Keuhkosairauksien lähetekäytännöt

Uniapneaa kannattaa epäillä, jos merkittävästi ylipainoisella potilaalla esiintyy vaikeahoitoista verenpainetautia tai eteisvärinää.

Huom! 11/2023 lähtien valtaosa Kymenlaakson hyvinvointialueen yöpolygrafioista tehdään terveysasemilla.

Uniapneatautilähetteessä tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

• Yöpolygrafiatulos
• Ammatti (onko potilas ammattikuljettaja?)
• Ajokorttiluokka (R1/R2) (onko potilaalla ammattiajolupa?)
• Pituus, paino, BMI, ESS, Stop-Bang
• Oireet
• Lääkitys
• Väsymyslaboratoriokoetulokset

Keuhkoahtaumataudin hoito ja diagnostiikka tapahtuu pääsääntöisesti avoterveydenhuollossa eli terveyskeskuksessa ja työterveyshuollossa. Pelkästään vaikeasti alentunut spirometriatulos ei ole aihe lähettää potilasta keuhkosairauksien poliklinikalle. Oireisen potilaan perusselvittelyt ja hoito tapahtuvat niin ikään avoterveydenhuollossa.

Keuhkoahtaumatauti on krooninen sairaus, eikä nykylääketieteellä jo kehittyneitä keuhkovaurioita pystytä hoitamaan.

Diagnoosiin kuuluvat

• Altisteanameneesi (tupakka)
• Työ
• Keuhkokuva
• Spirometria bronkodilataatiokokeella

Hoidon pääpainopisteet ovat

• Tupakoimattomuus
• Rokotukset (kausi-influenssa, COVD19, pneumokokki)
• Liikunta
• Lääkehoidossa on huomioitava, että hoito koostuu pääosin avaavista keuhkolääkkeistä. Kortisonipohjaista hoitoa voidaan käyttää vain tietyissä alatyypeissä (Astma-keuhkoahtaumatauti, toistuvat pahenemisvaiheet, eosinofilia).

Keuhkosairauksien poliklinikkaa voi konsultoida ongelmatapauksissa. Tarvittaessa teemme kotihappihoitoarvioita. Lisätietoa happihoitolähetteestä löytyy Happihoito-otsikon alla.

Lähetteessä tai konsultaatiossa on oltava seuraavat tiedot:

• Diagnoosi: milloin, missä, miten
• Tupakointi (nykyinen, entinen, ei koskaan, minä vuonna aloitettu, minä vuonna lopetettu, kuinka monta askia vuorokaudessa)
• Työ
• Suun tilanne
• Oireet
• Lääkitys
• Happisaturaatio ja pulssi
• Laboratoriokokeista ainakin TVK
• Tuore keuhkokuva

Keuhkonodulus tarkoittaa tietokonetomografiakuvassa näkyvää  ≤ 3 senttimetrin kokoista varjostumaa, jota ympäröi normaali keuhkokudos. Nodulukseen ei liity atelektaasia, keuhkoportin imusolmukkeiden suurenemista tai keuhkopussin nestettä.

Usein nodulukset ovat hyvänlaatuisia (hamartooma, granulooma, imusolmuke), mutta joskus muutos voi olla pahanlaatuinen, eli syöpä.

Nodulus löytyy yleensä sattumalta muun syyn vuoksi otetun keuhkojen alueen tietokonetomografiatutkimuksen yhteydessä. Tällöin tehdään lähete keuhkoklinikalle, joka suunnittelee jatkokontrollit.

Jotta jatkokontrollit olisivat asianmukaiset täytyy lähetteessä aina mainita seuraavat asiat:

• Tupakointi (ei koskaan/ alkuvuosi, loppuvuosi, kuinka monta askia vuorokaudessa)
• Asbestialtistuminen
• Suvun syöpähistoria
• Potilaan mahdollinen syöpähistoria

Veriyskällä tarkoitetaan yskän yhteydessä esiintyvää verta, joka on saanut alkunsa hengitysteiden alueelta. Verta voi esiintyä viiruina limassa tai yskän mukana tuleva erite on täysin verinen. Veriyskän taustalla voi olla monta syytä. Nuoren tupakoimattoman henkilön keuhkokuumeeseen liittynyttä ja korjaantuvaa veriyskää ei tarvitse lähettää jatkotutkimuksiin.

Aina suussa oleva veri ei johdu veriyskästä. Verta ja yskää voi siis esiintyä myös seuraavissa tapauksissa

• Nenäverenvuoto
• Veren vuotoa suunlimakalvoilta
• Ientulehdus
• Verta ruokatorven alueelta

Tyypillisiä veriyskän syitä ovat:

• Kasvaimet
• Keuhkokuume
• Tuberkuloosi
• Keuhkopaise
• Keuhkoputken tulehdus
• Keuhkoveritulppa
• Traumat
• Verenohennuslääkitys

Avohuollossa tehtävät tutkimukset, jotka mainittava lähetteessä:

• Haastattelu (Kuinka kauan, missä yhteydessä, kuinka paljon), tupakointi (alkuvuosi, loppuvuosi, askia päivässä), työ, pitkäaikaissairaudet, tuberkuloositausta, alkoholin käyttö
• Tutkimus (sydämen ja keuhkojen kuuntelu, nenän status, suun tarkastus)
• Lääkityksen tarkastus
• Keuhkokuva
• Laboratoriokokeet (ainakin PVKm, CRP, INR, jos varfariini käytössä)

Happihoitoa (happirikastin) annetaan keuhkosairauksien poliklinikalla. Happihoitolähetteen tulee olla ytimekäs ja sisältää seuraavat asiat:

• Happihoidon syy (palliatiivinen/LTOT)
• Tupakointi
• Onko taloudessa avotulta
• Mikä on SpO₂ huoneilmalla
• Potilaan oireet
• Potilaan happihoidon kannalta oleelliset sairaudet

Keuhko-oireiden selvittely tapahtuu perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Mikäli oire on hankala, eikä perustutkimuksilla saada syytä selville, voi avohuollon lääkäri harkita keuhkolääkärin konsultaatiota. Edeltävästi on kuitenkin asianmukaiset oireperusteiset tutkimukset olla tehtyinä.

Tyypillisiä keuhko-oireita ovat:

• Yskä

• Hengenahdistus
• Limannousu
• Veriyskä

Lähetteessä on mainittava seuraavat asiat:

• Tarkka oirekuvaus (Mikä oire, milloin esiintyy, kuinka kauan on esiintynyt. Onko suvussa/lähipiirissä samankaltaista oirehdintaa)
• Ammatti
• Tupakointi (Mainittava tarkasti tupakoinnin historia, milloin aloittanut, milloin lopettanut, kuinka monta askia vuorokaudessa)
• Asbestialtistus, tuberkuloosialtistus, tarvittaessa 3x tuberkuloosiyskökset
• Nykyinen lääkitys
• Keuhkokuva
• Soveltuvin osin laboratoriokokeita (ainakin Hb, Eos)
• Spirometria- ja bronkodilaatiokoe (tulos lähetetään lähetteen tai konsultaatiopyynnön mukana)

Astman diagnostiikka ja hoito tapahtuvat pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.

Keuhkosairauksille on keskitetty:

• Vaikean astman hoito
• Vaikeahoitoisen astman selvittely
• Astmaepäily, mutta perustason tutkimuksilla ei päästä diagnoosiin
• Keuhkosairauksia voi myös konsultoida astmaa sairastavan huonosta hoitotasapainosta

Lähetteessä tulee mainita seuraavat asiat

• Oireet
• Nykyinen lääkitys
• Tupakointi? Nykyinen?/Entinen?/Ei koskaan? Kuinka paljon?
• Keuhkojen kuuntelulöydös ja uloshengityksen kuuntelulöydös myös kaulalta. Onko kaulalla vinkunaa? Onko se voimakkaampaa kuin keuhkojen alueella?
• Keuhkokuvalöydös, SpO2, spirometria + bronkodilataatiokoe (diagnostisen tutkimuksen lääketauko-ohjeita noudattaen), veren eosinofiiliarvo (TVK/PVK+eos) ennen kortisonilääkitystä (koskee sekä hengitettävää että suun kautta annosteltavaa). 2 viikon PEF-seuranta avaavalla lääkkeellä.
• Spirometriakäyrä lähetään erikseen keuhkosairauksien poliklinikalle, ellei se näy suoraan yhteisessä tietojärjestelmässä.
• Kysymyksenasettelu. Mitä keuhkosairauksien poliklinikalta toivotaan?

Perusterveydenhuollossa voi tehdä inhaloitavalla lääkityksellä hoitokokeilun perustutkimusten jälkeen. Jos hoitokokeiluun päädytään, spirometria uusitaan kun säännöllinen hoitava lääkitys mennyt 2-3 kk.

Keuhkopoliklinikalle diagnostisiin tutkimuksiin lähetettäessä tulee tutkittavan olla ilman astmalääkityksiä. Keuhkosairauksien poliklinikan diagnostiset erikoistutkimukset (metakoliinialtistus) vaativat samoja lääketauotuksia kuin diagnostinen spirometriakin, ks. Moodin ohjeistus.

Astman diagnostiikka ja hoito tapahtuvat pääsääntöisesti perusterveyden huollossa tai työterveyshuollossa.

Keuhkosairauksille on keskitetty

• Vaikean astman hoito.
• Vaikeahoitoisen astman selvittely.
• Astmaepäily, mutta perustason tutkimuksilla ei päästä diagnoosiin.
• Keuhkosairauksia voi myös konsultoida astmaa sairastavan huonosta hoitotasapainosta.

Astmalähetteessä/konsultaatiopyynnössä on oltava seuraavat asiat:

• Onko astma todettu? Milloin todettu? Missä todettu? Ja millä menetelmällä todettu?
• Nykyinen lääkitys
• Tupakointi (nykyinen, entinen, ei koskaan, kuinka paljon)
• Oireet ja pahenemisvaihehistoria
• Keuhkojen kuuntelulöydös ja uloshengityksen kuuntelulöydös myös kaulalta. Onko kaulalla vinkunaa? Onko se voimakkaampaa kuin keuhkojen alueella?
• Keuhkokuvalöydös, SpO2, spirometriatulos (nykyisen säännöllisen astmalääkityksen aikana) sekä veren eosinofiiliarvo (TVK/PVK+eos) nykyisellä astmalääkityksellä.
• Spirometriakäyrä lähetetään erikseen keuhkosairauksien poliklinikalle, ellei se ole nähtävissä yhteisessä tietojärjestelmässä.
• Kysymyksenasettelu (Mitä keuhkosairauksien poliklinikalta toivotaan?)

Tuberkuloosia epäiltäessä on otettava keuhkokuva, ja tuberkuloosiyskökset (x3).

Jos potilaalla epäillään tuberkuloosia, terveydenhuollon yksikön on oltava välittömästi yhteydessä keuhkolääkäriin.