Lapsi kohtaa sairaalassa ennemmin pupun kuin karhun – Ratamokeskuksen satumetsät syntyivät yhteistyön tuloksena
Lapsipotilaiden tarpeet ja vaatimukset eroavat aikuisista monin paikoin – myös sairaalatiloja suunnitellessa.
Ratamokeskuksen päivystyksen odotushuoneeseen saapuvaa odottavat vaaleat seinät ja yksinkertaiset, siistit penkkirivit. Yhdessä nurkassa pienen seinän takana kurkkivat kuitenkin linnut, perhoset, pöllö ja pupu.
Pienen satumetsän keskellä sairaalaa on tarkoitus tehdä päivystyskäynnistä kaikista pienimmille potilaille niin viihtyisä, kuin se vain on mahdollista.
– Päivystys on sellainen paikka, missä ei välttämättä käydä kauhean kivoissa merkeissä, sisustusarkkitehti Tuulianna Uimonen toteaa.
– Kokemuksesta voi kuitenkin jäädä jotain positiivista mieleen, jos on jotain mitä tutkia ja katsella ja mistä jutella.
Tuulianna Uimonen on suunnitellut Ratamokeskuksen lasten tilojen kuvitukset. Kuvituksia löytyy päivystyksen tilojen lisäksi lastenpoliklinikan lähistöltä – sairaalan kolkista, joissa lapset useimmiten käyvät ja odottavat.
Kuvitukset ovat useamman tahon yhteistyön tulos. Piirrokset seinille teki Uimonen itse, jonka jälkeen maalarit Anna Lavonen ja Iina Korjus värittivät ne. Teosten rahoituksen mahdollisti Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastojen tuki ry. Toiveita ja palautetta on saatu myös suoraan Ratamokeskuksen henkilöstöltä.
Satumetsä
Kouvolassa sijaitsevan sairaala ja sote-keskus Ratamokeskuksen lasten tilojen kuvitukset valmistuivat yhdessä muun rakennuksen kanssa keväällä 2022. Kuvitukset pohjaavat ajatukseen satumetsästä. Selvää oli, että kantava teema on luonto ja erilaiset eläimet. Tiloihin haettiin sadunomaisen metsän tunnelmaa.
– Eläimet, erityisesti linnut, peurat ja ketut ovat olleet rakkaita lapsesta lähtien, Uimonen kertoo.
– Kuvitukseen otettiin mukaan Suomen metsiin luonnostaan kuuluvia eläimiä, muutamaa sinistä satulintua lukuun ottamatta.
Mukaan valitut eläimet olivat tarkkaan harkittuja. Seinillä ei näy suuria petoeläimiä kuten karhuja.
– Vaikka kuvien eläimet ovat sympaattisia ja ihmismäisillä ilmeillä varustettuja, koetaan vähemmän vaarallisten eläinten katselu silti viihtyisämmäksi ja levollisemmaksi, Uimonen toteaa.
Pienen potilaan tilakokemus on erilainen ja tärkeä
Kuvitusten suunnitteluun vaikuttivat myös tilatekniset asiat: pienempään päivystyksen tilaan haluttiin runsautta, poliklinikan edessä teokset taas levittyvät laajemmalle alueelle ripotellen.
Suunnittelutyössä kiinnitettiin huomiota myös niin kutsuttuun visuaaliseen ergonomiaan. Tiloihin haluttiin pehmeää harmonisuutta räväköiden kontrastien sijaan.
– Värikin on ärsyke, joka voi esimerkiksi kiihdyttää, rauhoittaa, elvyttää tai virkistää. Väri on hyvä valita tarkoituksenmukaisesti, Uimonen selittää.
– Kuvissa käytetyt värit ovat murrettuja värejä eli sellaisia, joita voisi löytää Suomenkin luonnosta.
Uimosen mukaan kaiken tilasuunnittelun lähtökohtana on hyvä ja turvallinen tilakokemus. Kun kyse on lapsista, tulee suunnittelijan olla vielä tarkempi.
– Lapset ovat meistä kaikista haavoittuvimmassa asemassa. Heillä on aikuisiin verrattuna erilaiset tarpeet, esimerkiksi tutkiminen ja löytäminen ovat heille tilakokemuksessa tärkeää, Uimonen sanoo.
– On tosi etuoikeutettu olo, että tällaista pääsee tekemään. Omassa sisustussuunnittelijan päässä asuu edelleen pieni kuvittaja.
