8. jakson tekstivastine

Kymenlaakson hyvinvointialue vt. hyvinvointialuejohtajan silmin

Tervetuloa kuuntelemaan Odotushuone-podcastia. Kymenlaakson hyvinvointialueen valmistelu on jo alkanut. Ovien avautumista odotellessa on hyvä hetki tutustua uudistukseen muutosjohtaja Lauri Lehdon ja asiantuntijavieraiden seurassa. Tässä podcastissa keskustellaan hyvinvointialueesta monipuolisesti ja rohkeasti visioiden. Seuraa Kymenlaakson hyvinvointialueen valmistelua osoitteessa kymenhva.fi, Instagramissa @kymenlaaksonhyvinvointialue ja Twitterissä @kymenhva.

Lauri Lehto: Tervetuloa Odotushuone-podcastiin. Täällä ollaan yhdessä valmistautumassa Kymenlaakson hyvinvointialueen starttiin, johon on sellainen reilut 40 päivää tällä hetkellä, eli vuodenvaihteeseen. Käsillä kahdeksas jakso, tänään meillä on vieraana VT, hyvinvointialuejohtaja Harri Hagman, tervetuloa Harri.

Harri Hagman: Kiitos Lauri.

Lauri Lehto: Muutama teema tänään, ja Harri esittäytyy meille tuossa hetken päästä. Kuulemme, mistä Harri tulee, mikä mies on Harri Hagman, minkälainen on hyvinvointialueen johtajan rooli ja tehtävät hyvinvointialueella, entä miltä sitten hyvinvointialue, Kymenlaakso, näyttää uuden johtajan silmin? Tiedetään, että Harrille myös alue on itse asiassa aika uusi, ja sitten lopuksi keskustellaan siitä, että miltä ensi vuosi näyttää, mitä käytännössä täällä Kymenlaakson hyvinvointialueella tapahtuu, tiedetäänkö siitä jo minkä verran, mikä muuttuu? Ja ihan viimeisenä kaikille vieraille yhteisenä kysymyksenä, myös Harrille, miltä hyvinvointialue vielä näyttää sinun mielestäsi viiden vuoden päästä? Mutta lähdetäänpä liikkeelle ja annetaan Harrille puheenvuoro. Vielä kerran tervetuloa Harri Hagman, hyvinvointialuejohtaja, Kymenlaakso, kerro omin sanoin, kuka olet, mistä tulet.

Harri Hagman: Joo, kiitos Lauri. Aloitin täällä Kymenlaaksossa aika tarkkaan kaksi ja puoli kuukautta sitten uutena tyyppinä, ja ollut hyvin mukava kotiutua. Minun taustani on tuolta Helsingin seudulta, pääkaupunkiseudulta, josta sitten kuitenkin päädyin opiskelemaan Etelä-Karjalaan, Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun, ja sitä kautta myös tietyllä tavalla tämä kaakon kulma tuntuu aika kotoisalta paikalta päästä sitten palaamaan tänne itärajalle. Minä ehdin tehdä aika pitkän työuran tuolla yksityisellä puolella elinkeinoelämän palveluksessa, ja sitten rupesin jossakin vaiheessa miettimään, että voisiko tehdä tällaisten pörssiyhtiövuosien jälkeen yhteiskunnallisesti jotain ehkä vähän vaikuttavampaa. Ja sitten tarjoutui mahdollisuus julkisella puolella työskennellä tuolla Satakunnassa, Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluksessa, jossa sitten kahdeksan vuotta johdin tällaista Satadiag-liikelaitosta, joka tuotti sitten, tuottaa edelleen, diagnostiset lääke- ja välinehuollon palvelut koko Satakunnan maakuntaan. Teimme siellä strategiamme mukaisesti palveluintegraation, ja sitähän nyt koko tässä hyvinvointialueiden organisaatiossa kovin pitkälle on myös muualla tällä hetkellä Suomessa kysymys.

Lauri Lehto: Juuri näin. Koulutuksesta, olet diplomi-insinööri, oliko näin?

Harri Hagman: Joo, minä olen valmistunut todella joitain vuosia sitten jo tuotantotalouden diplomi-insinööriksi, ja sen lisäksi sitten muutama vuosi sitten suoritin sosiaali-terveysjohtamisen EMBA:n tuolla Tampereen yliopistossa, joka oli siinä mielessä ihan hyvä tällainen täydennyskoulutus, mutta myös yhtä tärkeä oli sitä kautta tutustua Suomessa eri puolilla Suomea työskenteleviin terveydenhuoltoalan sosiaalipuolen johtajiin.

Lauri Lehto: No hyvinvointialueen johtaja on aloittanut 1.9.2022, eli ihan tässä äskettäin. Olet sellaisen parisen kuukautta nyt ollut hyvinvointialueen palveluksessa. Mikä muuten sai Harri Hagmanin hakeutumaan Kymenlaaksoon?

Harri Hagman: No oikeastaan tällaisissa ammattijohtajan tehtävässä niin minä uskon, että on ihan hyvä sekä henkilön, mutta myös sen organisaation, että se johtaja vaihtuu. Ei kovin usein, mutta riittävän määräajan välein. Tässä tapauksessa, minun urani on ollut aina sellaista noin 7-8 vuotta saman työnantajan, saman työtehtävän palveluksessa, ja siinä aikana kukin johtaja kyllä sitten saa aikaiseksi sen, mikä johtajalla on mahdollista tehdä. Ja toisaalta myös sitten sille organisaatiolle on ihan hyvä, että tulee myöskin uutta verta, uusia näkemyksiä, uusia painotuksia sitten johtajavaihdon yhteydessä. Tuolla Satakunnassa minä tein todella kahdeksan vuoden työuran, ja nyt sitten kun tämä hyvinvointialueuudistus eteni, ja oli näitä hyvinvointialuejohtajan rekrytointeja meneillään, niin tarjoutui mahdollisuus sitten osallistua tähän Kymenlaakson alueen hakuun. Olen iloinen siitä, että sain päättäjien, valtuuston vahvan kannatuksen tähän tehtävään.

Lauri Lehto: Näin kyllä. Sinä olet Satakunnasta lähtöisin, niin asutko sinä vielä siellä päin, vai oletko muuttanut Kymenlaaksoon?

Harri Hagman: No minä olin ”samu”, eli Satakuntaan muuttaja, ja asuin siellä kahdeksan vuoden ajan. Perheeni edelleen, uusioperhe, asuu kyllä siellä Eurajoella, eli työmatka merkittävästi piteni. Me olemme ratkaisseet sen sillä tavalla, että viikonloppuisin joko minun puolisoni tulee tänne Kotkaan, tai sitten minä palaan sinne Eurajoelle. Ja olen viihtynyt erittäin hyvin nyt tämän kaksi ja puoli kuukautta täällä. Ei pelkästään Kotkassa, vaan nimenomaan nyt sitten kaikilla muilla viidellä paikkakunnalla myöskin, joissa on ollut mahdollisuus tässä kiertää ja tutustua sitten nyt ensisijaisesti tässä alkuvaiheessa päättäjiin.

Lauri Lehto: Juuri näin. Eli onko näin, että viikot asut täällä Kymenlaaksossa?

Harri Hagman: Minä asun työviikot täällä Kymenlaaksossa kyllä, ja päivät, niin kuin uusissa tehtävissä uudella ihmisellä aina muodostuvat kohtuullisen pitkiksi, ja silloin taas on ihan hyvä, että on täällä asunto ja työrauha tehdä sitten vähän pitempäänkin päivää.

Lauri Lehto: No hyvinvointialan johtaja tosiaan aloitti tehtävässään syyskuun alussa, ja kaikille Suomen hyvinvointialueille on nyt valittu tässä tämän vuoden aikana hyvinvointialueen johtajat, ja taitaa olla niin, että kaikki ovat aloittaneet jo, onkos se näin?

Harri Hagman: Taitaa olla näin, Keski-Uusimaa viimeisenä muistaakseni valitsi viimeisenä ja siellä kollega taitaa olla nyt juuri aloittanut tai juuri aloittamassa.

Lauri Lehto: Juuri näin. Kerro meille vähän hyvinvointialuejohtajan tehtävistä, mitä hyvinvointialueen johtaja tekee nyt täällä Kymenlaaksossa?

Harri Hagman: Oikeastaan se vastaus on varmaan kaksiosainen, eli nyt tämän vuoden osalta tämä koko loppuvuosi menee tämän hyvinvointialueen valmistelussa, joka sinulle, Lauri, myöskin muutosjohtajana on enemmän kuin tuttua.

Lauri Lehto: Kyllä.

Harri Hagman: Eli valmistelemme sitten sitä organisaatiota, joka nyt sitten ottaa 1.1. paitsi nykyisen Kymsoten, niin myöskin sitten tuon Pela:n, eli Kymenlaakson pelastuslaitoksen toiminnot osaksi, ja sitten tulee vielä pieni, mutta tärkeä määrä kunnista koulukuraattoreita, ja olisiko sitten ollut vielä muita tärkeitä asiantuntijoita, muutama 10 ihmistä. Tämä organisaatiohan tulee olemaan kohtuullisen suuri, henkilömäärä laskentatavasta riippuen sellainen 7500 työntekijää. Ja koko tämä mallihan pohjautuu nyt sitten siihen, että se rahoitus tulee tuolta valtiovarainministeriöstä, ja aika usein sillä, jolla on rahat ja rahoittajan rooli, niin myöskin aika iso päätösvalta, tai ainakin seurantaoikeus siihen, mihin näitä rahoja käytetään. Tuon syyskuun laskelman mukaan Kymenlaakso saisi sellaisen kutakuinkin 762 miljoonaa euroa, joka ei valitettavasti kyllä riitä sellaisenaan kaikkien niiden palveluiden tuottamiseen, jota sitten myöskin tämä järjestämislaki, palveluiden järjestämislaki meiltä edellyttää. Tämä ei oikeastaan mitenkään sellainen poikkeuksellinen tilanne, tämä malli on, kuten monet ovat todenneet ja myöskin myöntäneet, niin kohtuullisen uusi, mutta myöskin keskeneräinen, ja näyttäytyy sillä tavalla, että kaikki 21 Suomen hyvinvointialuetta tulevat tekemään ensi vuonna alijäämäisen talousarvion. Ja sitten on aikaa vuodet -23, 24 ja -25 tasapainottaa toimenpitein, erilaisin toimenpitein se talous, alijäämäinen talous tasapainoon.

Tämä on oikeastaan nyt vähän pidempi, laajempi vastaus siihen, että mitä hyvinvointialueen johtaja tänä vuonna tekee. Tämä talousarviotoiminnan suunnittelu yhteistyössä sitten, nämä nyt ovat hyvinvointialueen johtoryhmän kanssa, on ollut se yksi kaikkein keskeisimpiä, konkreettisia valmistelutöitä. Meillä on myöskin todella iso määrä sitten tällaisia hallinnollisia tai juridisia asioita, jotka liittyvät tähän hyvinvointialueelle siirtymiseen, ja tämä työllistää äärimmäisen paljon meidän asiantuntijoitamme, johtajia ja ei vähiten noita sihteereitä, assistentteja. Hallituksen ja valtuuston esityslistat ovat aika pitkiä, ja tämän loppuvuoden aikana tulevat kyllä olemaan vieläkin pidempiä. Asiamäärä kasvaa, mitä vähemmän on aikaa jäljellä. Mutta me olemme erittäin hyvässä tilanteessa mielestäni kokonaisaikatauluun nähden, ja myöskin, jos sitä nyt haluaisi verrata noihin naapurialueisiin, muihin hyvinvointialueisiin, niin olemme hyvin pitkällä ja hyvin valmiina siirtymään sinne hyvinvointialueelle. Ja tärkeää on tietysti se, että meidän asiakkaamme, potilaamme, eli kymenlaaksolaiset eivät näkisi epäjatkuvuutta tämän vuodenvaihteen jälkeen, vaan saisivat edelleen keskeytyksettä käyttää meidän palveluitamme. Ja tietysti sitten toinen hyvin tärkeä asia on se, että koko henkilöstö saa oikeaan aikaan oikean suuruisena sen palkkansa, jonka hyvin ovat sitten tammikuussa ansainneet.

Lauri Lehto: Kyllä. Hyvinvointialuejohtaja on merkittävä johtamistehtävä, korkein yksittäinen viranhaltija alueella. Kukas siellä hyvinvointialueen johtajan yläpuolella sitten on?

Harri Hagman: Tämä perusorganisaatio on oikeastaan kaikilla hyvinvointialueilla sama, eli hyvinvointialuejohtaja on se ensimmäinen palkkalainen tässä suhteessa, ja päätöksiä käytännössä tekee hänen yläpuolellaan oleva aluehallitus. Ja vastaavasti sitten aluehallitus on tuon hyvinvointialuevaltuuston alaista toimintaa, eli se jako menee siten, että tämän valtuuston ja hallituksen jäsenet ovat poliittisesti valittuja, ja sitten hyvinvointialuejohtaja ja koko tämä henkilöstö on sitten meitä työntekijöitä, eli palkkalaisia.

Lauri Lehto: Juuri näin. Sinulla on hyvin mielenkiintoinen tausta, ja tietysti uusi henkilö, uusi johtaja kun aloittaa, niin tietysti aina mielenkiintoista kuulla noin niin kuin tuorein silmin, että miltä se työpaikka, tai jos otetaan laajemmin, niin Kymenlaakso alueena nyt näyttää?

Harri Hagman: No jos sitä katsoo noin kartalta, niin tämähän on mahdottoman kompakti muodoltaan. Jos minä nyt oikein muistan, niin maapinta-alaa taitaa olla Ahvenanmaan jälkeen toiseksi vähiten Suomessa, ja sitten taas se noin 160 000–161 000 kymenlaaksolaista, on ehkä nyt näistä hyvinvointialueista väestömäärällä mitattuna siellä noin keskikastissa. Uusia mahdollisuuksia, jotka tämä tietysti luo mukanaan ovat ne, että kun on hyvän muotoinen, maantieteellisesti hyvän muotoinen alue ja kohtuullinen määrä asukkaita, siitä huolimatta se asukastiheys on suuruusluokkaa ehkä 35 asukasta neliökilometrille, kun Suomessa taitaa keskimäärin olla 17 asukasta. Ja jos mennään tuonne Helsinkiin, Töölöön, niin taitaa olla 1000 asukasta neliökilometriä kohti. Tämähän antaa meille hirveän hyviä mahdollisuuksia sille, että myöskin niitä fyysisiä palveluita, niiden sijainteja on huomattavasti paljon helpompi suunnitella tämän muotoisella alueella ja tämän kokoisessa, henkilömäärältään tämän kokoisessa maakunnassa. Tuo meidän rajamme varsinkin maailmanpoliittisessa tilanteessa tällä hetkellä aiheuttaa aika paljon meille erilaista valmistautumista, ja silloin myöskin on ihan selkeää, että tällainen yhteistyö paitsi pelastuslaitoksen, poliisin, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien välillä, niin sen merkitys oikeastaan vain kasvaa. Jos sitten katsoo Kymenlaaksoon muuttajan silmin, niin täällähän on selkeästi sellainen hyvin proaktiivinen, lähestyvä väestö, että täällä ei tarvitse kyllä yksin jäädä missään tapauksessa. Ihmiset tulevat aika avoimesti, jopa vieraanvaraisesti sitten ottamaan yhteyttä, ja tämä on ollut kauhean mukava takauma sinne Lappeenrannan teekkarivuosiin kyllä. Vaikka kymenlaaksolaiset kyllä väittävät, että sitten taas nuo eteläkarjalaiset ovat ihan toista heimoa, niin näin maahanmuuttajan näkökulmasta olemme kuitenkin aika lailla samanlaisessa kansanluonteessa.

Lauri Lehto: Juuri näin. Kerro vähän, Harri, sinun ensimmäisestä parista kuukaudesta. Minkälaisia kohtaamisia tai minkälaisia havaintoja olet tehnyt tässä parin kuukauden aikana?

Harri Hagman: No ensin täytyy sanoa, että on ollut äärimmäisen lämmin ja tervetullut vastaanotto ihan jokaisen kohtaamani ihmisen osalta. Minun mielestäni on hyvin paljon ihmiset tehneet työtä, tuntuvat olevan hyvin sitoutuneita tähän, ja tietysti, kun minulla ei ole vanhoja syntejä eikä myöskään vielä minkäänlaisia näyttöjä, niin tätä saa katsella ja tutustua aivan tyhjältä taululta. Minä olen ollut kovin, voisiko sanoa sekä innostunut, että myös suhtaudun hyvin positiivisesti siihen, että miten täällä Kymenlaaksossa voidaan yhdessä tuottaa ne palvelut, koska se palvelutuotanto, asiakkaiden, potilaiden palveleminen, kymenlaaksolaisten palveleminen, on koko hyvin alueen olemassaolon oikeutus. Ja tietysti meidän täytyy myöskin pitää huolta siitä, että jo aikaisemmin mainitsemani rahoitus, joka tulee valtiovarainministeriöltä, niin sen rahoituksen vaan tulee nyt sitten riittää. Ja tämähän on nyt meidän kaikkien yhteinen haaste, keksiä, ideoida, suunnitella ja toteuttaa uudentyyppisiä tapoja palveluiden toteuttamiseksi, sekä fyysisesti palveluverkon kautta, mutta myöskin sitten varmaan vähän suuremmassa määrin digitaalisessa muodossaan, muistaen aina, että meillä on sitten ryhmiä, ikääntyviä ihmisiä, joilla ei välttämättä kaikilla ole sitten mahdollisuuksia ainakaan alkuvaiheessa ottaa kaikkia digitaalisia palveluita käyttöön. Sen takia fyysistä palveluverkkoa on ja tulee jatkossakin olemaan.

Lauri Lehto: Juuri näin. Jos vielä palaan tähän, on niin mielenkiintoista kuulla, että miltä tämä meidän alueemme on näyttäytynyt sinun silmiisi, minkälaisia kohtaamisia sinulla on ollut, niin onko jokin asia ollut, mikä sinua on erityisesti ilahduttanut tai hämmästyttänyt?

Harri Hagman: Ehkä se, joka on ollut hämmästyttävä asia, että täällä ehkä enemmän tehdään töitä etäältä kuin siltä alueelta, jolta tuolta Satakunnasta tulen. Ja ne selittävät tekijät ovat varmaan sitten se, että aika monet työtovereista tulevat tuolta Uudeltamaalta, tekevät sitä kautta sitten, varsinkin, jos ei ole suorassa esimiestehtävissä, niin tekevät sitä kautta etätöinä. Ja tämä näyttäytyy tietysti siinä, että uutena tyyppinä Teamsin kautta tai television kautta tutustuminen ei nyt ole yhtä luontevaa kun se, että tapaa ihmiset ihan fyysisesti livenä. Ja tätä minä olen ehkä eniten kaivannut, ymmärtäen kuitenkin sen, että nämä koronavuodet tietysti jättävät lähtemättömän jäljen eli toimintatavan, jossa ihmiset eivät enää matkusta pitkiä matkoja kolmen tunnin neuvottelua varten yhteen huoneeseen ja taas sitten poistuvat sieltä, että tässä on varmaan puolensa ja puolensa. Toivottavasti se tehokkuus realisoituu sitten myöskin tuottavuuden kasvuna tämän tyyppisessä työssäkin.

Lauri Lehto: Kyllä, juuri näin. No mennäänpä vähän ensi vuoden näkymiin, tuossa 1.1. sitten hyvinvointialue varsinaisesti käynnistyy ja Kymsote lakkaa olemasta. Kympenkin toiminnot siirtyvät tänne hyvinvointialueelle, eli pelastustoimi ja sotepalvelut, ja myös kuntien oppilashuolto, niin toimivat sitten kaikki saman johdon alla 1.1. alkaen yhdessä ja samassa organisaatiossa. Sanoit, että olette johdon kanssa ja henkilöstön kanssa suunnitelleet jo tätä ensi vuotta. Miltä se ensi vuosi nyt sitten näyttää, onko jotain, jota haluat tässä kertoa tai voit meille jo kertoa? Mikä käytännössä muuttuu vai muuttuuko mikään hyvinvointialueella ensi vuonna?

Harri Hagman: Toivottavasti meidän toimintamme kehittäminen näkyy positiivisesti myöskin kymenlaaksolaisten potilaiden, asiakkaiden palvelussa. Sellaista radikaalia, yhden yön muutosta toivottavasti ei kukaan näe, koska silloin se ei ole kehittymistä vaan se on jotakin muuta. Kyllä minä toivoisin, että nämä nykyiset palvelut ensimmäisessä vaiheessa siirtyvät ongelmitta tuon vuodenvaihteen yli, niin kuin aikaisemmin jo totesin. Ja kyllä sitten osallisuuden ja osallistumisen kautta niin seuraavan kolmen vuoden, joka on tämä varsinainen rahoitus ja valtiovarainministeriön ensimmäinen strateginen kausi eli vuodet -23, -24, -35, niin sinnehän aikanaan suunnitelmallisesti ja päämäärätietoisesti toteutetaan sitten sellaisia palveluita, jotka ovat meidän asiakkaillemme, potilaillemme helpommin saavutettavissa. Ja myöskin toisinpäin, että täällä palveluntuottajan eli meidän näkökulmastamme toteutettu hyvällä ammattitaidolla, ja mielellään myöskin sitten koko ajan sen tuottavuuden kasvattamisen näkökulmasta. Nämä ovat tietysti sellaisia asioita, jotka eivät näy välttämättä kymenlaaksolaisille, mutta ne ovat tämän tyyppisen rahoitusmallin perusedellytyksiä ja olemassaolon toisenlainen oikeutus. Saamme ne määrärahat riittämään niihin palveluihin, silloin täytyy oikeastaan koko ajan olla valppaana liikkeessä. Me voimme tehdä asioita entistäkin tuottavammalla tavalla.

Lauri Lehto: Sanotaan, että yksi isoista haasteista on osaltaan työvoiman saatavuus. Meillä on pulaa koko Suomessa, mutta myös Kymenlaakson hyvinvointialueella osaavasta sosiaali- ja terveysalan henkilökunnasta, ja ymmärtänyt myös, että pelastustoimessakin ei ole kovinkaan helppoa löytää alan ammattilaisia. Toisaalta rahastakin on pulaa, niin miten sinä näet, että miten tämä yhtälö, sinä olet oikeastaan pari kuukautta tässä vasta ollut, mutta että miltä tämä sinun mielestäsi nyt näyttää, kun olet jonkun verran päässyt sisään, että miten tämä yhtälö, missä ne ratkaisun avaimet tähän ovat, että saadaan toisaalta rahat riittämään? Rahaa on oikeastaan suhteessa entistä vähemmän, kun katsotaan, että palvelutarve väestöllä kasvaa ja näin, ja sitten tosiaan meillä on tällainen valtava henkilöstöpula käsillä.

Harri Hagman: Joo, tämä onkin ihan oleellinen kysymyspatteristo. Jos katsotaan Kymenlaaksoa, niin kuin kovin monella muullakin maakunnalla, jos nyt ei lasketa Helsingin tai Uudenmaan Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan kolmiota mukaan, niin kyllä se pääsääntö on se, että jokaisessa maakunnassa väestö vähenee, mutta samaan aikaan ikääntyy. Tämä tietysti johtaa näiden sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta siihen, että se palvelutarve sekä muuttuu että myöskin tietyllä tavalla lisääntyy, kun meille tulee enemmän ikää, näkyy jossakin ikääntyneiden asumispalveluiden tarpeessa. Mutta sitten toisinpäin, se kaikkein nuorin väestönosa, niin siellä on yhä enenevässä määrin päihteiden ja mielenterveyden ongelmien vyyhti. Olisi tärkeä ottaa jo siellä varsin varhaisessa vaiheessa hyvä ote, ennen kuin nämä ongelmat sitten pääsevät laajenemaan. Huonoimmillaan pitkäaikaisia potilaita moniongelmaisissa tilanteissa. Mutta se varsinainen kysymys liittyi siihen, miten me saamme rahat riittämään ja sitten samaan aikaan riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Ja kyllä se ykkösprioriteetti tällä hetkellä taitaa olla sekä Kymenlaaksossa, mutta myöskin muilla alueilla hyvinvointialueille siirryttäessä, että rahoitus ei vain ainakaan tässä talousarvion suunnittelun näkökulmasta tule riittämään. Ja sitten aika moni päättäjä on jo kyllä tuolla ministeriössäkin, ehkä varsinkin tässä vaiheessa tuolla politiikassakin, jo ollut tarjoamassa ja suunnittelemassa niin sanottua korjaussarjaa. Niiden varaan ei kuitenkaan kannata heittäytyä, kyllä meidän täytyy lähteä siitä, että pystymme sopeuttamaan sen toimintamme, tasapainottamaan sen toimintamme vastaamaan sitten sitä tiedossa olevaa rahoitusmäärää. Osaava henkilökunta on koko Suomessa näillä meidän tarvitsemilla osaamisalueilla joko sijoittunut meidän kannaltamme epäedullisesti tai sitten sitä saatavuutta ei ole riittävästi. Alkaa vaikuttaa siltä, että pelkästään koulutusmäärien lisääminenkään ei tule tätä ratkaisemaan, ja kyllä varmaan sellainen aika luonnollinen johtopäätös on se, että jos tätä suomalaista kantaväestöä tästä ei enää saada lisääntymään tarvetta vastaavaa määrää, niin meidän täytyy sitten myöskin olla valmiita harkitusti ottamaan vastaan, ehkä jopa houkuttelemaan tänne henkilökuntaa tietyillä peruskoulutuksilla töihin, asumaan, ja ehkä mieluiten niin, että myöskin omaksumaan paljon näitä suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan perusasioita. Kyllä tämä varmaan on se väistämätön kehityssuunta myöskin sitten varmaan täällä meilläkin Kymenlaaksossa.

Lauri Lehto: Juuri näin. Jos katsotaan pikkuisen vielä kauemmaksi tästä, ensi vuotta pidemmälle, tuonne viiden vuoden päähän, niin miltä hyvinvointialueen johtaja Harri Hagmanin näkökulmasta, niin miltä näyttää, missä Kymenlaakson hyvinvointialue on viiden vuoden päästä tästä hetkestä?

Harri Hagman: No minä toivoisin, että me saamme luotua sellainen yhteinen tahtotila, että kolmen ja viimeistään viiden vuoden kuluttua Kymenlaakso on vakiinnuttanut paikkansa itsenäisten hyvinvointialueiden joukossa. Meillä on palveluihin pääosin tyytyväisiä kymenlaaksolaisia, ja sitten meidän henkilöstömme on ylpeä työstään. Tällä työllä on sekä pitovoimaa, mutta myöskin vetovoimaa, että me saamme tänne lisää ihmisiä sitten tähän meidän palvelutuotantoomme, joka on saatavaa, on saavutettavaa, ja saatavuus on riittävä, sitä toteutetaan laadukkaasti ja samaan aikaan kustannustehokkaasti, jotta sitten nämä meille myönnetyt määrärahat riittävät. Ehkä tässä on nyt muutama sellainen, se on haaste viiden vuoden päähän toteutettavaksi.

Lauri Lehto: Muutama kyllä, kyllä. Ja aika lailla, Harri, linjassa, eikö niin, tämän meidän, oikeastaan kansallisen soteuudistuksen tai hyvinvointialueuudistuksen, mihin luetaan se pelastustoimi myös mukaan, tavoitteiden kanssa?

Harri Hagman: Kyllä, näin me tulemme yhdessä tekemään.

Lauri Lehto: Kyllä, hieno juttu. Kiitoksia, tänään meillä oli tosiaan vieraana Harri Hagman, VT hyvinvointialuejohtaja Kymenlaaksosta. Minä kiitän sinua, Harri, että pääsit meidän vieraaksemme, ja tämä meidän Odotushuone-podcastimme löytyy tuolta meidän hyvinvointialueemme verkkosivuilta, eli kymenhva-sivuilta, mutta tiedän, että löytyy myös tuolta Spotifyn listoilta. Kiitos tästä ja Harri Hagmanille oikein paljon onnea ja menestystä merkittävässä tehtävässäsi.

Harri: Kiitoksia, lohduttava on se, ettei tätä ole tekemässä yksin, vaan hyvien työtovereiden kanssa. Hyvää päivänjatkoa.

Lauri Lehto: Kiitos.