Hoitopolut osa terveydenhuollon digiloikkaa
Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitetään terveydenhuollon palveluja kestävällä tavalla. Tavoitteena on vahvistaa palvelujen saatavuutta ja tuoda niiden järjestämiseen joustoja. Yksi väylä tähän on monipuolisten digitaalisten palvelujen käyttöönotto ja soveltaminen erilaisissa palvelukokonaisuuksissa. Tällainen kokonaisuus on esimerkiksi digitaaliset hoitopolut.
Kymenlaakson hyvinvointialueella rakennetaan kahdenlaisia hoitopolkuja kahteen erilaiseen sovellukseen: KymenHVA hoitopolut ja Oma Kymenlaakso -palvelu. Osa hoitopoluista keskittyy sairauden hoitoon tai siitä kuntoutumiseen ammattilaisen ohjauksessa, osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ammattilaisen ohjaamalle hoitopolulle potilaat ohjataan, mutta Oma Kymenlaakso -palvelussa julkaistut itsehoitopolut ja -valmennukset ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.
Ensimmäinen digitaalinen hoitopolku otettiin Kymenlaaksossa käyttöön maaliskuussa 2023. Kardiologian yksiköllä oli tarve kehittää rytminsiirtopotilaiden hoidon sujuvuutta, ja he toivoivat digitaalisen hoitopolun pilotointia. Samaan aikaan pilottiin otettiin päiväkirurgisen toimenpiteen ja rintasyöpäpotilaan hoitopolut. Näistä saatujen hyvien kokemusten pohjalta aloitettiin hoitopolkujen määrätietoinen kehittäminen. Tällä hetkellä hyvinvointialueella on käytössä jo 18 hoitopolkua ja niillä palvellaan noin 5000 kymenlaaksolaita. Lukumääräinen tieto tosin vanhenee nopeasti, sillä uusia hoitopolkuja rakennetaan tiiviiseen tahtiin. Jo pelkästään tämän vuoden aikana on tavoitteena julkaista 15 uutta hoitopolkua.
Win-win
Ammattilaisen ohjaama digitaalinen hoitopolku on vastaanottoja, laboratoriokokeita ja muita hoidollisia toimenpiteitä täydentävä kokonaisuus, joka on suunniteltu tukemaan potilasta, välittämään tietoa hoidon etenemisestä ja ohjaamaan omahoitoa. Potilas löytää hoitopolulta kootusti omaa tilannettaan koskevaa tietoa, omahoidon tueksi tuotettuja ohjeita ja materiaaleja, kanavan vuorovaikutukseen ja mahdollisuuden tuottaa myös itse tietoa omasta voinnistaan.
Potilaan näkökulmasta hoitopolut parantavat palvelujen saatavuutta, täydentävät hoitoa, sen laatua ja jatkuvuutta sekä antavat valinnanvapautta. Kymenlaaksolaisten Anna-Maijan ja Teijon kokemuksissa nämä hyödyt konkretisoituvat. Molemmat ovat tyytyväisiä ammattilaisen ohjaamaan digitaaliseen hoitopolkuun, jolla heidän hoitoaan on täydennetty. Anna-Maijalla osteoporoosin hoitoon tarkoitettu luustopolku jatkuu, Teijon aivoverenkiertohäiriöiden hoitopolku on hyvin edistyneen toipumisen myötä pian päättymässä.
– Pienistä murtumista käynnistyneiden tutkimusten tulokset olivat ikävä yllätys, ja etenevä pitkäaikasisairaus kuuluu nyt elämääni. Huonojen uutisten keskellä ohjaus hoitopolulle oli positiivinen asia. Saan siellä aina halutessani yhteyden luustohoitajaan ja voin kertoa omasta olostani. Hoitopolulla on myös tietoa sairaudesta ja omahoidon ohjeita. Helpottaa aika lailla, kun ei tarvitse haeskella tietoja eri paikoista tai arvioida, onko tieto luotettavaa, Anna-Maija arvioi.
Teijon hoitopolku käynnistyi samalla, kun toipuminen aivoverenkierron vakavasta häiriöstä alkoi. Matkan aikana helppo yhteydensaanti hoitohenkilökuntaan on ollut Teijolle tärkeää. Hän kertoo saaneensa sitä kautta apua ”heikkoina hetkinä”, kuten hän toipumisen vaikeita tilanteita kuvaa. Kaiken kaikkiaan hoitopolku oli Teijon mukaan erinomainen tuki toipumisessa.
– Sain ihan valtavasti tietoa ja ohjeita esimerkiksi ravitsemuksesta, liikunnasta, pulssin tunnistamisesta, vertaistukiryhmistä ja kotiolojen esteettömyyden varmistamisesta. Tein sinne itse verenpaineseurantaa ja kirjasin omaa vointia ja lääkityksiä tiedoksi ammattilaisille. Polulta löytyivät myös ajat lääkärin vastaanotolle ja laboratoriotutkimuksiin ja niiden tulokset. Yksi tärkeä juttu minulle oli myös se, että hoitopolku hälytti punaisella, jos en ole jotain asiaa siellä tehnyt ajallaan, Teijo kertoo.
Ensimmäistä hoitopolkua Kymenlaaksossa kehittänyt kardiologian erikoislääkäri Ransu Ryysy muistuttaa, että mobiilisovelluksen käyttäminen hoidossa ei ole itsetarkoitus. Sovellus on apuväline, jonka tehtävänä on ensisijaisesti parantaa asiakkaan hoitoa. Käytäntö on osoittanut, että samalla se on vapauttanut aikaa puheluista ja kirjeiden postittamisesta varsinaiseen hoitotyöhön.
– Entisten lippujen ja lappujen, kynän ja paperin, kirjeiden, puhelinsoittojen ja manuaalisen kirjaamisen tilalle on nyt saatu potilaan ja ammattilaisen yhteinen digitaalinen alusta, joka kokoaa kaiken hoitoon liittyvän tiedon yhteen paikkaan ja mahdollistaa potilaan ja ammattilaisen vuorovaikutuksen, tiivistää digipolkujen rakentamista hyvinvointialueella koordinoiva Hanna Hovi.
Ammattilaisen näkökulmasta digitaalinen hoitopolku tarkoittaa usein hoitoprosessin tehostumista ja työskentelyn joustavuutta. Sairaanhoitaja ja hyvinvointivalmentaja Maija Palmroth hoitaa työssään Kymenlaakson hyvinvointialueella painonhallinnan digitaaliselle hoitopolulle ohjattuja potilaita. Polku on tarkoitettu painonhallinnassa ja elintavoissa ohjausta tarvitseville sekä lihavuusleikkausta odottaville. Polku otettiin käyttöön reilu vuosi sitten, ja se on Maijan mukaan muuttanut monia asioita hyvään suuntaan.
– Aiemmin vastaanotoilla käytettiin paljon aikaa punnitsemiseen ja perustietojen läpikäyntiin, ja tapaamisten välissä saattoi kulua monta kuukautta ilman tietoa potilaan voinnista ja edistymisestä. Nyt potilas tuottaa itse painonseurantaa ja tietoa voinnistaan hoitopolulle. Minä puolestani voin reaaliaikaisesti tarjota lisää tietoa ja tukea ongelmakohdissa. Harvemmin toteutettavilla vastaanotoilla voimme sitten käyttää ajan kohtaamiseen ja tärkeiden asioiden käsittelyyn, Maija kuvailee.
Sinä aikana, kun Maija aiemmin tapasi vastaanotolla yhden potilaan, hän kertoo nyt voivansa auttaa kolmea. Hoitokäytännöt ovat yhtenäisemmät ja laadukkaat. Maija kokee, että digitaaliset hoitopolut ovat lisänneet myös työn mielekkyyttä, tuonut työhön vaihtelevuutta ja joustavuutta.
Hoitopolkuja rakennetaan tarvelähtöisesti
Uuden hoitopolun rakentaminen lähtee aina tarpeesta – on havaittu jokin hoidon seurantaa, ohjausta tai tukea vaativa asia, jota voidaan hoitopolun avulla parantaa. Seuraavaksi arvioidaan hoitopolun tavoitteet ja se, kumpi hoitopolku – ammattilaisen ohjaama vai itsehoitopolku – palvelisi asiassa paremmin. Sitten hoitopolkua rakentamaan kootaan moniammatillinen tiimi.
– Digipolkua kehittävä tiimi kootaan rakennettavan polun mukaan. Hyvin usein tiimit ovat moniammatillisia, sillä potilaan hoitoon osallistuu monia eri tahoja. Monet polut ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen erilaisia yhdistelmiä. Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkeä osa hoitopolkuja. Lisäksi kehittämistyössä on mukana järjestelmäosaaja, jonka vastuulla on tuntea polun mahdolliset toiminnallisuudet eli esimerkiksi kyselyt, mittaukset, tehtävät, tiedolliset aineistot, Hovi kertoo.
Digipalveluiden käytössä pärjää perustaidoilla ja utelias asenne helpottaa, mutta kaikille digi ei sovi.
– Digitaalisten hoitopolkujen käyttö on potilaalle aina vapaaehtoista ja on selvää, ettei se ole kaikille sopiva tapa toimia. Mutta jos saat ohjauksen polulle tai sinulla on vaiva, jonka hoitoon on tehty itsehoitopolku, kannustan kaikkia kokeilemaan, Hovi sanoo.