”Onko meillä kaikki hyvin?” Kouvolalainen perhe haki apua ja päihitti kriisin
Kouvolassa asuvat Gabriel ja Hanna perustivat perheen ja ajautuivat keskelle kriisiä. Ilman perheneuvolan apua he eivät olisivat välttämättä selvinneet ehjinä.
– Kukaan ei ole lopulta valmis vanhemmuuteen, Gabriel toteaa yksinkertaisesti ja putsaa jäätelöä kaksivuotiaan tyttären kasvoilta.
Vaimo Hanna nyökkää vieressä. Tyttärellä on kova äitivaihe eikä malta pysyä tästä erossa. Pikkuveli on unten mailla – päiväkodin kevätjuhla kruunasi tapahtumarikkaan päivän vieden viimeisetkin mehut.
Rivitalon pihalla tunnelma on kevään ensimmäisinä hellepäivinä seesteinen, vaikka vielä alle vuosi sitten oli tilanne täysin toinen. Aiheen vuoksi käytämme jutussa vain haastateltavien vanhempien etunimiä.
Gabrielin ja Hannan tarina lapsiperheenä alkoi syksyllä 2021. Tuolloin pariskunta sai tietää odottavansa esikoistaan, ja samaan aikaan edessä odotti muutto Helsingistä Kouvolaan Gabrielin uuden työn perässä. Ystävät jäivät pääkaupunkiseudulle, ja huolimatta paluusta isän kotiseudulle koki odottava pariskunta olevansa yksin uutta perheenjäsentä odottaessaan.
– Ensimmäisen raskauden aikana tunsin paljon pelkoa tulevasta ja siitä, että jäämme aivan yksin. Olo oli ailahteleva ja apea, Hanna muistelee.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Lapsen odottamisen ja syntymän tuomien muutosten keskellä eläessä läheisistä ja sukulaisista perheen ympärille muodostuvan tukiverkon merkitys korostuu. Arkinen apu ja läsnäolo ovat korvaamatonta silloin, kun elämä on jatkuvaa uuden kohtaamista.
Vahva tukiverkko ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Gabrielin ja Hannan tehtävänä oli astua vanhemmuuteen pitkälti omin voimin. Muistissa aktivoituivat myös omat vaikeat lapsuusmuistot.
– Odotuksen loppuvaiheessa tuli mieleen, että olisi hyvä miettiä omaa lapsuutta ja tulevaa vanhemmuutta jonkun ammattilaisen kanssa, Hanna kertoo.
Ammattiapu löytyi Kouvolassa perheneuvolasta. Hannan yhteydenoton jälkeen ensiaika vastaanotolle onnistui nopeasti.
”Mieli oli todella musta”
Gabriel ja Hanna saivat esikoista odottaessaan perheneuvolasta tueksi sosiaalityöntekijän. Vastaanotoilla he kävivät sekä yksin että yhdessä.
– Omilla käynneilläni keskustelimme paljon käytännön asioista kuten vauvan nukutuksesta, mutta myös omista lapsuudenkokemuksistani, Hanna sanoo.
– Yhteiskäynneillä kävimme läpi yhteisiä ja omia taustojamme sekä kulloinkin käsillä olevaa tilannetta.
Esikoinen syntyi, ja elämä jatkui tutustuen uuteen perheenjäseneen. Kotona tilanne kuitenkin eteni kriisiksi, kun toinen lapsi ilmoitti tulostaan. Keskusteluapu oli edelleen tarpeen, mutta yksin se ei enää riittänyt.
– Pyysin lapsiperheiden kotipalvelusta lisäapua, kun väsytti olla yksin kotona raskaana pienen taaperon kanssa, Hanna kertoo.
– Ensimmäisen raskauden päättymisen jälkeen kärsin myös masennusoireista. Mieli oli todella musta.
Masennusoireet tulivat rajummiksi toisen lapsen syntymän jälkeen. Väsyneen Hannan olo oli voimaton ja näkymät paremmasta tulevaisuudesta hatarat. Vaikeudet saivat parisuhteen kupruilemaan. Ensimmäiset kuukaudet kuopuksen syntymän jälkeen perhettä varjosti myös pelko lapsen terveydestä: vauvan kuulo oli heikko, ja vaativat sairaalatutkimukset jouduttiin tekemään Helsingissä asti.
– Pelkäsimme todella, että poika on kuuro.
Erityissosiaalityöntekijä, perhe- ja pariterapeutti Maiju Niemelä kommentoi yleisellä tasolla perheenjäsenten sairastumisten olevan esimerkkejä kriiseistä, joista toipumiseen saa perheneuvolasta tukea. Niemelällä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus perheneuvolatyöstä, ja kriisien käsittelyyn hänelle valmiuden antaa kriisi- ja traumapainotteinen terapeutin koulutus.
– Jos tapahtuu esimerkiksi vakava sairastuminen tai onnettomuus, kuuluu ensivaiheen avunanto usein sosiaali- ja kriisipäivystykselle ja jälkityöskentelyä tullaan jatkamaan perheneuvolan puolelle, Niemelä kertoo.
– Kriisitilanteessa tehtävämme on siis kulkea vierellä, kun akuutein on kohdattu ja auttaa vaikeassa elämäntilanteessa pärjäämisessä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kriisi Gabrielin ja Hannan nuoressa perheessä laantui, kun vauva pääsi vanhempien pitkään toivomaan kitarisaleikkaukseen ja korvien putkitukseen.
– Pahin ahdistus kesti kuukausia. Perheneuvolasta saatu tuki oli silloin korvaamatonta, Hanna toteaa.
Lapsi kasvaa vanhempansa varaan
Ajan myötä Gabrielin ja Hannan perheen arki alkoi tasaantua. Perheneuvolassa kannustettiin löytämään omia voimavaroja, tunnistamaan ongelmakohtia ja keskustelemaan niistä. Masennusoireet helpottivat, ja tunnelin päässä alkoi jälleen pilkahtelemaan valoa.
– Jotenkin siitä lähti arki lopulta rullaamaan. Ilman apua tilanne voisi olla nyt todella paha, Hanna toteaa.
Aina apua ei kuitenkaan haeta tarpeeksi ajoissa. Erityissosiaalityöntekijä Maiju Niemelän mukaan avun hakemista voi jarruttaa epävarmuus tai pelko epäonnistumisesta vanhempana. Niemelä toteaa puhumattomuuden kuuluvan edelleen suomalaiseen kulttuuriin.
– Sota vaikuttaa vieläkin kommunikaatiotapoihimme, ja tunteista ääneen puhuminen on monelle vaikeaa. Kuulemme kuitenkin usein, että vastaanotolta jää ihana tunne juuri siksi, että saa viimein kerrottua asiansa jollekulle ja tulee aidosti kuulluksi, Niemelä sanoo.
– Usein vanhemmat keskenään löytävät täältä sen rauhallisen hetken, missä jutella ilman, että lapset ovat kuuntelemassa tai keskeyttämässä. Arjessa ei välttämättä löydy edes tilaa keskustelulle ja yhteiselle pohdinnalle siitä, mitä perheelle oikeasti kuuluu ja onko meillä kaikki hyvin.
Gabriel ja Hanna ovat itse ylpeitä siitä, että tunnistivat avuntarpeensa ja ovat molemmat sitä mieltä, että perheneuvolassa käymisestä voisi olla hyötyä monelle perheelle.
– Toivoisin, ettei kenenkään tarvitsisi myöskään tuntea häpeää avun hakemisesta, Hanna sanoo.
Nykyisin sekä vanhemmat että lapset voivat hyvin: arki ei tunnu enää raskaalta ja suhde vanhempien välillä on vahvempi. Gabriel opiskelee yliopistossa Hannan työskennellessä kanttorina. He käyvät edelleen perheneuvolan vastaanotolla kuukausittain, mutta kotipalvelua ei enää tarvita. Lapset käyvät kummatkin päiväkotia.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Myös Maiju Niemelä toivoo, että perheneuvola ja sen palvelut tunnettaisiin nykyistä laajemmin, jotta haasteisiin voitaisiin puuttua ajoissa. Varhaisen vaiheen tuki voi ehkäistä perheen sisäisten ongelmien kasaantumista ja eskalaatiota.
– Ajatuksena meillä on se, että heti kun herää huolta saisi jonkun rinnalle miettimään eikä jäisi yksin niiden asioiden kanssa. Siitä se solmu lähtee ratkeamaan, Niemelä selittää.
– Lapset kasvavat vanhempiensa varassa ja heidän kauttaan. Siksi meidän aikuisten täytyy olla tietoisia omista vahvuuksistamme ja heikkouksistamme ja pyytää myös apua silloin, kun sitä tarvitsee.
Perheneuvola tukee vanhemmuudessa ja siihen valmistautumisessa
Perheneuvola antaa lakisääteistä kasvatus- ja perheneuvontaa, jonka järjestämisestä vastaavat Suomessa hyvinvointialueet. Perheneuvolapalvelu on tarkoitettu perheille, joissa on alle 13-vuotiaita lapsia. Erityissosiaalityöntekijä Maiju Niemelä kertoo, että perheneuvolaan voi tulla, kun herää huoli omasta jaksamisesta, lapsen tilanteesta, vanhemmuudesta tai parisuhteesta.
– Vastaanotolle voi tulla heti odotusvaiheessa ja moni hyötyykin tuesta jo vanhemmuuteen valmistuessaan, Niemelä kertoo.
Lasten tullessa isommiksi kasvaa usein huoli omista kasvatustaidoista.
– Osaanko asettaa tarpeeksi rajoja, olenko riittävästä läsnä, entä tarjoanko lapsille riittävästi virikkeitä, Niemelä luettelee yleisimpiä kysymyksiä.
– Toisinaan on saattanut myös ilmetä lapsen kehityksessä tai kasvussa jotain, minkä kanssa tarvitaan apua. Myös uupumus ja parisuhteessa ilmenneet ongelmat ohjaavat monet vastaanotolle.
Niemelän mukaan työ perheneuvolassa on voimavarakeskeistä. Haasteita ratkotaan, mutta lisäksi opitaan tunnistamaan ne asiat, jotka ovat elämässä mallillaan.
Nykyisin lisäpaineita vanhemmuuteen tuo sosiaalinen media. Niemelän mukaan vanhemmat ovat nykyisin hyvin perillä siitä, mitä heiltä odotetaan.
– Harvoin voimme tarjota ratkaisuja, joista vanhemmat eivät olisi jo jossain määrin tietoisia, sillä nettihän on täynnä kaikenlaista tietoa. Tiedon lisäksi kuitenkin tarvitaan usein joku tukemaan ja kulkemaan yhdessä kohti ratkaisuja. Se on meillä se juttu.
Kymenlaaksossa perheneuvolat palvelevat Haminassa, Kotkassa ja Kouvolassa. Perheneuvolaan tullaan ajanvarauksella, jonka voi tehdä puhelimitse p. 05 220 6100 (avoinna arkisin kello 9–14).
Teksti ja kuvat: Iiris Mäntymaa