Kymenlaakson hyvinvointialueella lasten diabeteshoito on Suomen huippua
Kymenlaakson keskussairaalan lastensairaalassa on saatu Suomen parhaat hoitotulokset diabeteksen hoidossa sekä kehitetty oma laatuseurantajärjestelmä.
Diabetesliitto tekee puolivuosittain seurantaa lasten diabeteksen hoitotasapainosta, ja Kymenlaakson hyvinvointialue on valtakunnallisen vertailun kärjessä.
– Meillä on ollut yhtä kertaa lukuun ottamatta matalin HbA1c-taso Suomessa eli sokerihemoglobiini, joka osoittaa pitkäaikaista verensokeritasoa. Se kuvastaa hyvää tilannetta täällä Kymenlaaksossa. HbA1c on verrattavissa suoraan verensokerin keskiarvoon viimeisen kolmen kuukauden aikana. Mitä lähempänä HbA1c on niin sanotusti terveen ihmisen tasoa, sen parempi se on tulevaisuuden komplikaatioiden kannalta. Hyvällä hoitotasapainolla ennaltaehkäisemme muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia, munuaisongelmia sekä silmä-, ja jalkavaivoja aikuisiällä, kertoo lastentautien osastonylilääkäri Maria Salonen.
Hyvinvointialueella oma laatuseurantajärjestelmä
Salonen on luonut hyvinvointialueelle oman laatuseurantajärjestelmän vuonna 2009, jossa seurataan HbA1c-arvon lisäksi esimerkiksi sokerin vaihtelua. Paikallisessa järjestelmässä on myös matalampi HbA1c tavoite (48 mmol/mol tai alle) kuin monessa muussa hoitopaikassa Suomessa, joissa tavoite on usein 53 mmol/mol tai alle.
– Meidän oman seurantajärjestelmämme mukaan tällä hetkellä alle 16-vuotiaiden lasten HbA1c-keskiarvo on alueellamme 51.9 mmol/mol, kertoo Salonen.
Hyvä hoitotasapaino tuo mukanaan sokerin tasaisuutta ja vähentää vakavien matalien sokereiden riskiä.
Hyviä hoitotuloksia tiimityöllä
Diabeteshoidossa ja hyvien hoitotulosten saavuttamisessa korostuu tiimityö. Lastensairaalassa työskentelee tällä hetkellä kaksi diabeteshoitajaa ja lääkäri. Lisäksi ravitsemusterapeutti on tiiviisti mukana diabetestyössä. Suuressa roolissa on myös itse perhe.
– Olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti perheiden ohjaukseen. Pyrimme kouluttamaan perheistä asiantuntijoita oman lapsen diabeteksen hoidossa, jotta he osaisivat tehdä muutoksia omaan hoitoon aktiivisesti myös vastaanottokäyntien välillä ja reagoimaan aktiivisesti muuttuviin tilanteisiin, Salonen kertoo.
Salonen kertoo, että hän hakee ideoita kehittämiseen muun muassa alan vuosittaisesta kansainvälisestä konferenssista. Kymenlaaksossa on usein muutettu esimerkiksi tavoitteita ja työn tekemisen tapoja ennen muita alueita.
– Pyrimme tapaamaan koko tiimin kanssa kaksi kertaa kuukaudessa, jolloin käymme läpi ajankohtaisia asioita ja suunnittelemme aktiivisesti uusia työskentelytapoja ja ohjeita. Arvoimme samalla kriittisesti, mitkä ohjeet ovat olleet koekäytössä hyviä ja miten niitä kehitettäisiin, mistä luovutaan, Salonen jatkaa.