Uutiset 7.3.2025

Moni epäröi äänestämistä, mutta suotta – äänioikeuden käyttäminen edistää hyvinvointia

Huhtikuussa käytävät alue- ja kuntavaalit antavat Kymenlaakson asukkaille jälleen mahdollisuuden vaikuttaa maakunnan tulevaisuuteen. Ehdokasvalikoiman tutkiminen, äänestyspäätöksen tekeminen ja vaaliuurnille hakeutuminen voi käydä työstä, mutta pidemmälle ajateltuna äänioikeuden käyttäminen on hyvinvoinnin edistämistä. Epävarmankin äänestäjän kannattaa lähteä rohkeasti äänestämään.

Näin ainakin ajattelee Kymenlaakson hyvinvointialueen osallisuuskoordinaattori Tuija Kivikko.

– Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä osallisuuden rooli on keskeinen. Tunne kuulumisesta ja arvostuksesta lisää hyvinvointia, Kivikko toteaa.

Kivikon tehtävänä osallisuuskoordinaattorina on varmistaa, että hyvinvointialue tarjoaa laissa määritellyt mahdollisuudet vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon. Rooliin kuuluu olennaisesti myös osallisuuden edistäminen. Kivikko muun muassa kouluttaa hyvinvointialueen ammattilaisia vuorovaikutukseen ja asiakkaiden kohtaamiseen liittyen sekä laatii hyvinvointialueen osallisuusohjelman ja seuraa sen toteutumista.

Asukkailla monta eri tapaa vaikuttaa

Alue- ja kuntavaalit ja niissä äänioikeuden käyttäminen on monelle tutuin tapa osallistua paikalliseen päätöksentekoon. Luottamushenkilöt valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan, mutta Kivikon mukaan vaalien välissä on käytössä muitakin osallistumisen keinoja.

– Kymenlaakson hyvinvointialueella asukkailla on monta eri tapaa vaikuttaa. Äänestämisen lisäksi voi hakea valtuustoihin tai neuvostoihin, tulla prototyypiksi, tehdä hyvinvointialuealoitteen tai jakaa kokemustietoa, Kivikko luettelee.

Myös pienillä teoilla on Kivikon mukaan merkitystä.

– Palautteen antaminen esimerkiksi terveysasemakäynnin yhteydessä on hyvin konkreettinen keino vaikuttaa.

Vuosi nuorten osallisuudelle

Kymenlaaksossa osallisuuden edistämisessä on edetty teemoittain. Vuonna 2024 teemana oli nuoret ja nuorten kuuleminen.

– Kävimme tapaamassa nuoria heidän suosimissa paikoissa yhdessä kuntien nuorisotyöntekijöiden ja valtuutettujen kanssa. Vierailimme esimerkiksi mopopajoilla ja nuorisotiloilla, Kivikko kertoo.

– Kohtaamisista on jäänyt käteen sellaisia asioita, mitä ei välttämättä muuten nousisi tietoomme. Myös nuorisotyöntekijöiden näkökulma nuorten asioihin oli tärkeä. Heillä on paljon tietoa siitä, miten meidän kymenlaaksolaisten nuoret voivat.

Nuorten mielipidettä selvitettiin myös meneillä olevaan palveluverkkouudistukseen liittyen Hyvinvointia! -peliä pelaamalla. Nuorille järjestettiin lisäksi Mikä vituttaa? -iltoja, joissa oli mahdollista purkaa kiukkua suoraan hyvinvointialueen työntekijöille.

– Ne illat olivat tosi aitoja ja kiva tapa tavoittaa nuoria, Kivikko sanoo.

Seuraavaksi hyvinvointialueen osallisuuden teemaksi on haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tavoittaminen ja kuuleminen.

Tärkeät palvelut, suuret tunteet

Kivikon mukaan sosiaali- terveys- ja pelastuspalvelut herättävät tunteita, sillä ne koetaan tärkeiksi ja jokaisella on niistä henkilökohtaisia kokemuksia. Työssään Kivikko tapaa paljon Kymenlaakson asukkaita. Silloin palautetta tulee kerralla ja paljon. Kivikko kertoo, että ensimmäisenä on tarve kertoa huonot kokemukset – sitten vasta kiitokset.

– Se on täysin ymmärrettävää, nämä ovat isoja asioita ihmisille. On inhimillistä, että negatiiviset tunteet tulevat ensimmäiseksi ulos. Mutta kun rauhassa tehdään töitä jonkun asian kanssa, alkaa paljastua myös kaikki hyvä, mitä meillä on, ja kiitosta tulee.

Kivikko korostaa, että palaute ja rehellinen puhe on tärkeää. Hän palaa aiemmin nuorten kanssa käytyihin kohtaamisiin.

– Kun kävimme päättäjien kanssa juttelemassa nuorten kanssa, heiltä tuli todella suoraa ja rehellistä puhetta siitä, mitä asioita heidän elämässään on meneillään ja mitkä ilmiöt heidän keskuudessaan toistuvat, Kivikko toteaa.

– Kohtaamiset asukkaiden kanssa antavat aina paljon tietoa ja ajateltavaa.

Aika vaikuttaa

Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin vuonna 2022 ja edelliset kuntavaalit vuonna 2021. Molempia vaaleja yhdisti alhainen äänestysaktiivisuus. Aluevaalien äänestysprosentti jäi 47,5 %:iin, ja kuntavaaleissa äänestysprosentti oli alhaisin yli 70 vuoteen: vain 55,1 % käytti äänioikeuttaan. Tuija Kivikko toivoo, että vaaliuurnille hakeuduttaisiin aktiivisesti, eikä vähiten paikallistasolla.

– Alue- ja kuntavaaleissa äänestetään jokaisen arkea koskettavista asioista, Kivikko sanoo.

Kyse on Kivikon mukaan myös siitä, kenen ääni kuuluu. Kun äänestysprosentti jää matalaksi, jokaisen annetun äänen painoarvo kasvaa.

– Niillä harvoilla, jotka äänestävät on siten suhteellisesti suurempi vaikutus vaalitulokseen. Ja Suomessahan vanhemmat ikäluokat äänestävät nuoria ahkerammin. Jos halutaan, että kaikkien ääni kuuluu, erilaisia äänestäjiä tarvitaan laajasti.

Kivikko sanoo, että äänioikeuden käyttäminen on työtä demokratian edistämiseksi ja kannustaa kymenlaaksolaisia äänestämään myös alue- ja kuntavaaleissa.

– Tiedän, että on ihmisiä, jotka eivät välttämättä uskalla äänestää, koska he kokevat, ettei ole tarpeeksi perehtynyt asiaan tai pelkäävät valitsevansa väärin.

Kivikko toivoo, ettei epävarmuus ole este vaaliuurnille saapumiselle. Äänestämistä jännittäville hänellä on yksi käytännön neuvo.

– Jos ei pysty perehtymään kaikkiin ehdokkaisiin, niin voi tutustua puolueisiin ja äänestää sen perusteella. Millaisia arvoja puolueet kanssasi jakavat, entä millaisia lupauksia ne tekevät? Näiden tietojen pohjalta on jo helpompaa tehdä päätöksiä.

Näin voit vaikuttaa

Äänestämisen lisäksi jokaisella kymenlaaksolaisella on mahdollisuus vaikuttaa monilla muillakin tavoilla.

Millä keinoin sinä voisit olla mukana?

Pääkuva: Oikeusministeriö / Hanna Leppänen