AVH-koordinaattorit ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden apuna ja tukena
Kymenlaaksossa on aloittanut kaksi osa-aikaista aivoverenkiertohäiriön koordinaattoria eli AVH-koordinaattoria, joiden tehtävänä on auttaa ja tukea aivoverenkiertohäiriön sairastaneita potilaita ja heidän omaisiaan. Kati Vierikko toimii AVH-koordinaattorina Kymenlaakson keskussairaalassa ja Sari Kurvinen Ratamokeskuksessa.
Aivoverenkiertohäiriö eli AVH aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka seurauksena ilmenee esimerkiksi motorisia tai kielellisiä vaikeuksia. Aivojen toimintahäiriöitä voivat aiheuttaa myös esimerkiksi aivovamma, aivokasvain tai aivotulehdus. Toimintahäiriön seuraukset ovat yksilöllisiä riippuen aivoverenkiertohäiriöstä sekä sen sijainnista ja laajuudesta. Aivoverenkiertohäiriöksi luokitellaan ohimenevä hapenpuute aivoissa eli TIA, aivoinfarkti ja aivoverenvuoto.
Suomessa aivoverenkiertohäiriöön sairastuu 25 000 henkilöä vuosittain, ja se on kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Jopa yhdeksän kymmenestä aivoverenkiertohäiriöstä olisi estettävissä riskitekijöihin puuttumalla ja hoitamalla niitä tehokkaasti ja hakeutumalla hoitoon ajoissa.
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneista joka toiselle jää pysyvä haitta, ja puolelle heistä haitta on vaikea-asteinen. Näiden haittojen vuoksi omatoiminen pärjääminen saattaa olla uhattuna, ja sairastunut tarvitsee niin omaisten kuin ammattilaistenkin apua. Matka aivoverenkiertohäiriön hoitopolulla alkaa sairastumisesta ja matka on elämän pituinen.
AVH-koordinaattori on aivoverenkiertohäiriön sairastaneen rinnalla kulkija
Aivoverenkiertohäiriön sairastanut saattaa tarvita erilaisia palveluita, eikä hänelle aina ole välttämättä selvää, mihin tahoon olla yhteydessä. Tästä johtuen henkilö voi helposti myös jättää asioita hoitamatta. Asioiden hoitamatta jättäminen voi aiheuttaa viivästyksiä toipumisessa sekä kuntoutumisessa, ja pahimmillaan aivoverenkiertohäiriö voi uusiutua.
AVH-koordinaattorien tehtävänä on tukea ja auttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneita potilaita sekä heidän omaisiaan. Lisäksi koordinaattorit kehittävät aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden hoitopolkua, joka alkaa päivystyksestä ja erikoissairaanhoidon kautta perusterveydenhuoltoon. Esimerkiksi, kun potilaan hoitojakso on päättynyt erikoissairaanhoidossa, koordinaattori pysyy potilaan rinnalla tarvittaessa hänen siirtyessään perusterveydenhuollon piiriin. Tuen määrä riippuu potilaan tilanteesta, hoitopolusta ja siitä, kuinka paljon hän asioiden koordinointia tarvitsee.
Kymenlaakson hyvinvointialueella AVH-koordinaattorin tehtävää hoitavat osa-aikaisesti Kati Vierikko Kymenlaakson keskussairaalassa ja Sari Kurvinen Ratamokeskuksessa. Kumpikin aloittivat tehtävässään huhtikuussa 2023. Koordinaattorin tehtävien ohella Vierikko ja Kurvinen toimivat sairaanhoitajina tehden vastaanottotyötä neurologisia sairauksia sairastavien potilaiden parissa.
– Toimimme linkkinä eri yksiköiden ja toimijoiden välillä erikoissairaanhoidossa ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Olemme mukana kuntoutuspalavereissa, kuntoutustyöryhmissä ja kuntoutusprosessien suunnittelussa. Olemme potilaiden rinnalla kulkijoita ja toimimme tiedon välittäjinä potilaan hoitoon osallistuvien tahojen välillä – tarvittaessa silloinkin, kun akuuttivaiheen jälkeen potilaan seuranta ja hoito siirtyvät perusterveyden- tai työterveyshuollon puolelle. Lisäksi olemme tukena muille ammattilaisille AVH-asioissa.
AVH-koordinaattorien työ alkaa, kun potilaan akuuttivaiheen hoito päättyy. AVH-potilaat tulevat neurologin määräyksellä neurologian poliklinikalle AVH-ohjauskäynnille. Omaiset ja potilaat saavat AVH-koordinaattoreihin yhteyden neurologian poliklinikoiden kautta.