Mikä työmaa! Keskussairaalalla aherretaan nyt vanhan sairaalaosan perusparannuksen kimpussa
Kymenlaakson keskussairaalan vuonna 2017 alkanut laajennus- ja perusparannusoperaatio jatkuu vielä 2020-luvun loppupuolelle asti. Laajennusosat G ja F sekä uusi sädehoitoyksikkö on nyt rakennettu ja käytössä – vastedes projekti keskittyy yksinomaa vanhan sairaalaosan perusparantamiseen.
Projektijohtaja Kai Heiskanen seisoo aamuaurinkoisella työmaalla ja esittelee paikkoja. Mikäli kaikki etenee suunnitellusti, on puretun ambulanssirampin kohdalla pääsisäänkäynti jo ensi vuonna. Pääsisäänkäynnistä astutaan silloin potilastorille, jonka yhteyteen tulee lasikattoinen sisäpiha eli piazza. Alimpaan kerrokseen sijoitetaan hoitokeskus, uusia ja viihtyisiä vastaanottotiloja tulee jokaiseen kolmeen kerrokseen.
Raksakielellä puhuttuna olemme niin kutsutussa Ac-osassa, joka sijaitsee itäisellä puolella sairaalaa Kotkantien varrella. Nyt siellä sijainneet toiminnot ja yksiköt ovat siirtyneet rakennustöiden alta väistöön muihin sairaalaosiin. Sama tilanne on myös länsipuolella, jossa remontoidaan tiloja uudelle dialyysiyksikölle ja syöpätautien vastaanottotoiminnalle. Koko alkuperäisen, vuonna 1968 valmistuneen keskussairaalarakennuksen kattava perusparannushanke etenee nyt parissakin ilmansuunnassa, eikä kukaan sairaala-alueella asioinut tai työskennellyt ole voinut olla sitä huomaamatta.
– Perusparannustöiden aloittaminen on viimeisin saavutettu suuri merkkipaalu koko keskussairaalan uudistamisprojektissa, Kai Heiskanen toteaa.
– Kyseessä on kuitenkin varsin merkittävä hanke, kooltaan noin 40 000 neliötä ja kestoltaan vuosikymmenen loppuun.
Perusparannetuissa tiloissa tutkitaan ja hoidetaan potilaita jo tänä vuonna
Mittava ja monivuotinen perusparannusprojekti toteutetaan useassa eri vaiheessa. Ensimmäisten joukossa valmistuvat munuaisen vajaatoimintapotilaita hoitavan dialyysiyksikön ja syöpätautien vastaanottotoiminnan tilat läntisellä puolella sairaalaa. Aiemmin vuonna 2024 kunnostettiin sairaalan henkilöstöruokalaa. Aikataulun mukaan dialyysin ja syöpätautien vastaanoton uudet tilat ovat käytössä jo loppuvuodesta. Siitä iloitsee muiden mukana myös johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.
– Ensinnäkin on iso asia, että nyt meillä on ensi kertaa sairaalan historiassa tilat, jotka ovat varta vasten dialyysitoimintaa varten suunniteltuja, Mäntymaa kertoo länsipuolen muutoksista.
– Hoito itsessään ei muutu, mutta laitteistoa nykyaikaistetaan ja sijainti on entiseen verrattuna parempi, sillä siitä on nopea kulkuyhteys esimerkiksi erikoissairaanhoidon osastoille. Kuten aina, uudistustöissä pyritään aina tuomaan toisille keskeisiä toimintoja lähemmäs toisiaan, jotta työaikaa kuluisi mahdollisimman vähän askeltamiseen.
Myös syöpätautien vastaanottotoimintaan saadaan toivottuja uudistuksia. Mäntymaan mukaan aiemmin hajallaan eri paikoissa toiminut polikliininen hoito keskitetään jatkossa yhteen paikkaan.
– Syöpätautien vastaanotot tulevat olemaan paitsi lähempänä toisiaan myös sädehoitoyksikköä, joka sekin valmistui vasta muutama vuosi sitten. Jälleen askeleita säästyy niin potilailta kuin henkilöstöltä.
Perusparannustöihin kuuluu olennaisesti uusien, modernien ja viihtyisien tilojen rakentaminen.
– Dialyysihoidot ovat monesti hyvin pitkäkestoisia ja kerrallaan potilaan käynti yksikössä voi kestää tunteja. Niin ikään syöpätautien hoitosuhteet ovat usein monivuotisia. Totta kai toivon, että mukavampi ympäristö auttaa potilaita jaksamaan raskaiden hoitojen keskellä edes hiukan paremmin, Mäntymaa sanoo.
Kuin ennen vanhaan: pääsisäänkäynti palaa itään
Palataan sairaalan itäpuolelle, jossa rakennustyöt ovat edenneet projektijohtaja Kai Heiskasen kertoman mukaan aikataulussa. On suunniteltu, että tilat valmistuvat vuoden 2025 lopulla. Silloin sairaalan pääsisäänkäynti muuttaa eteläpäädystä Kotkantien varteen, jossa se on sijainnut aikaisemminkin. Heiskanen toteaa, että piha-alueen uudistuminen on perusparannushankkeen näkyvimpiä muutoksia.
– Meillä on tällä hetkellä varsin toimimaton pääsisäänkäynti eteläsivulla. Pääsisäänkäynnin siirtyminen itäsivulle ja uudet liikennejärjestelyt tulevat helpottamaan sairaalaan saapumista, Heiskanen lupaa.
Heiskanen mainitsee usein juuri toimivuuden – vuosikymmeniä vanhat sairaalatilat eivät toimi enää 2020-luvulla. Uusien tilojen tulee palvella toimintaa, hoitoa, henkilöstöä ja ennen kaikkea potilaan parasta. Ikääntyvissä rakennuksissa myös sisäilman laatu tapaa heiketä vuosien myötä.
– Kaikki sisätilat uudistuvat täysin ja sairaalasta tulee kauttaaltaan viihtyisämpi. Sisäilma saadaan kuntoon ja kaikki hoitotilat varustellaan tälle vuosikymmenelle.
Perusparanneltu sairaala säästää myös energiakustannuksissa ja on siten myös ympäristöystävällisempi.
– Energiatehokkuus tulee paranemaan. Ilmanvaihdosta otetaan kaikki saatavilla oleva energia talteen ja hyödynnetään edelleen. Ikkunoiden ja ovien lämmönläpäisy päivittyy nykymääräysten mukaisiksi eli toisin sanoen paranee huomattavasti, Heiskanen sanoo.
Monia kymenlaaksolaisia on mietityttänyt, tuleeko maamerkkinä toimineen keskussairaalan ulkomuoto muuttumaan olennaisesti. Kai Heiskasen mukaan rakennus tulee säilyttämään hyvin pitkälti nykyisen ulkomuotonsa, mikäli mukaan ei lasketa sitä, että monien muistama vanha ambulanssiramppi päätyi purkukoneen alle.
– Itäosan julkisivu tulee integroitumaan vieressä olevan G-osan julkisivuun huomaamattomasti sitä jäljitellen. Itse torniosan julkisivusta tulee nykyisen kaltainen.
Pääsisäänkäynnin lähettyville rakentuvat muun muassa avara potilastori, katettu sisäpiha, kahvio ja asiakasapteekki, henkilöstön tiloja, hoitokeskus ja eri erikoisalojen vastaanottotiloja. Uudistettujen tilojen käyttöönoton jälkeen perusparannus jatkuu sairaalan eteläpäätyyn eli nykyisen pääsisäänkäynnin alueella tämänhetkisen aikataulun mukaan vuonna 2026.
Ei hyötyä ilman haittaa
Kai Heiskanen että Marja-Liisa Mäntymaa tietävät, että kaikilla mittavilla uudistuksilla on hintansa budjettiin varattujen eurojen lisäksi. Haittoja on, sitä ei käy kiistäminen.
– Tulee melua, pölyä ja louhinnan räjäytyksiä samaan aikaan, kun potilaita hoidetaan koko ajan. Koko perusparannusprojekti tarkoittaa myös useita muuttoja uusiin tiloihin ja väistöjä remontin tieltä ja takaisin uudistettuihin tiloihin, Mäntymaa sanoo.
– Lopputulos on kuitenkin sen arvioinen. Jo toteutuneet uudisrakennukset ovat tarkoittaneet nykyaikaisia ja terveellisempiä tiloja potilaille ja henkilökunnalle. Niin on myös tässä tapauksessa.
Varsinaisia takapakkeja on ollut vähäisesti. Heiskanen kertoo, että länsiosan rakennustyöt eivät edennet täysin kitkatta, ja urakka valmistuu kahdesta neljään viikkoa myöhemmin alkuperäisestä suunnitelmasta.
– Tärkeää on se, että aikataulun viive ei vaikuta muuttosuunnitelmiin, vaan tilat saadaan lopulta käyttöön kuten alun perin valmistauduttu, Heiskanen kertoo.
Mäntymaan mukaan kentällä ikävät yllätykset ovat liittyneet enimmäkseen väistötiloihin.
– On käynyt niin, etteivät kaikki väistötilat ole palvelleet toimintoja parhaalla mahdollisella tavalla. Silloin on pitänyt tehdä uudelleenjärjestelyjä.
Sekä Heiskanen että Mäntymaa ovat olleet työstämässä keskussairaalan laajennus- ja perusparannushanketta tiiviisti jo vuosien ajan. Välissä on nähty myös Kouvolan sairaala ja sote-keskus Ratamokeskuksen rakentaminen. Takana on lukuisia muuttoja ja käyttöönottoja, jotka ovat kerta toisensa jälkeen tuoneet uusia opetuksia.
– Isoissa projekteissa aika tuntuu aina loppuvan kesken, ja käyttöönoton jälkeen on aina pientä korjauslistaa hoidettavana. Joka kerta opitaan kuitenkin välttämään jotain sudenkuoppaa, johon on aiemmin langettu, Mäntymaa sanoo.
– Muuttoja ja käyttöönottoja suunnittelemassa ja tekemässä on ollut vuosien varrella paljon viisasta väkeä, eihän se muuten onnistuisi. Kiitoksen ansaitsevat myös remonttien keskellä työtä tehneet kärsivällisyydestä.
Syyskuun jälkeen keskussairaalaprojektin ydinkokoonpanoon on tiedossa muutoksia Mäntymaan jäädessä pois johtajaylilääkärin virasta. Mäntymaa kertoo olon olevan kiitollinen, ehkä vähän haikeakin.
– Hienolta tuntuu se, että on saanut olla tällaisessa mukana. Ja hankehan jatkuu vielä. Onneksi edistymistä pääsee vielä seurailemaan eläkepäivinäkin kotoa käsin.