Keuhkoinfektiot

Keuhkokuumeella tarkoitetaan keuhkokudoksen vakavaa infektiotautia. Sen aiheuttaja on useimmiten bakteeri. Kotisyntyisen keuhkokuumeen yleisin aiheuttaja on pneumokokki, eli Streptococcus pneumoniae ja tämän jälkeen Mycoplasma pneumoniae, Chlamydophila pneumoniae ja Haemophilus influenzae. Taudin aiheuttaja riippuu pitkälti siitä, onko tartunta tullut sairaalassa (sairaalasyntyinen keuhkokuume) vai sairaalan ulkopuolella (kotisyntyinen keuhkokuume).

Keuhkokuumeen tyypillisiä oireita ovat

• Yskä
• Märkäiset yskökset
• Hengitysvaikeudet
• Kuume
• Rintakehän alueen kipu

Keuhkokuumetta voidaan epäillä, jos oireiden lisäksi yleiskunto on sairauden takia heikentynyt.

Aikuisen keuhkokuume todetaan keuhkokuvan perusteella. Potilaalta voidaan myös ottaa laboratoriokokeita. Mikäli tauti on lievä ja keuhkokuumetta hoidetaan kotona, keuhkokuumeen aiheuttajaa ei ole yleensä tarve selvittää. Vakavissa ja sairaalahoitoa vaativissa taudeissa selvitetään aina keuhkokuumeen syy.

Keuhkokuumetta hoidetaan antibiootilla. Keuhkokuumeen paraneminen tarkistetaan keuhkokuvalla 6-8 viikon kuluttua.

Keuhkopaise eli keuhkoabskessi on keuhkokudoksen infektio, jossa keuhkokudokseen on kehittynyt märkäpesäke. Sen syynä on usein aspiraatio, eli ruoan hengittäminen keuhkoputkiin, keuhkoputken tukkeuma tai keuhkoinfarkti. Keuhkopaise näkyy keuhkokuvassa ontelomaisena rakenteena.

Keuhkopaise kehittyy yleensä suusta lähtöisin olevista bakteereista, kuten Streptokokeista tai Stafylokokeista. Tauti koostuu usein eri mikrobeista.

Tautia hoidetaan useita viikkoja antibiootilla. Myös taudin syy selvitetään ja hoidetaan.

Joskus keuhkokuume pahenee ja keuhkopussiin alkaa kertyä nestettä. Kun nesteeseen pääsee bakteereita, voi keuhkoihin kehittyä keuhkopussin märkäinen infektio. Syynä ovat yleensä suuperäiset bakteerit. Taustalla on usein jokin puolustuskykyä heikentävä sairaus, kuten reumatauti, keuhkoahtaumatauti tai diabetes.

Märkäisen keuhkopussin tulehduksen oireet muistuttavat keuhkokuumeen oireita. Oireita ovat:

• kuume
• yskä
• kylkikipu

Keuhkopussin tulehdus voidaan todeta keuhkokuvan perusteella keuhkopussin nesteen varjostuman perusteella. Tulehduksen hoitona keuhkopussi tyhjennetään nesteestä asettamalla putki eli dreeni. Nesteestä otetaan laajat näytteet. Tyhjennyksen lisäksi tulehduksen hoitona on pitkä, useita viikkoja kestävä antibioottihoito. Myös tulehdukseen johtaneet tekijät selvitetään ja hoidetaan, erityisesti silloin, jos syynä on suun ja hampaiston kunto. Tulehduksen paraneminen selvitetään keuhkokuvalla.

Tuberkuloosilla tarkoitetaan Mycobaterium tuberkulosiksen aiheuttamaa infektiota. Tuberkuloosi voi kehittyä mihin elimeen tahansa, mutta yleisimmin sitä esiintyy keuhkoissa.

Suomessa riskiryhmiä ovat:

• Iäkkäät
• Päihdeongelmaiset
• Suuren ilmaantuvuuden maista saapuvat ihmiset
• Puolustuskykyyn vaikuttavia sairauksia sairastavat (HIV, nivelreuma, syövät)

Tuberkuloosi voi olla oireeton. Oireina voi esiintyä väsymystä, laihtumista, kuumeilua ja yöhikoilua. Keuhko-oireina tuberkuloosiin liittyy limainen yskä ja veriyskä.

Tuberkuloosi voidaan todeta keuhkokuvalla ja tuberkuloosiysköksillä. Tuberkuloosia sairastavan keuhkokuvassa näkyy tyypillisesti ylälohkon ontelo.

Kymenlaaksossa kaikkien tuberkuloosien hoito on keskitetty keuhkosairauksien yksikköön.

Tuberkuloosi voi tarttua, minkä vuoksi tuberkuloosiin sairastuneelle tehdään tartunnan jäljitys ja sen perusteella altistuneiksi katsotut ihmiset ohjataan jatkotutkimuksiin.

Tuberkuloosia hoidetaan usealla antibiootilla useita kuukausia, yleensä vähintään puolen vuoden ajan. Hoitoa valvoo ja seuraa keuhkolääkäri. Hoito aloitetaan pääsääntöisesti osastolla, mutta kotiutumisen jälkeen sairastunutta seurataan poliklinikalla. Lääkkeet otetaan valvotusti.

Ympäristömykobakteerit ovat tuberkuloosin sukulaisbakteereita. Niitä esiintyy kaikkialla luonnossa, eivätkä ne yleensä aiheuta infektioita muuten terveille ihmisille. Ympäristömykobakteeri voi aiheuttaa keuhkoinfektion henkilölle, jolla on jokin puolustuskykyyn vaikuttava sairaus, kuten esimerkiksi keuhkoahtaumatauti.

Ympäristömykobakterioosin aiheuttamia oireita ovat

• pitkittynyt, useita kuukausia jatkunut yskä
• limaiset yskökset
• hengenahdistus
• laihtuminen
• kuumeilu

Tauti todetaan mykobakteeriviljelyllä ja keuhkon kuvantamisella. Yleensä otetaan keuhkojen ohutleiketietokonetomografiatutkimus.

Yleisimpiä ympäristömykobakteereita ovat muun muassa M. avium, M. Kansasi, M. Xenopi ja M. malmoense.

Ympäristömykobakterioosin hoito on tuberkuloosin hoitoa vaikeampi. Hoitona käytetään antibiootteja, mutta hoitoaika voi olla jopa yli 2 vuotta.

Tauti diagnosoidaan, seurataan ja hoidetaan keuhkosairauksien poliklinikalla.

Pneumokystis jirovecii on yksisoluinen ihmisen ja nisäkkäiden keuhkosta löytyvä sieni. Pneumokystis-sieni vai aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen (PCP) potilailla, joilla jostain syystä on merkittävä puolustusjärjestelmän häiriö.

Riskitekijoitä ovat

• Pitkäaikainen keuhkosairaus
• HIV tai AIDS, joilla CD4-solut ovat merkittävästi alentuneet
• Syöpä
• Elinsiirto
• Autoimmuunitaudit
• Aikaisempi pneumokystiksen aiheuttama infektio
• Tietyt lääkkeet, kuten glukokortikoidi suurella annoksella, rituksimabi, TNF-alfa-salpaajat

Tyypillisiä oireita ovat

• kuume
• kuiva yskä
• hengitysvaikeus

Pneumokystis todetaan keuhkokuvalla, sekä keuhkoputken tähystyksellä otetusta näytteestä. Keuhkoista voidaan ottaa keuhkojen ohutleiketietokonetomografia, eli HRTT.

Pneumokystiksen hoito pitää aloittaa pikaisesti. Hoitoon vaikuttaa taudin vaikeusaste. Hoidossa käytetään usein antibiootin ja glukortikoidin yhdistelmää ja hoito aloitetaan usein sairaalassa. Hoito kestää 21 vuorokautta.