Sosiaaliasiavastaava ja potilasasiavastaava

• neuvoo potilas- ja asiakaslakien soveltamiseen liittyvissä asioissa
• tiedottaa asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista
• kokoaa tietoa potilailta ja asiakkailta tulleista yhteydenotoista
• seuraa, miten asiakkaiden ja potilaiden oikeudet kehittyvät hyvinvointialueella
• auttaa muistutuksen tekemisessä
• neuvoo, miten muun muassa kantelu, oikaisuvaatimus ja potilasvahinkoilmoitus voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa

Sosiaali- ja potilasasiavastaava ei

• arvioi asiakkaan palvelutarvetta tai päätä palveluista, tutkimuksista tai hoidosta
• tee lääketieteellisiä päätöksiä
• anna määräyksiä työntekijöille
• ota kantaa siihen, onko hoidossa tapahtunut potilasvahinko

Sosiaali- ja potilasasiavastaava ei ota kantaa esimerkiksi Kelan, edunvalvonnan, TE-palvelujen tai muiden viranomaisten toimintaan.

• Ota yhteyttä suoraan palveluyksikköön. Anna palautetta työntekijälle tai hänen esihenkilölleen.
• Voit antaa palautetta suoraan toimintayksikölle palautekanavien kautta.
• Jos asia ei selviä keskustelemalla, voit tehdä muistutuksen tai kantelun. Kysy lisää sosiaali- ja potilasasiavastaavalta.

Voit ottaa sosiaali- tai potilasasiavastaavaan yhteyttä, kun asiasi koskee Kymenlaakson alueella sijaitsevia julkisia tai yksityisiä sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita tai varhaiskasvatusta.

Voit ottaa yhteyttä sosiaali- ja potilasasiavastaavaan, jos tarvitset tietoja ja neuvontaa sosiaali- tai terveydenhuollon tai varhaiskasvatuksen potilaan tai asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sosiaali- ja potilasasiavastaava on puolueeton taho, jonka tehtävänä on neuvoa, mitä voit tehdä tilanteessa, jossa koet saaneesi palveluissa huonoa kohtelua tai hoidon laatu on huonoa.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavan tehtävänä on tiedottaa ja neuvoa asiakkaita ja potilaita oikeusturvakeinojen käytöstä. Tarvittaessa asiavastaava voi myös auttaa muistutuksen tekemisessä ja neuvoa, miten kantelu tai muu oikeusturvaasi liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavan tehtävänä ei ole valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toimivuutta eikä asiavastaava tutki sitä, onko palvelut järjestetty tai toteutettu lainsäädännön mukaisesti tai toimivatko yksittäiset työntekijät lakien edellyttämällä tavalla. Asiavastaava ei voi ottaa kantaa siihen, onko sinulle myönnetty oikea tai riittävä palvelu.

Asiavastaavalla ei myöskään ole valtaa muuttaa hoitoasi, lääkitystäsi tai asiakirjojasi, palveluyksiköiden tai yksittäisten työntekijöiden toimintatapoja, tai määrätä työntekijöille seuraamuksia. Sosiaali- ja potilasasiavastaavalla ei ole pääsyä asiakas- tai potilastietojärjestelmiin, joten hän ei näe kirjauksiasi, hoitosuunnitelmaasi, eikä hänen kauttaan voi pyytää kopioita asiakas- tai potilastiedoista.

Voit olla yhteydessä esimerkiksi kun:

• Olet tyytymätön saamasi palvelun tai hoidon laatuun ja haluat selvittää mitä asialle on tehtävissä
• Olet kokenut huonoa kohtelua sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän tai viranomaisen (lääkäri, hoitaja, terapeutti ym.) toimesta ja haluat, että asia käsitellään virallisesti
• Epäilet virheellistä tai laitonta menettelyä palvelussasi tai hoidossasi
• Haluat tehdä “valituksen”, eli muistutuksen tai kantelun
• Et ole päässyt hoitoon hoitotakuun mukaisissa määräajoissa
• Tarvitset muuta neuvontaa oikeuksistasi terveydenhuollon palveluiden käyttäjänä tai potilaana

Tarvitset neuvontaa esimerkiksi asiakas- tai potilastietojesi käsittelystä, tietopyynnön tekemisestä tai rekisteritiedon oikaisusta

Oikeus tehdä muistutus perustuu sosiaalihuollon asiakaslakiin (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 5 Luvun 23 §) ja potilaslakiin (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 3 Luvun 10 §).

Yksityisiä toimijoita koskevat muistutukset toimitetaan suoraan niihin toimintayksiköihin, mihin asia kohdentuu. Mikäli hoitosi on järjestetty palvelusetelillä tai muuna ostopalveluna ja on hyvinvointialueen maksamaa, tulee muistutus kuitenkin lähettää hyvinvointialueelle. Epäselvissä tilanteissa voit kysyä sosiaali- ja potilasasiavastaavalta mikä on oikea taho vastaanottamaan muistutuksesi.

• Muistutus on siis laissa annettu oikeus antaa palautetta saadusta hoidosta tai kohtelusta.
• Muistutus käsitellään toimintayksikössä ja siihen tulee antaa kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa.
• Muistutuksessa voi käyttää hyvinvointialueen valmista muistutuslomaketta tai laatia sen itse vapaamuotoisesti.
• Muistutus toimitetaan: Kirjaamo, Keskuskatu 19, 48100 Kotka, kirjaamo@kymenhva.fi  tai turvapostia käyttäen turvaposti.kymenhva.fi
• Yksityisiä toimijoita koskevat muistutukset toimitetaan suoraan niihin toimintayksiköihin, mihin asia kohdentuu. Mikäli hoitosi on järjestetty palvelusetelillä tai muuna ostopalveluna ja on hyvinvointialueen maksamaa, tulee muistutus kuitenkin lähettää hyvinvointialueelle. Epäselvissä tilanteissa voit kysyä sosiaali- ja potilasasiavastaavalta mikä on oikea taho vastaanottamaan muistutuksesi.

Asiakas, potilas, läheinen tai muu voi tehdä kantelun koettuaan lainvastaista menettelyä ja epäkohtia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Kantelun avulla asia voidaan saattaa valvovan viranomaisen tietoon. Kantelut toimitetaan 1.1.2026 alkaen uudelle Lupa- ja valvontavirastolle (entisiä Aluehallintoviraston ja Valviran toimintoja yhdistetty Lupa- ja valvontavirastolle) tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Kantelukäsittelyn edellytyksenä on yleensä, että asia on käsitelty aiemmin muistutuksena. Vain poikkeuksellisesti muistutuskäsittelyä ei vaadita ensisijaisesti. Yli kaksi vuotta vanhoja tapahtumia ei oteta käsittelyyn ilman erityistä syytä. Jos tarvitset lisätietoa tai neuvoja kantelun tekemiseen, tai haluat keskustella siitä mille taholle kantelusi tulee osoittaa, voit olla yhteydessä sosiaali- ja potilasasiavastaavaan.

Keskustele ensin mahdollisuuksien mukaan hoitoyksikön kanssa siitä, mitä on tapahtunut tai mitä epäilet.

Potilasvakuutuskeskus (PVK) on taho, joka tutkii potilasvahinkoepäilyt. Vahinkoepäilyn saa käsiteltäväksi sähköisesti PVK:n sivustolta tai siihen tarkoitetulla paperisella lomakkeella. Jos PVK toteaa vahingon tapahtuneen, korvaa se vahingosta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset potilasvakuutuslainsäädännön ja kriteeristöjen mukaisesti.

Potilasasiavastaava ei voi ottaa kantaa siihen, onko tapahtunut potilasvahinko, mutta voi neuvoa kuinka saat vahinkoilmoituksesi käsittelyyn.

Potilas tai omainen ei voi itse määritellä mitä tutkimuksia tai hoitoja hänen tulee saada. Hoitopäätökset tekee terveydenhuollon ammattilainen lääketieteellisin perustein ja kansallisia hoitosuosituksia noudattaen. Lisäksi hoitopäätöksissä noudatetaan myös hoidon järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvää lainsäädäntöä, kuten mm. perustuslakia, potilaslakia, lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä terveydenhuoltolakia.

Potilaslakiin perustuen sinun tulee saada tietoa terveydentilastasi ja hoitovaihtoehdoista. Saatujen tietojen ja vaihtoehtojen mukaan, voit valita terveydenhuollon ammattilaisen tarjoamista hoitovaihtoehdoista tai kieltäytyä hoidosta (poikkeuksena kuitenkin tahdosta riippumattomat hoidot).

Jos sinulla on kysyttävää oikeuksiesi toteutumisesta, tai lainsäädännön soveltamisesta palvelussasi tai hoidossasi, voit olla yhteydessä sosiaali- ja potilasasiavastaavaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset. Mikään laki ei suoraan velvoita sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikköä vaihtamaan työntekijää halutessasi, mutta vaihtotoiveet pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon, kun palveluasi tai hoitoasi toteutetaan.

Ristiriitatilanteet pyritään selvittämään palveluissa aina tapauskohtaisesti. Joskus avoin ja rehellinen keskustelu auttaa palauttamaan luottamusta asiakkaan ja työntekijän välillä, mutta joskus voidaan todeta, että työntekijän vaihto on perusteltua. Työntekijän vaihtamisesta päättää palvelua tuottava yksikkö.

Työntekijän vaihtoa on mahdollisuus pyytää käynnin tai ajanvarauksen yhteydessä. Pyynnön voi tehdä myös kirjallisesti ja esittää siinä mm. perustelut tarpeelle.

Sinulla on oikeus valita terveyskeskus, missä haluat asioida. Terveyskeskus voi sijaita samassa kunnassa tai esim. paikkakunnalla, missä loma-asuntosi sijaitsee, työskentelet tai opiskelet.

Oman hyvinvointialueesi sisällä voit asioida missä tahansa toimipisteessä ilman erillistä ilmoitusta hoitopaikan vaihtamisesta.

Mikäli haluat vaihtaa kiireettömän terveydenhoitosi toisen hyvinvointialueen terveyskeskukseen, tulee sinun ilmoittaa siitä kirjallisesti sekä omalle hyvinvointialueelle, että uuteen terveyskeskukseen.

Julkiseen erikoisairaanhoidon yksikköön tarvitset lähetteen terveysasemalta tai yksityiseltä lääkäriltä. Erikoissairaanhoidon hoitopaikan voit valita yhdessä lähetteen tekijän kanssa valinnanvapauteen nojaten. Lähetteellä tulee olla tässä tapauksessa maininta siitä, että potilas käyttää valinnanvapauttaan hoitopaikan suhteen.

Sosiaalipalvelujen järjestäminen perustuu aina kirjalliseen päätökseen. Päätös voidaan kiireellisissä tilanteissa antaa myös suullisesti, mutta sama päätös tulee antaa aina myös kirjallisesti.

Päätöksessä tulee olla: Päätöksen tehneen viranomaisen nimi ja päätöksen tekemisen ajankohta; asianosaiset, joihin päätös kohdistuu; päätöksen perustelut ja selvästi yksilöity tieto siitä mihin olet oikeutettu tai velvoitettu; lisätietojen antajan nimi ja yhteystiedot.

Jos olet tyytymätön etuudesta, palvelusta tai asiakasmaksusta saamaasi päätöksen, sinulla on pääsääntöisesti oikeus hakea päätökseen muutosta. Päätöksen mukana tulee olla aina muutoksenhakuohje. Mikäli päätökseen ei voi hakea muutosta, tulee asiasta mainita päätöksessä ja syy tulee perustella. Huomioi, että muutoksenhaku tulee tehdä sille annetussa määräajassa.

Sosiaali- ja potilasasiavastaava voi neuvoa mihin seikkoihin oikaisuvaatimuksessa tulisi kiinnittää huomiota ja neuvoa mihin oikaisuvaatimus tulee toimittaa, mutta ei voi avustaa tai kirjoittaa oikaisuvaatimusta asiakkaan puolesta. Tarvittaessa asiavastaava voi ohjata sinua kääntymään esimerkiksi oikeusaputoimiston puoleen.

Hyvinvointialueella on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu. Hyvinvointialue ohjaa ja valvoo alueensa palvelutoimintaa. Alueella voi olla sekä hyvinvointialueen omaa palveluntuotantoa, että yksityisiä palveluntuottajia. Jokaisella sosiaalihuollon palveluyksiköllä on omavalvontavelvollisuus.

Palveluyksiköt laativat omavalvontasuunnitelman, joka on julkisesti nähtävänä verkkosivuilla ja yksikössä. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan mm. miten yksikön palvelun lainmukaisuus, laatu ja asiakasturvallisuus varmistetaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita valvoo valvontaviranomaisena 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto (johon aiempia Aluehallintoviraston ja Valviran toimintoja on yhdistetty). Myös eduskunnan oikeusasiamies valvoo viranomaistoimintaa ja sen laillisuutta.

Kiireellisen tuen tarve on arvioitava välittömästi. Kiireellisyyden arvioi sosiaalihuollon ammattilainen.  Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä.

Sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista on tehtävä päätös ja mahdollinen myönnetty palvelu pitää aloittaa ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Aika voi olla tätä pitempi, jos asian selvittäminen vaatii pitempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä peruste.

Kiireellinen toimeentulotukipäätös on tehtävä samana tai seuraavana arkipäivänä hakemuksesta. Muutoin se on tehtävä seitsemässä arkipäivässä hakemuksesta.

Tietyissä sosiaalipalveluissa (kuten lastensuojelu) on erityislainsäädännöstä tulevia aikarajoja, joita palveluntuottajan tulee noudattaa. Jos sinulle on epäselvää ovatko palvelusi toteutuneet määräaikojen puitteissa, voit kysyä sitä sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta tai sosiaali- ja potilasasiavastaavalta.

Tarkat tiedot löydät Sosiaalihuollon asiakasrekisteri sekä Terveydenhuollon asiakasrekisteri –lomakkeilta.

Sinusta kirjataan asiakas- tai potilasasiakirjoihin lain edellyttämät asiat, kuten yksilöintitietosi, palvelusi tai hoitosi järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät suunnitelmat ja tiedot sekä muut prosessissa syntyvät tiedot. Sinulla on oikeus tarkastaa mitä tietoja sinusta on kirjattu. Helpoiten tarkastaminen onnistuu OmaKannasta johon tiedot siirtyvät asiakas- ja potilastietojärjestelmistä.

OmaKanta on valtakunnallinen, Kelan ylläpitämä verkkopalvelu, josta näet omat terveystietosi. Tietosi siirtyvät OmaKantaan terveydenhuollon julkisten ja yksityisten palveluntuottajien tietojärjestelmistä automaattisesti. Vähitellen myös sosiaalipalveluiden tiedot ovat nähtävillä OmaKannassa.

• OmaKannassa voit lukea hoitoon liittyvät kirjaukset
• pyytää reseptin uusimista
• tarkistaa laboratorio- ja röntgentutkimusten tulokset
• nähdä vähitellen sosiaalipalvelujen asiakastietoja
• tallentaa oman hoitotahdon ja elinluovutustahdon
• vaikuttaa omien tietojesi käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa
• selata omia hyvinvointitietoja ja tallentaa mittaustuloksia
• tarkistaa rokotustietosi.

OmaKanta toimii myös palveluntuottajien välisessä tiedon vaihdossa, mutta vain jos annat siihen luvan OmaKannassa tai asioidessasi sosiaali- tai terveydenhuollossa. Kun tieto kulkee eri ammattilaisten ja palveluntuottajien välillä, voit saada parempaa ja turvallisempaa hoitoa, kun kokonaiskuva tilanteestasi paranee. Huomioi, että tietojasi voivat katsella vain sinuun hoitosuhteessa olevat ammattilaiset ja tietojen katselusta jää aina jälki lokitietoihin.

Asiakkaan tai hänen omaisensa tekemään muistutukseen, kanteluun ja potilasvahinkoasiaan liittyviä tietoja saa kirjata asiakasasiakirjoihin vain siltä osin kuin tiedot ovat tarpeellisia hoidon tai palvelun järjestämisen tai toteuttamisen kannalta. Varsinaiset muistutus-, kantelu- ynnä muut asiakirjat tai niiden käsittelyyn liittyvät tiedot eivät kuulu asiakasasiakirjoihin ja ne säilytetään erillään asiakasasiakirjoista.

Muistutus on laissa säädetty potilaan ja asiakkaan oikeusturvakeino. Sen käyttäminen ei vaikuta palvelun saantiin tai hoitoon pääsyyn.

Puhelutallenteita käytetään mm. laadun valvonnassa. Nauhoitteelta voidaan tarvittaessa tarkistaa, onko esim. hoidon tarpeen arviointi sujunut toimintaohjeiden mukaan. Puheluissa käsiteltävät asiakas- tai potilastiedot kirjataan asiakas- tai potilastietojärjestelmään. Tallenteet eivät ole osa potilas- tai asiakasrekisteriä. Tallenteita säilytetään 2 vuotta.

Löydät tarkat tiedot Puhelutallenteet–lomakkeelta.

Saat nauhoittaa tai tallentaa oman vastaanottokäyntisi äänitallenteena, mutta huomioi, että tallenteen jakaminen tilanteen ulkopuolisille ei ole sallittua. Poikkeuksena on, jos olet nauhoittanut esimerkiksi hoitosuunnitelmapalaverin ja haluat viitata palaverissa sovittuihin asioihin esim. muistutuksessa. Tällöin voit liittää tallenteen muistutuksen liitteeksi.

Tämänhetkisen oikeuskäytännön mukaan oman hoitotilanteen tallentaminen videokuvaamalla voi rikkoa ammattilaisen yksityisyyden suojaa, joten videoimisesta tulee keskustella hoitavan tahon kanssa etukäteen. Mahdollisuus kuvata ei oikeuta tallenteen julkaisemista tai jakamista ulkopuolisille.

Voit katsoa tietoja OmaKannasta, tai pyytää tietoja tietopyynnöllä Oma Kymenlaakson kautta tai tietopyyntölomakkeella. Huomioi, että 12 vuotta täyttäneen huollettavan puolesta asiointiin liittyy rajoituksia ja alaikäinen voi kieltää luovuttamasta tietojaan huoltajille, mikäli hänet on todettu kykeneväksi päättämään asiasta.

Sinua koskevien kirjausten tulee olla virheettömiä. Mikäli havaitset tiedoissasi virheitä, sinulla on oikeus vaatia niiden oikaisua. Oikaisua tulee vaatia kirjallisesti. Vaatimukseen tulee merkitä mahdollisimman tarkkaan kirjauksen ajankohta ja mikä kirjauksessa on mielestäsi virheellistä sekä korjausehdotuksesi ja sen perustelut.

Mikäli tietoja ei korjata, siitä ilmoitetaan sinulle kirjallisesti. Sinulla on myös oikeus saada asiasta kirjallinen hallintopäätös, josta voit valittaa tietosuojavaltuutetulle.

Jos omaisesi on valtuuttanut sinut Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon asioiden hoitoon puolestaan, silloin sinulla on oikeus saada omaisesi potilas- ja/tai asiakastietoja. Suomi.fi -valtuuksilla puolesta asiointi onnistuu sähköisissä palveluissa, kuten Oma Kymenlaakso tai OmaKanta. Mikäli on tarvetta asioida myös puhelimitse tai toimipisteissä, tulee puolesta asioinnista tehdä erillinen valtakirja, joka toimitetaan hyvinvointialueelle tallennettavaksi tietojärjestelmiin.

Vainajan tiedot ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Puolesta asioinnin valtuudet sekä esimerkiksi edunvalvonta päättyvät asiakkaan kuolemaan. Tämän vuoksi sinulle ei lähtökohtaisesti voida luovuttaa vainajaa koskevia asiakas- tai potilastietoja.

Kuolintodistus sen sijaan luovutetaan aina omaisille.

Jos sinulla on kysyttävää tai jokin omaisesi kuolemaan liittyvä seikka on jäänyt epäselväksi, neuvomme olemaan yhteydessä omaistasi viimeksi hoitaneeseen tahoon tai omaisesi asumispalveluyksikköön ja keskustelemaan asiasta.

Tietyillä edellytyksillä, erityisen painavasta syystä vainajan tietoja voidaan luovuttaa kirjallisen ja perustellun tietopyynnön perusteella. Erityisen painava syy voisi olla esimerkiksi, jos vainajan lähiomainen haluaa selvityttää, liittyykö vainajan kuolemaa edeltäneeseen hoitoon hoitovirhe, tai jos tietoja tarvitaan vainajan eläessään tekemän testamentin tai muun oikeustoimen pätevyyden selvittämiseksi. Luovutus saattaisi myös tulla kysymykseen esimerkiksi, kun vainajan sukulainen haluaa selvittää vainajan eläessään sairastaman periytyvän sairauden ilmenemisriskiä.

Lokitietoa syntyy, kun tietojasi käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Jokainen käsittelijä käsittelee tietojasi omalla käyttäjätunnuksellaan ja vain työtehtäviensä edellyttämällä tavalla. Lokitietoa syntyy esimerkiksi käynneillä palveluyksiköissä, eri ammattilaisten tekemistä konsultaatioista sekä laskutukseen liittyvien tehtävien hoidossa.

Jokainen tapahtuma potilas- tai asiakastiedoissasi on jäljitettävissä lokitietoraportin kautta.