on hyvin paljon nimenomaan hallinnollista työtä, mitä me päivät pääksytysten teemme. Olemme hyvin paljon virkamiesten kanssa tekemisissä ja pyrimme ratkaisemaan niitä arjenkin askareita. Toki toimiva johto virkamiestyönä tekee ja valmistelee asioita ja esittelee ne hallitukselle ja hallitus taas vie asioita valtuustolle, kuten kuntien päätöksenteossakin tapahtuu. Kyllä meillä tällä hetkellä, jos nyt sen verran voidaan tässä rönsyillä, niin strategian valmistelu on yksi tärkeimmistä ja se on minun mielestäni yksi asia, jonka tulee ohjata myös koko hyvinvointialuetta. Strategisen valmistelun pitäisi ohjata taloutta ja toimintaa ja meidän palveluidemme järjestämistä. Se on hyvinkin tärkeä asia. Minun mielestäni se näkökulma strategiaan pitäisi olla myös se, että se alkaa elämään oikeaa elämää, eli kyllä meidän pitää siellä aluehallinnossakin pystyä ikään kuin viemään niitä asioita ihan sinne käytännön tasolle niiden ihmisten näkyville ja kuuluville, niin että strategia jalkautuu sinne ihan perustasolle asti. Toinen on sitten ehkä kansan mielestä tylsyyttä, mutta hallintosääntö on todella tärkeä asia. Eli kaikkea tällaista hallinnollista sälää, mikä ohjaa toimintaa, joka ikään kuin antaa meille raamit toimia. Nämä ovat aluehallituksen työtä. Otamme kantaa henkilöstöhallinnon asioihin ja talouteen ja rahoituksen riittävyyteen, mistä äsken puhuttiin. Tällaisia nyt ensisijaisesti tuli mieleen.

Lauri Lehto: Kuinka monta jäsentä aluehallituksessa nyt on? Mistä he tulevat?

Nina Brask: Meillä on kolmetoista jäsentä aluehallituksessa ja edustuksellisuus on jo liki joka puolueesta tällä hetkellä. Meillä on ensimmäinen varapuheenjohtaja ja toinen varapuheenjohtaja, jotka ovat minun tukenani ja avustavat ja tekevät varapuheenjohtajan ominaisuudessaan omaa työtään siellä. Meillä aluehallituksen kokoukset ovat aika tiiviisti, nyt ne ovat melkein joka toinen viikkokin ja ihan työteliästä toimintaa on ollut heti alkuun.

Lauri Lehto: Joo. Minkälainen hallituksen puheenjohtaja on Nina Brask?

Nina Brask: Hallituksen puheenjohtaja… Minä olen halunnut antaa sellaisen vaikutelman, toivottavasti olen onnistunut siinä, että asioista keskustellaan asioina, ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Toivon, että meillä syntyy todellakin luottamuksellinen ilmapiiri, että jokainen voi turvallisesti kertoa omia mielipiteitään, vaikka ne eroaisivatkin valtamielipiteestä. Ryhmäytyminen on todella tärkeä asia, meidän pitäisi pystyä aika nopeasti tuntemaan toisemme, että me pystyisimme alkaa toimimaan ja tietämään vähän, mitä siellä toisessa puolueessa puhutaan. Meillä on vielä harjoittelua siinä, että miten me saamme ryhmien välille keskusteluyhteyttä. Tämä alueellinen näkökulma vähän ohjaa sitä siinä mielessä, että kun joku on Kouvolasta, toinen on Haminasta ja yksi Kotkasta, niin miten me aina kohtaamme käytännössä. Teams-maailma on tullut vähän liiankin tutuksi.

Lauri Lehto: Aivan, kyllä. Juuri näin. Mennäänpä Joukoon, miten Jouko sinä kuvaisit tätä Kymenlaakson aluehallintoa? Erityisesti kun Nina kuvasi tätä aluehallituksen roolia, mikä tietysti Ninalle hallituksen puheenjohtajana on tutumpi foorumi kuin aluevaltuusto, niin olisi myös mukava kuulla, että miten näet tämän aluevaltuuston toiminnan?

Jouko Leppänen: Kiitoksia. Ensinnäkin on hyvä tehdä tällainen helppo vertaus, että tämähän toimii aivan samalla rakenteella kuin kunnalliset päätöksenteko-organisaatiot, eli valtuusto on ylimpänä, sen alla toimeenpanoelimenä ja valmisteluelimenä hallitus ja sitten lautakunnat ja sitten tietyt pakolliset elimet, niin kuin esimerkiksi tarkastuslautakunta, mikä on kaikissa kuntaorganisaatioissakin. Siinä mielessä, vaikka tämä on valtion organisaatio ja kuuluu valtion budjettivaltaan, niin tämä on erikoinen, kun tämä noudattaa kunnallista systeemiä. Valtiollahan ei koskaan ole tällaista systeemiä minun tietääkseni ollut. Aikoinaan, kun lääninhallitukset ovat olleet, nehän olivat virastoja. Nyt ovat ELY:t ja AVI:t ja aikoinaan erilaiset hallitukset. Tämä on valtion organisaatioksi aika erikoinen, voisi näin sanoa. Nina tuossa hyvin jo kuvasi nuo tärkeimmät asiatiedot, niin ei tarvitse enää mennä miettimään, mikä toimintaa kaiken kaikkiaan ohjaa. Mutta systeemi menee näin, että valtuusto on korkein päättävä elin ja suurista linjoista päätetään hallintosäännön kautta. Tuolta on annettu valtaa sitten hallitukselle, ja siitä alaspäin tietyt asiat kuuluvat jo lain mukaan hallitukselle. Nyt tietysti jää nähtäväksi, kun me saamme tämän hallintosäännön tämän vuoden aikana muokattua, jonka perusteella me sitten ensi vuonna sen järjestämisvastuun otamme vastaan, että minkä verran on hommia valtuustolla ja minkä verran on hommia hallituksella ja lautakunnilla. Mutta uskallan melkein epäillä, että ainakin tässä alkuvaiheessa hallitus tulee olemaan se eniten työllistetty, koska tässä on hyvin paljon tällaista alkuvaiheen toimeenpanoa ja suunnittelua. Näin tulen olettamaan, mutta tietysti sitten aika näyttää, kuinka paljon ja mitä kumpikin toimielin tulee tekemään. Ja jos aiot kysyä samaa asiaa, että millainen valtuustopuheenjohtaja olen, niin olen kaikissa näissä valtuustoissa, joissa olen ollut, pyrkinyt siihen, että olen hyvin puolueeton ja objektiivinen ja kuntalakikin jo sanoo, että hallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä ja se ei kuulu oikeastaan minun mielestäni valtuuston puheenjohtajalle, vaan tämä ero minun ja Ninan välillä on enemmän niin kuin puhemiehen ja pääministerin ero. Tästä syystä esimerkiksi valtuustokokouksissa niin kaupungilla, kuin maakuntavaltuustossa aiemmin, minä olen hyvin vähäkäyttöinen. Ei poliittisia puheenvuoroja, olen antanut oman puolueen porukan hoitaa puheenvuorot ja itse keskittynyt vain johtamiseen. Sen yleensä hoidan hyvin kuivakiskoisesti ja mahdollisimman liukkaasti, käytettäisiinkö tällaista sanaa. Pyrin siihen, että kaikki voivat luottaa objektiivisuuteen, että minä en kiilaa, en harrasta tässä roolissa ainakaan mitään puoluepolitikointia. Totta kai kaiken kaikkiaan, niin kuin alussa sekä minä että Nina ja kaikki muutkin julistimme sitä, että me olemme kaikki henkilöinä koko maakuntaa varten, niin aivan varmasti tulemme tämän ajatuksen takana koko ajan olemaan. Kiitos.

Lauri Lehto: Kiitos Jouko. Kuulijoille tässä vaiheessa tiedoksi, että Kymenlaakson hyvinvointialue.fi, niin näiltä sivuilta voi käydä tutkimassa tarkemmin tästä päätöksenteosta, että minkälaisia henkilöitä meillä tässä 59-jäsenisessä aluevaltuustossa ja 13-jäsenisessä aluehallituksessa on. Sieltä löytyvät myös päätöksentekoasiakirjat ja esityslistat ja ennen kaikkea sieltä löytyy aina videonkatselulinkki julkisiin aluevaltuuston kokouksiin. Montako kertaa muuten arvioitte, että aluevaltuusto ja hallitus kokoontuvat tänä vuonna? Miten Nina näet, miltä se näyttää?

Nina Brask: Jos me nyt pidämme tätä tahtia, että pari kertaa kuukaudessa, niin kyllähän siitä tulee jo pitkä lista näitä kokouksia. Toki nyt on ollut vajaa vuosi.

Lauri Lehto: Kokoonnutaanko heinäkuussakin?

Nina Brask: Voi olla. Ei tiedä, ei varmaan paljoa ehditä lomailemaan, jos asioita tulee tähän tahtiin.

Lauri Lehto: Kyllä. Paljon on asioita. Miten Jouko, aluevaltuusto?

Jouko Leppänen: Kiitos. Veikkaisin valtuustossa, että ehkä 8-10 kertaa voi olla sellainen hyvä arvaus.

Lauri Lehto: Joo. Hyvä juttu. Ennen kuin menemme seuraavaan aiheeseen, niin tuossa Joukon puheenvuorossa tulivat esille lautakunnat. Eli nyt olemme puhuneet aluehallituksesta ja ylimmästä päättävästä elimestä, eli aluevaltuustosta, mutta meillä on muitakin päättäviä tai valmisteluja tukevia elimiä täällä hyvinvointialueella. Mitä ne oikein ovat?

Nina Brask: Meillä on lautakuntia, jotka eivät vielä ole päässeet aloittamaan ja niitä aika kiivaastikin nyt odotetaan, että ne pääsisivät alkuun. Meillä valtuutetuilla, ketkä on sinne valittu, on jo kiire päästä työhön käsiksi. Tässä on ollut sellainen hetki, jolloin olisi pitänyt ymmärtää se, että meillä ei ole vielä aluehallituksella tehtäviä, tällä alueella ei ole palveluita järjestettävänä.

Lauri Lehto: Aivan.

Nina Brask: Se on antanut hankaluuden siihen, että mikseivät lautakunnat jo toimi, mutta pikkuhiljaa päästään lautakuntarakenteisiin kiinni. Varmaan syksyn mittaan alkaa tulemaan, eli meillähän on palvelulautakuntaa ja turvallisuuslautakuntaa ja hyvinvoinnin ja terveydenedistämislautakuntaa. Meidän hallituksemme alle kuuluu myös yksilöjaosto, joka on valittukin ja alkaa varmaan pikkuhiljaa toimimaan. Unohtamatta sitä tärkeintä, eli tarkastuslautakuntaa. Se on todella tärkeä tehtävä valvoa tätä meidän toimintaamme ja talouttamme.

Lauri Lehto: Entä sitten erilaiset vaikuttamiselimet? Milloin niiden toiminta käynnistyy ja minkälaisia sellaisia meille on hyvinvointialueelle tulossa? Osaako Jouko vastata tähän?

Jouko Leppänen: Meille tulevat saman tyyppiset siinä mielessä kuin kuntapuolellakin on. On nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Nyt en suoraan sanoen tiedä, että miten he aikovat toimintansa aloittaa, ne ovat aika itsenäisiä joka tapauksessa joka paikassa, tai itsenäisesti sen päättävät. Enemmän varmaan sitten, jos jonkun alaisuudessa toimivat, niin toimivat kyllä sitten varmaan hallituksen alaisuudessa eikä valtuuston alaisuudessa. Tai ohjauksessa, ei varmaan kummankaan alaisuudessa, mutta enemmän varmaan linkittyy hallitukseen.

Lauri Lehto: Juuri näin. Taitaa olla niin, että muutosjohtajana kun olen seurannut muiden alueiden valmistelua, niin näyttäisi siltä, että vähän sama tilanne sielläkin ja ainakin nyt nämä vaikuttamiselimet, niin aika monissa tämä virallinen toiminta käynnistyy sitten ensi vuoden alussa, mutta tämän vuoden puolella on sitten jo järjestäytymistyyppistä käynnistymistä kyllä. Hyvä, kiitoksia. Mennäänpä vähän eteenpäin, meillä on muutama asia tässä vielä käsiteltävänä. Mennään tällaiseen isoon, oikeastaan aika haastavaan teemaan, nimittäin hyvinvointialueemme haasteet ja mahdollisuudet. Jouko viittasi jo rahoituksen riittävyyteen, en tiedä onko se hyvä aihe aloittaa, mutta aloittakaa mistä haluatte. Haluatko Nina aloittaa? Oma näkemys, miten sinä näet, minkälaisia – jos otetaan haasteista ensin – minkälaisia haasteita, miten sinä sen kiteyttäisit, meillä täällä alueella on?

Nina Brask: Minä yleensä lähden aina positiivisen kautta etenemään, mutta jos nyt lähdetään sieltä pohjamudista vähän nousemaan kohti kärkeä ja sitä tavoitetta, minkälainen hyvinvointialue meillä tulee olemaan. Varmaan kaikki tietävät Kymenlaakson alueena ja kovasti puhutaan monesta eri navasta. Jouko äsken minun mielestäni hyvin viittasi siihen, että nyt me puhumme yhdestä hyvinvointialueesta, että se ei saa olla se haaste. Eli meillä on yksi hyvinvointialue, jossa meillä on kaikki kuntalaiset ja palvelut järjestetään ja pyritään järjestämään mahdollisimman monipuolisesti käyttämällä. Minun mielestäni esimerkiksi nykyisellä pelastuslaitoksella on hyviä monitoimiyksiköitä, joissa pystytään hyödyntämään eri ammattikuntia ja liikkumaan sinne vähän haja-asutusalueellekin. Tämä on ehkä yksi, tämä meidän alueen monimuotoisuus ja hajallaan oleva alue, niin se on varmaan yksi haaste, että miten me järjestämme palvelut sitten kaikille niin, että kukaan ei tunne ainakaan olevansa ihan täysin palveluita ilman. Mutta sitten myös meidän isoja haasteitamme on meidän ikääntynyt väestömme. Meidän täytyisi pystyä rakentamaan tätä meidän hyvinvointialuettamme niin, että meillä pystytään rakentamaan elinvoimaa, työpaikkoja ja siinä me tarvitsemme kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä ja järjestöjä mukaan tähän työhön. Eli huomaatko, minä yritän tätä positiivisuutta tässä samalla aina ikään kuin tuoda tähän mukaan ja vähän ratkaisuakin siihen, että miten me pääsemme eteenpäin. Tämä rahoituksen riittävyys ja siihen vaikuttaa kaikki nämä sairastavuudet ja tämän tyyppiset asiat ja tämä katoava väestö täältä meidän maakunnastamme. Pendelöintiin pitäisi pystyä vaikuttamaan, että se pendelöinti tapahtuisi täällä maakunnan sisällä ennemminkin. Yhtenä voisin sanoa, jätän Joukollekin, on ehkä tämä työvoiman riittävyys. Tällä hetkellä olemme vielä siinä tilanteessa, että meillä on lakko päällä Tehyn ja Superin osalta, niin siinä mielessä olemme ajankohtaisen asian ääressä. Miten me saamme pysymään sairaanhoitajat, lähihoitajat työssä kiinni ja niin, että se on kiinnostavaa ja palkkaus on kohdallaan ja työmotivaatio vielä löytyy siihen omaan työhön. Kyllä sairaanhoitajat tekevät todella, todella tärkeää työtä tuolla meidän kentällämme, niin kyllä tämä työvoiman riittävyys on myös sellainen yksi asia. Nyt minä jätän loput Joukolle.

Lauri Lehto: Olipa napakka, hyvä lista. Itse kirjottelin ainakin viisi asiaa. Miten Jouko, haluatko täydentää?

Jouko Leppänen: Kiitos, tuo oli kyllä aikamoinen pajatson tyhjennys Ninalta, niin eipä minulla tuohon ole paljon lisäämistä. Kaikki tärkeät asiat siinä tulivat. Korkeintaan minä voisin pikkuisen vielä lisätä aivan tällaisen finessin, oman ammattini eli lääkärin ammatin johdosta haluaisin päästä vaikuttamaan, en tiedä onko se mahdollista, näihin kunnallispuolen terveydenhuollon käytäntöjen tietynlaiseen rakenteiden vanhanaikaisuuteen. Siellä kyllä sivusta, vaikka itse olin yksityislääkäri, niin aika paljon kuitenkin seuraan tuota potilaideni kautta toimintatapoja, mitkä ovat hyvin monesti, voisi aivan suoraan sanoa, vanhanaikaisia, kömpelöitä ja voisin väittää jopa, että pikkuisen rahaa vieviäkin. Se, siihen sormet syyhyttäisivät päästä, mutta sitten taas sitä minä en tiedä, että onko se mahdollista. Aika näyttää, että onko se mahdollista täältä aluevaltuuston kautta vai onko se tällainen lääketieteellinen kulttuuri, mihin pitäisi sitten vaikuttaa lääkintäpuolen viranomaishallintojen kautta. En tiedä, aika näyttää. Kiitos.

Lauri Lehto: Aivan. Joo, tästä tuli pitkä, komea lista ja varmasti osa meille, jotka ovat lehtiä lukeneet ja uudistusta seuranneet, varmasti tuttuja, ja voi olla, että joillakin muillakin alueilla meillä Suomessa näitä samoja teemoja toistuu. Nina, ole hyvä.

Nina Brask: Minun mielestäni meidän kannattaisi nyt myös kurkkia vähän tuonne muille hyvinvointialueille, minun mielestäni Lauri jo vähän vihjaisi siihen suuntaan. Eli meillä on alueita, joissa on täsmälleen samoja ongelmia ja haasteita, niin miksi me emme kävisi yhteistyöhön? Otan nyt esimerkiksi Etelä-Savon, jossa on ihan täsmälleen sama tilanne, ja rahoitus ei tule riittämään niiden palveluiden järjestämiseen. Peräänkuuluttaisin yhteistyötä muihin alueisiin ja hyvien käytäntöjen hakemista. Muun muassa kuntaliitto otti tässä jo yhteyttä ja kyseli, miten voisimme lähteä rakentamaan sillä lailla, että voisimme saada hyvinvointialueet yhdistettyä. Aika paljon tulee muutenkin yhteydenottoja. Minä olen istunut tässä jo useamman kerran ties minkä järjestön tai jonkun liiton kuultavana. Otetaan esimerkiksi Hammaslääkäriliitto, joka halusi esitellä, minkälainen hoitovelka on syntynyt koronasta ja muusta, ja minkälaisia ratkaisuja voisi olla, minkälaisia hyviä käytäntöjä on jossain muualla tehty. Näiden kartoittamiseenhan menee hurjasti aikaa.

Lauri Lehto: Todella mielenkiintoista. Osaatteko sanoa, että mitä tällaisesta yhteistyöstä, josta on puhuttu aika paljon eri puolilla ja tätä on suorastaan toivottu, lakiinkin on jätetty paljon tilaa tähän uuteen lainsäädäntöön. Minkälaisia esimerkiksi tällaiset yhteistyömuodot muiden hyvinvointialueiden kanssa voisivat olla? Osaatteko tähän?

Nina Brask: Haluatko sinä Jouko, minä en vie sinun puheaikaa?

Lauri Lehto: Tuleeko lääkäriltä tähän joku kommentti?

Jouko Leppänen: Sanoisin, että minä pääsen aina helpolla, kun Nina on paikalla. Minun täytyy kyllä tunnustaa, että minulla ei ole aivan vielä tarkkoja mielikuvia. Minä melkein sanon niin, että ne tullaan varmaan luomaan, mutta lähtee siitä, että tapaamme ensin johtoa keskenämme ja sitten mietimme. Mutta aivan suoraan ei varmaan ole syytä lähteä matkimaan, varmaan osataan niitä sitten itse luoda sitten, kun lähdetään varsinaisesti kauhan varteen toimimaan. Tarkkaan en pysty tuohon vielä vastaamaan.

Lauri Lehto: Hyvä, kiitoksia. Jos tässä tuli listattua vähän näitä haasteita, ei niin vähääkään, aika monta haastetta, ainakin kuusi tuohon listasin. Minkälaisia mahdollisuuksia? Ehkä tämä yhteistyö oli jo vähän sinne suuntaan, niin kuin Nina sanoi, että sinä haet aina jotain rakentavaa kulmaa tähän, mikä on upeaa, niin mitä muita, nyt kuin tämä yhteistyö? Mitä muita mahdollisuuksia te tässä näette, että on sitä valoa kuitenkin siellä tunnelin päässä varmasti? Kumpi aloittaa?

Nina Brask: Haluaako Jouko sanoa?

Jouko Leppänen: Kiitos, kiitos. Varmaan ainakin yhtenä edunvalvonta, että jos tällä yhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että voisimme vaikka resurssien jakamista tehdä hyvinvointialueiden välillä silloin, kun ei toisilla riitä. En tiedä, miten se onnistuisi, mutta näkisin näin. Erilaisien hyvien käytänteiden ja toimintatapojen vaihtamista ja sen pohjana pidetään yhteisiä tapaamisia ja seminaareja ja niin edelleen. Sitten se edunvalvonta, kun pitää ottaa se karvalakki kouraan ja lähteä Helsinkiin, niin lähdetään sitten isommalla porukalla, monen hyvinvointialueen kanssa. Tietysti sitten se, että Helsingin, meidän yläpuolellamme olevien toimielinten mahdollisimman paljon tulisi tällaista yhteistä vaikuttamismahdollisuutta. Ja voisin näin kuvitella, että jatkossa tulisi olemaan vaikkapa organisoituminen, niin kuin nytkin vaikkapa tietyt samantyyppisten kaupunkien kaupunginjohtajat ovat keskenään organisoituneet. Tällainen hyvinvointialueiden keskinäinen keskustelukerho-organisaatio. Kaikkea tällaista minä näkisin, että tulevaisuudessa tulee. Kiitos.

Lauri Lehto: Kiitos. Tuleeko Ninalla jotain täydennystä?

Nina Brask: Minun arvomaailmaani kuuluu, että minä näen mahdollisuutena meidän henkilöstömme. Minun on pakko nostaa henkilöstötyytyväisyys, ja meidän täytyy sen eteen tehdä töitä. Henkilöstö luo meille mahdollisuudet. Jos meillä on motivoitunut henkilöstö ja työtyytyväisyys on hyvällä tasolla, niin se luo meille jo pelkästään mahdollisuudet tehdä hyviä palveluja. Me saamme ehkä uusia ajatuksiakin eteenpäin. Aika usein vierastetaan digitaalisia ratkaisuja, mutta niistäkin on hyviä kokemuksia ja se saattaa jopa helpottaa sairaanhoitajan arkea tai perushoitajan arkea tai sihteerin arkea. Meidän täytyy muistaa, että meillä on paljon tukipalveluita, jotka pyörivät tässä koko ajan ohella, eli tämä kokonaisnäkemys meidän alueen palveluistamme. Itse ainakin minä näen mahdollisuutena, nyt on loistava tilaisuus tehdä paljon uutta ja miettiä yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Se ei ole minun hallituksen puheenjohtajan eikä Joukon valtuuston puheenjohtajan käytännön tasolla miettiä, mitä me teemme, vaan me tuemme sitä toimivaa johtoa. Minä rohkaisen virkamiehiä ajattelemaan uudella tavalla ja kehittämään ja tuomaan uusia ideoita ja hakemaan ratkaisuja, koska kuten Jouko tuossa äsken sanoi, niin saattaa olla joitain vanhakantaisia juttuja vielä siellä, koska sairaalaelämähän on aika hierarkista. Miksi emme uskaltaisi kokeilla ja miettiä vähän uusiakin juttuja? Siihen me tarvitsemme sen motivoituneen henkilöstön, joka lähtee viemään näitä juttuja eteenpäin.

Lauri Lehto: Joo. Minä luulen, että tuo on varmasti hieno viestiä, jos ajatellaan nimenomaan mahdollisuutena tämä tällainen uudistuminen ja, miten sanoit, ”ajatella uudella tavalla”- viesti päättäjältä. Mennäänpä vähän tähän päivään, missä me menemme nyt tällä hetkellä? Meillä nyt aluevaltuusto ja aluehallitus ovat nyt kokoontuneet jo muutaman kerran, niin miten te kuvaisitte, missä me olemme nyt, ihan juuri tällä hetkellä? Ole hyvä Nina.

Nina Brask: En ala toistaa sitä, mitä alussa sanoin, että Kymsote on tehnyt sen perusrakenteen ja kivijalan tälle koko jutulle, ja nyt me yhdistämme tähän pelastuspalvelut, joka on tällä hetkellä Kotkan liikelaitos ja nyt tämä koko pelastustoimi liittyy tähän meidän kanssamme samaan organisaatioon ja samaan hallintoon. Tähän hallinnon järjestämiseen kuluu nyt aika rutkastikin aikaa ja se työllistää aluehallitusta erityisesti, ja tietyt asiat menevät valtuustolle asti päätettäväksi. Eli kaiken hallinnon järjestämiseen menee aikaa. Muun muassa hyvinvointijohtajan haku on päättynyt ja se on tärkeä valinta, siihen täytyy käyttää oikeasti aikaa ja vaivaa, että saamme tehtyä oikeat valinnat. Ennen kuin me olemme siellä 1.1.2023, meidän on täytynyt tehdä mm. talousarvio ensi vuodelle. Se on sellaista hallinnollista humppaa, mikä ei ehkä meidän kuntalaisiamme niin paljon kiinnosta, mutta se on sitä kivijalan rakentamista, että me saamme mahdollisimman vahva lähtökohta ja järjestettyä kokonaisuus siihen, että palveluita voidaan ylipäätään järjestää.

Lauri Lehto: Miten valtuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen, miten näet, että missä me menemme tällä hetkellä?

Jouko Leppänen: Kiitoksia, nyt taas Nina sanoi sisällön niin hyvin, että minä voin laittaa taas vain otsikon tällä kertaa. Olemme lyhyesti sanottuna menossa tällä hetkellä hallintosäännön, hyvinvointistrategian ja palvelustrategian luomisessa ja aluejohtajan hakemisessa. Näissä neljässä asiassa meillä on nyt kädet savessa.

Lauri Lehto: Mainitsit Jouko strategian tässä ja se taisikin tulla jossain aikaisemmassakin puheenvuorossa. Mitä tarkoittaa nyt tämä strategian laatiminen? Mitä nyt tehdään, kun tehdään strategiaa? Kumpi haluaa vastata? Vastaatko Jouko, jatkatko tästä?

Jouko Leppänen: Kiitoksia. Strategiahan on kunnallisorganisaation oikeastaan tärkein työkalu. Tai en tiedä, kumpi nyt on tärkeämpi, hallintosääntö vai strategia. Hallintosääntöhän kertoo, millainen on organisaatio ja mitä kukin tekee ja millä toimivaltuuksilla. Strategia taas kertoo, mitä tehdään ja mihin päämääriin pyritään ylätasolle. Strategia on asia, joka muutaman vuoden välein aina luodaan tai hiotaan. Ja tietysti kun on tällainen massiivinen pulju, mikä meillä nyt on käsillä, tämän tärkein tehtävä on saada heti nyt tämä strategia käyntiin. Senhän perusteella sitten kaikki toimielimet, niin valtuusto kuin hallitus, kuin sen alla olevat kaikki muut toimielimet, pitäisi tehdä omat päätökset. Strategiassa sanotaan tällaisia yleisiä asioita, mitkä meille ovat tärkeitä. Verrataan vaikkapa Kouvolan kaupunginstrategiaan, siellä tärkeitä ovat vaikkapa lapset, nuoret ja yrittäminen. Periaatteessa aina kaiken muun päätöksenteon pitäisi olla sopusoinnussa, nimenomaan näitä asioita painotetaan. Pikkuisen yksinkertainen kertomus, mitä strategia on. Kiitos.

Lauri Lehto: Kiitoksia Jouko. Mennäänpä kohti viimeistä kysymystä tai oikeastaan viimeisiä kysymyksiä teille. Miltä näyttää hyvinvointialueet? Kaksi kysymystä. Heti nyt ensi vuonna. Hyvinvointialueet käynnistyvät 2023 kaikkialla Suomessa samanaikaisesti ja henkilöstö siirtyy, liikkeen luovutukset näistä nykyisistä toimijoista, kuten Kymsotelta ja kunnilta ja pelastustoimelta sitten tähän hyvinvointialueelle. Miltä ensimmäinen vuosi teidän päättäjien näkökulmasta tässä kohtaa, miten te näette, että miltä se näyttää? Ja toinen kysymys, voitte vastata siihen myös heti perään, että miltä se näyttää viiden vuoden päästä? Kun on viisi vuotta taivallettu yhteistä taivalta ja toteutettu yhteistä strategiaa, niin missä Kymenlaakson hyvinvointialue on viiden vuoden päästä? Eli 2023 ja siitä viisi vuotta eteenpäin. Nina Brask, ole hyvä.

Nina Brask: Kiitos. Nyt täytyy olla tarkkana, miten tähän vastaa. Vuonna 2023, kun hyvinvointialue aloittaa, niin minä kyllä sanoisin kuulijoille, ettei kannata nyt odottaa mitään sateentekijöitä. Siellä ei ole yksikään virkamies eikä yksikään päättäjä, joka yksin tämän laivan kääntää, siihen tarvitaan se yhteistyö. Mitä suuremmissa määrin minä tulen painottamaan joka käänteessä, että yksi Kymenlaakso, jossa toimitaan yhdessä. Yksin ei kannata lähteä ponnistelemaan eikä pinnistelemään. Me olemme hyvässä asemassa siinä suhteessa, että meillä on pohja rakennettu, palvelut meillä on jo ikään kuin viety rakenteeseen ja nyt 2023 me lähdemme vielä kehittämään niitä palveluita ja viemään astetta aina pidemmälle. Katsomme, että saadaan palveluketjut aina järkeviksi ja käymme asiantuntijoiden kanssa keskustelua. Toki teemme jo tänä vuonna varmaan osittain tällaistakin työtä. Vuonna 2023 käynnistyy hyvin pitkälti saman typpinen palvelukonsepti kuin meillä nyt on, jossa on Kymenlaakson pelastuslaitos sitten mukana. Se on ehkä se oleellisin muutos. Sitten siellä on muutamia ammattikuntia ja koulukuraattoreita, jotka siirtyvät sitten tähän hyvinvointialueelle. Mutta sitten se minun viiden vuoden suunnitelmani, minkälaisessa tilanteessa sitten olemme. Nyt minä oikein innostun. Silloin me olemme siinä tilanteessa, että meillä on hyvinvointialue, jossa meillä on laajan päivystyksen sairaala…

Lauri Lehto: Loistavaa.

Nina Brask: …se meillä täytyy olla. Meillä on edunvalvonta niin hyvässä kuosissa, että meidän ei tarvitse kuin hönkäistä Helsinkiin päin, niin me saamme meille tarjottimella asioita. Meillä on loistavat virkamiehet, meillä on aivan tolkuttoman motivoitunut henkilöstö ja siihen tullaan nimenomaan myös satsaamaan. Meillä on palvelut, en lupaa kenellekään, että joka ikisessä kunnassa on yksi terveysasema, sitä en pysty lupaamaan. Mutta niin, että me pystymme mahdollisimman tasavertaisesti kohtelemaan meidän kuntalaisiamme koko Kymenlaaksossa, ja huomioimme ja viestimme asioista mahdollisimman selkeästi meidän kuntalaisillemme. Se on minun tavoitteeni, toivottavasti pääsemme edes murto-osaltaan siihen. Sellainen on hyvä Kymenlaakson hyvinvointialue.

Lauri Lehto: Mahtavaa, kiitos Nina. Minä ainakin innostuin tuosta, oikein hyvä. Miten Jouko, miten näet, että miltä näyttää 2023 sinun näkökulmastasi ja miten arvioisit, missä me olemme viiden vuoden päästä?

Jouko Leppänen: Kiitos. Aivan mihin Nina viittasi, ensi vuosi näyttää varmaan yleisön silmissä aivan samanlaiselta kuin tämä vuosi ja viime vuosikin, koska Kymsotehan on nyt jo pelannut tässä joka tapauksessa kuin sotealue, ja pelastuslaitos erinomaisella tavalla ilman suurempia yleisölle näkyviä ongelmia. Varmaan yleisölle ei tule näyttäytymään kovin paljon vielä erilaisena, varmaan suurin muutos, missä näkyy, on että kulissien takana ja päättäjien keskuudessa varmaan rahoitusten kanssa hiki virtaa vuolaammin kuin vielä Kymsoten aikana, vaikka tiedän, että Kymsotessakaan se ei ole helppoa ollut. Uskallan pelätä, että vielä vaikeampaa tulee olemaan meillä. Tuo viiden vuoden päähän oli kyllä aivan loistava kuvaus runoilijaystävältäni Ninalta. Oli todella hieno kuvaus, en tiedä mitä siihen paljon sanoisin, mutta jos nyt alleviivaisin joitakin kohtia, niin että pelastuspalveluista toteaisin, kun aika paljon turuilla ja toreilla ja vastaanotolla joka paikassa kuulee tietysti ihmisiltä päivittäin kommentteja, niin pelastuslaitoksella on toiminut aika hyvin ilman ongelmia joka tapauksessa nytkin. Mutta tuon sosiaali- ja terveyshuollon osalta näkisin näin, että siellä ihmiset ja palvelut pelaisivat niin, että kaikki palvelut tulevat nopeasti, oikea-aikaisesti ja hyvin, eli laadullisesti, korkeatasoisesti ja kaikki, mikä nyt töksähtelee vähän, erilaiset jonottamiset ja puhelinpalvelut ja nämä, niin ne olisivat sieltä kadonneet. Iloa tuo tietysti tuo sama, että meillä on tuo korkeasti ammattitaitoinen, riittävämiehityksellinen ja hyvinvoiva henkilökunta joka paikassa. Tämä se tulevaisuuden visio varmaan on. Kiitos.

Lauri Lehto: Kiitoksia Jouko, yhtä innostava oli tämäkin puheenvuoro. Nyt on tilanne se, että olemme lähestymässä tämän ensimmäisen, historiallisen Odotushuone-podcastin loppua ja haluan kiittää teitä arvoisia vieraita kumpaakin. Tuore aluehallituksen puheenjohtaja Nina Brask, kiitoksia.

Nina Brask: Kiitoksia, tämä oli oikein miellyttävä kokemus ja kannustaisin, että näitä jatkettaisiin eri aihealueiden parissa, koska tällä tavalla me teemme vähän näkyvämmäksi tätä toimintaa.

Lauri Lehto: Annan tästä lupauksen, jatkamme kyllä. Kiitoksia tuore aluevaltuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen myös sinulle.

Jouko Leppänen: Kiitos Lauri erittäin paljon. Ja kiitos Nina.

Nina Brask: Kiitos.

Lauri Lehto: Ja iso kiitos kaikille kuuntelijoille. Me tähtäämme tästä ensi kertaan, ja kuten Ninalle lupasin, niin näitä podcasteja meillä on vielä monta, monta luvassa tästä eteenkin päin. Kiitoksia.