Siirry sisältöön

Teksti ja kuvat: Iiris Mäntymaa

 Sara Toitturi, Nea Korjula ja Katja Hakala kulkevat tottuneesti pitkin upouutta osastokäytävää. Nyt käytävä tosin on vuorattu suojapaperilla, sillä tiloihin tuodaan päivittäin uusia kalusteita ja varusteita. Ollaan Kymenlaakson keskussairaalan uudessa sairaalaosassa, F-osassa, joka sijaitsee sairaalan takana länsipuolella. Tänne ei vielä kovin moni pääse. Sairaanhoitajat Toitturi, Korjula ja Hakala toimivat kuitenkin yksiköissään muuttovastaavina, mikä takaa heille pääsyn tiloihin, jossa potilastyön on tarkoitus alkaa tammikuun puolivälissä 2024.  

Toitturi työskentelee keskussairaalan niin kutsutussa torniosassa sijaitsevalla osastolla 7A, Korjula ja Hakala taas pohjakerroksessa osastolla K1. Molemmat osastot aloittavat uuden arjen F-osassa, kuten suurin osa muistakin sairaalan erikoissairaanhoidon osastoista. Aika uudistukselle on muuttovastaavien mukaan enemmän kuin kypsä, vaikka potilastyön alkaminen uudessa ympäristössä jännittävältä tuntuukin.

F-osan osastokerroksen aula.
Osastokerrosten aulatiloissa on käytetty tehosteena värejä ja koivunsävyä.

– Uudet tilat ovat paljon avarammat ja nykyaikaisemmat. Jokaisessa kerroksessa on esimerkiksi kuntoutustilat ja hyvät tilat potilaiden ja omaisten oleskelulle. Erillisiä kuntoutustiloja ei vanhoissa tiloissa ole ollut, Nea Korjula kertoo. 

Tilaa liikkua todella on. Uuden sairaalaosan käytävät ovat pitkät ja leveät. Avarissa aulatiloissa loistavat puhtaanvalkoisen lisäksi koivupuun sävyt, tehostevärit ja luontoaiheinen seinäkuvitus. Valoa sisälle tuovat rakennuksen useat, suuret ikkunat. 

Sairaanhoitaja Nea Korjula aurinkoisessa potilashuoneessa.
Muuttovastaavana Nea Korjula on päässyt kehittämään hoitokäytäntöjä uudessa työympäristössä.

Viihtyvyyttä, yksityisyyttä ja turvallisuutta 

Merkittävimpiä muutoksia tuovat uuden sairaalaosan 180 hoitopaikan potilashuoneet, jotka ovat vain yhdelle tai kahdelle hengelle. Vanhoissa 1960-luvulla rakennetuissa osastohuoneissa saattoi olla sermien välissä samanaikaisesti kuusikin hoidossa olevaa potilasta. Osastohoidossa olevien potilaiden yksityisyys ottaa nyt kerralla pitkän harppauksen kohti parempaa.

Pienellä huoneella ja rauhallisella ympäristöllä on merkitystä myös turvallisuuden kannalta.

– Pienemmät potilashuoneet tuovat jatkossa helpotusta esimerkiksi infektioiden torjuntaan. Tartuntataudit eivät pääse leviämään niin helposti potilaiden välillä, kun samassa huoneessa hoidetaan kerrallaan korkeintaan kahta henkilöä, Sara Toitturi kertoo. 

Katja Hakala nyökkää Toitturin puheille. 

– Potilaiden ja henkilökunnan turvallisuus tulee paranemaan merkittävästi ja siihen onkin tilojen suunnittelussa kiinnitetty paljon huomiota, Hakala toteaa. 

Keskussairaalan F-osan yhden hengen potilashuone, kuvassa sänky ja monitori.
Rauhallinen hoitoympäristö voi parhaassa tapauksessa tukea ja nopeuttaa kuntoutumista. Mukavuutta ja hygieenisyyttä lisää jokaisen potilashuoneen yhteyteen sijoitettu oma kylpyhuone.

Tilaisuus hoidon kehittämiseen 

Uusiin ja nykyaikaisen sairaalahoidon standardeihin sopiviin tiloihin muuttaminen oli myös henkilöstön tilaisuus kehittää ja etsiä uusia, toimivampia ratkaisuja hoitotyöhön. Muuttovastaavat ovat olleet mukana kartoittamassa keskussairaaloiden osastojen nykykäytäntöjä ja jalostamassa tapoja toimia uusissa tiloissa F-osassa. 

– Eri erikoisalat pystyvät nyt lisäämään yhteistyötä, kun osastot sijaitsevat lähempänä toisiaan. Kun erilaisten erikoisalojen ammattilaisia on enemmän ympärillä, voi koko työyhteisö kehittää omaa osaamistaan, Hakala sanoo.

Sara Toitturi, Nea Korjula ja Katja Hakala F-osan uudessa potilashuoneessa.
Sara Toitturi, Nea Korjula ja Katja Hakala valmistautuvat muuttoon ja uuteen arkeen.

Uusissa tiloissa osastohoidon ammattilaiset ovat toistensa lisäksi lähempänä myös sairaalan G-osaa. Siellä sijaitsevat muun muassa leikkaussali ja päivystys, jonne osastohoidon henkilöstöllä on usein asiaa. Tilasuunnittelun ja F-osan sijainnin johdosta työpäivän aikana otetut askeleet vähenevät ja aikaa jää olennaiseen. 

– Uusilla tiloilla ja toimintamalleilla on saatu vapautettua erityisesti meille hoitajille enemmän aikaa itse hoitotyöhön, Hakala jatkaa. 

Uuden sairaalaosan käyttöönotto on ollut valtava urakka, jossa on ollut mukana suuri joukko ammattilaisia. Yksiköiden muuttovastaaville viimeksi kulunut reilu vuosi on ollut hektinen, sillä toiminnan sujuva ja turvallinen aloittaminen kokonaan uudessa sairaalaosassa vaatii työtunteja. Sara Toitturin, Nea Korjulan ja Katja Hakalan ponnistus muuttovastaavina on nyt loppusuoralla. 
 
– Jännityksellä ja innolla odotamme tammikuuta ja töiden alkua uusissa tiloissa, Korjula päättää.

Keskussairaala uudistuu kokonaan

Kymenlaakson keskussairaalassa on käynnissä mittava rakennus- ja peruskorjaushanke, joka alkoi vuonna 2017. Ensimmäinen sairaalan uusi laajennusosa on vuonna 2020 sairaalan pohjoispäätyyn noussut G-osa, jossa sijaitsevat muun muassa päivystys, leikkaussalit ja synnytystilat. Seuraavaksi valmistui eteläpäässä sijaitseva sädehoitoyksikön laajennus ja peruskorjaus vuonna 2021. 

Uusi F-osa otetaan potilaskäyttöön tammikuun 2024 aikana. F-osaan sijoittuu kolmeen kerrokseen suurin osa erikoissairaanhoidon osastopaikoista. Lisäksi osaan siirtyy työtilat sairaalan tukitoiminnoille, joita ovat muun muassa logistiikkakeskus, sairaala-apteekki, diagnostiikkakeskus, hoitolaitekeskus ja postitus.   

Uudistaminen jatkuu vanhan sairaalan perusparannuksella, jonka on arvioitu kestävän vuosikymmenen loppupuolelle saakka.

Kymenlaakson keskussairaalan F-osa ulkoa kuvattuna talvisena päivänä.
”Koks” uudistuu kokonaan. F-osan länsipuolen ikkunat suuntaavat Metsolan puutalojen täyttämälle asuinalueelle ja siitä edelleen merelle.
Takaisin ylös