Kymenlaakson hyvinvointialueella on jatkuvasti haku päällä
Kymenlaakson hyvinvointialueella käynnistetään kuukausittain noin sata rekrytointia.
Teksti Stiina Kiiveri
Kymenlaakson hyvinvointialueella työskentelee 6 700 ammattilaista, joilla on yli 200 eri ammattinimikettä. Koko ajan joku on tulossa ja joku on lähdössä esimerkiksi perhevapaalle, opiskelemaan tai uuteen työtehtävään. Kehittyvään työpaikkaan syntyy myös tarpeita uusille ammattilaisille. Pelkästään loma-aikojen sijaisuuksien järjestäminen vaatii satoja kausirekrytointeja.
Useimmin töihin haetaan lähihoitajia ja sairaanhoitajia, jotka ovat suurimmat henkilöstöryhmät.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on pulaa valtakunnallisesti, tämä näkyy myös Kymenlaaksossa, kertoo rekrytointipäällikkö Tove Forsström.
Suomessa on arvioitu olevan tällä hetkellä noin 25 000 hoitajan vaje.
– Kymenlaaksossa tilanne ei ole valtakunnallisesti vertailtuna huonoimmasta päästä, mutta haasteita toki on täälläkin. Kaikkien sote-ammattiryhmien osalta meillä on jonkin verran tai paljon haasteita saada väkeä töihin.
Kymenlaaksoon tarvittaisiin lisää lääkäreitä erityisesti terveysasemille, hammaslääkäreitä, sairaanhoitajia erityisesti erikoissairaanhoidon osastoille, lähihoitajia asumisen ja kotihoidon palveluihin, suuhygienistejä, psykologeja, toimintaterapeutteja, sosionomeja, puheterapeutteja, röntgenhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä.
Myös valtakunnallinen pula pelastajista näkyy Kymenlaaksossa.
Valtteina kilpailukykyinen palkka ja työaikamuodot
Hyvinvointialue panostaa monin tavoin siihen, että se on työpaikkana houkutteleva.
– Työhyvinvointi ja henkilöstökokemuksen kehittäminen on tärkeää. Hyvinvoivassa työyhteisössä pysytään ja vaihtuvuutta on vähemmän. Kun työyhteisö voi hyvin, sana kantautuu laajemminkin ja paikkaan halutaan töihin, Forsström kertoo.
Merkittävä asia rekrytoinnissa on palkkaus ja muut henkilöstöedut.
– Meillä on tällä hetkellä varsin kilpailukykyinen palkkarakenne verrattuna muihin alan toimijoihin, Forsström toteaa.
– Lisäksi olemme pyrkineet työaikamuotoja kehittämällä saamaan houkuttelevuutta työyksiköihin, joissa tehdään vuorotyötä. Esimerkiksi teho- ja valvontahoidossa pitkät 12 tunnin vuorot ovat saaneet hyvän vastaanoton. Pitkät työvuorot tiivistävät työaikaa siten, että myös pidemmät vapaajaksot ovat mahdollisia.
Henkilöstö on antanut hyvää palautetta myös henkilöstöetuihin kuuluvasta ePassista, joka on tänä vuonna 200 euron arvoinen.
Kouluttautumiseen kannustetaan
Kymenlaakson hyvinvointialue kannustaa henkilöstöään koulutuksiin ammattialasta riippumatta. Näin koko työyhteisö voi kehittyä.
Hyvinvointialue tarjoaa hoitotyöstä kiinnostuneelle hyvät mahdollisuudet kouluttautua ja edetä alalla. Henkilö voi kouluttautua oppisopimuksen avulla hoiva-avustajaksi, ja tämän jälkeen edelleen lähihoitajaksi. Lähihoitajia tuetaan kouluttautumaan työn ohessa sairaanhoitajiksi ja sosionomeiksi.
– Olet sitten hoitoalalle aikova tai vaikkapa jonkun erikoisalan ammattilainen ja työskentely meillä kiinnostaa, ole yhteydessä, Forsström kannustaa.