Kymenlaaksossa isotooppitutkimuksiin suunnitellaan uudelleenjärjestelyjä
”Isotooppiyksikkö kuuluu keskussairaaloiden perusvalikoimaan”, toteaa johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa. Kymenlaaksossa on tavoitteena ottaa isotooppitutkimukset osaksi hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa vuoden 2023 aikana.
Uudelleenjärjestelyihin ryhdyttiin sen jälkeen, kun HUS ilmoitti loppuvuodesta 2022 toistaiseksi siirtävänsä maakunnan isotooppitutkimukset Kymenlaakson keskussairaalasta naapurimaakuntiin Uudellemaalle ja Etelä-Karjalaan. HUS Diagnostiikkakeskus tuottaa hyvinvointialueen laajat laboratorio- ja kuvantamispalvelut, joihin myös isotooppiyksikön toiminta on tähän asti lukeutunut.
Sairaalan isotooppiyksikössä muun muassa tutkitaan erilaisia sairauksia radioaktiivisia merkkiaineita hyödyntäen, tehdään syöpäleikkauksia edeltäviä vartijaimusolmukemerkkauksia ja annetaan isotooppihoitoja esimerkiksi kilpirauhassairauksien hoitoon. Tutkimuksiin saapuu potilaita monelta eri hoitopolulta, mutta erityisesti syöpä- ja kilpirauhaspotilaat hyötyvät isotooppiyksikössä saatavista hoidoista. Yhteensä isotooppiyksikössä tehtiin Kymenlaaksossa vuoden 2022 aikana 862 tutkimusta ja hoitoa.
Kymenlaakson keskussairaalassa isotooppiyksikön toiminta jatkuu normaaliin tapaan vielä 8.5.2023 saakka. Tämän jälkeen toimintaan tulee katko siihen asti, kunnes Kymenlaakson hyvinvointialue saa oman isotooppitoimintansa käyntiin.
Isotooppitutkimusten ottaminen osaksi Kymenlaakson hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa on jo hyväksytty hyvinvointialueen päätöksenteossa. Siirtoon liittyville investoinneille tarvitaan vielä lopullinen hyväksyntä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Järjestelyaikaa on kuitenkin liian vähän siihen, että tutkimukset pääsisivät jatkumaan saumoitta, sanoo Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.
Tavoitteeksi on asetettu, että tutkimukset jatkuvat keskussairaalan isotooppiyksikössä syksyllä 2023 hyvinvointialueen omana palvelutuotantona. Hoidon kannalta välttämättömiä tutkimuksia joudutaan väliaikana tekemään muissa sairaaloissa.
Sädehoidot jatkuvat keskussairaalassa isotooppikatkoksesta huolimatta
Marja-Liisa Mäntymaa myöntää, että katko voi hankaloittaa hoitoa sekä potilaan että ammattilaisen näkökulmasta.
– Päänvaivaa saattaa aiheuttaa matkanteon lisäksi ammattilaisten välisen tiedonkulun hidastuminen, kun potilasta hoidetaan samanaikaisesti eri maakunnissa.
– Matkakuluista suurimman osan korvaa Kela, joten matkan omavastuuosuuden lisäksi hoitoihin ei tule potilaille erityisiä lisäkuluja.
Alkuvuodesta keskussairaalan syöpien hoidon sädehoitoyksikkö sai jonkin verran huolestuneita yhteydenottoja asukkailta liittyen Kymenlaakson syöpähoitojen jatkuvuuteen. Sädehoidon toimintaan isotooppitutkimusten tilanne ei kuitenkaan vaikuta.
– Sädehoitoyksikössä hoitoja annetaan tälläkin hetkellä kahdella laitteella.
Mäntymaa kertoo, että oman isotooppiyksikön perustaminen on saanut ammattilaisilta innostuneen vastaanoton. Hyvinvointialueella jo työskentelevästä henkilökunnasta löytyy jo valmista isotooppiosaamista.
– Oman isotooppiyksikön perustamisessa on sekin hyöty, että alan ammattilaiset voivat tarvittaessa työskennellä sekä sädehoidon että isotooppien parissa. Työntekijöiden saatavuus esimerkiksi sairastapauksissa helpottuisi huomattavasti.
Satsaus maakunnan sairaanhoitoon
Kun Kymenlaakson kokoisessa maakunnassa ryhdytään käynnistämään omaa isotooppiyksikköä, on kyse merkittävästä investoinnista.
Katettaviksi tulevat henkilöstön lisäksi laitekulut. Isotooppitutkimuksille välttämätön välineistö, kuten isotooppikamera, lääkkeidenkäsittelyvälineet ja seurantalaitteet hankitaan Kymenlaakson keskussairaalaan uusina, sillä omat laitteensa HUS siirtää Helsinkiin.
Tutkimusten järjestäminen hyvinvointialueen omana palvelutuotantona ostopalvelun sijaan tuo toisaalta myös säästöjä.
– Joka tapauksessa isotooppiyksikkö kuuluu keskussairaaloiden perusvalikoimaan. Erityisesti syöpää sairastavien kannalta on tärkeää, että hoitoon pääsee omassa maakunnassa, Mäntymaa toteaa.