Uniapnea on yhä useamman työikäisen kiusa – Kymenlaaksossa hoitoa ei kuitenkaan tarvitse odottaa
Yhä useampi työikäinen saa diagnoosikseen uniapnean. Kymenlaaksossa hoidontarpeen kasvuun on vastattu: nyt vaikeaa uniapneaa sairastavien CPAP-hoitoon ei ole enää jonoa juuri lainkaan, ja hoitolaitteenkin saa mukaan näppärästi noutolokerosta.
Öisin katkonaista unta ja voimakasta kuorsaamista. Aamulla särkee päätä. Väsymys painaa pitkin päivää, mutta silti olo on levoton. Mielikin on apea.
Kyse voi olla uniapneasta eli sairaudesta, jossa hengitys keskeytyy toistuvasti nukkuessa. Katkeileva ja heikkolaatuinen uni taas heikentää edelleen muuta fyysistä ja henkistä hyvinvointia – onhan riittävä uni yksi ihmisen perustarpeista.
Suomessa uniapneaa diagnosoidaan ja tutkitaan yhä enemmän, minkä lisäksi moni voi sairastaa tautia huomaamattaan. Kymenlaakson hyvinvointialueen keuhkosairauksien ylilääkäri Ville Koistisen mukaan uniapnea on suomalaisilla niin yleinen, että voidaan puhua kansansairaudesta.
– Pelkästään Kymenlaakson hyvinvointialueen keuhkosairauksien poliklinikoilla Kotkassa ja Kouvolassa tehdään yli 100 uniapneatutkimusta kuukaudessa. Uusia diagnooseja tulee kuukausitasolla noin 70, Koistinen kertoo.
Koistisen mukaan uniapnean yleistymiselle on ainakin kaksi selitystä.
– Ensimmäinen on länsimaissa lisääntyvä ylipaino, joka on merkittävä riskitekijä sairastumiselle. Tästä huolimatta uniapneaa esiintyy myös normaalipainoisilla, Koistinen selittää.
– Toinen syy tutkimusten ja diagnoosien kasvuun on kansalaisten yleinen valveutuneisuus taudin olemassaolosta. Hoitoon hakeudutaan nykyisin matalammalla kynnyksellä.
Koistinen kertoo olevan tärkeää hakea apua, jos epäilee sairautta: jo keskivaikea uniapneatauti voi tuoda merkittävästi erillisiä liitännäissairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta ja rytmihäiriöitä. Pahimmillaan vaikea ja hoitamaton tauti voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.
– Tehokkaalla hoidolla pystytään vähentämään liitännäissairauksien riskiä merkittävästi, millä taas pystytään parantamaan elämänlaatua pitkällä aikavälillä, Koistinen toteaa.
Milloin sitten olisi syytä hakeutua hoitoon, jos epäilee sairastavansa uniapneaa?
– Jos omat oireet viittaavat uniapneaan, tulisi ottaa yhteyttä joko työterveyteen tai terveyskeskukseen, jossa kartoitetaan oireet ja tehdään tarvittavat tutkimukset, Koistinen neuvoo.
Digi helpottaa työikäisen potilaan arkea
Kymenlaakson hyvinvointialueen keuhkosairauksilla kasvavaan hoidontarpeeseen on reagoitu.
Viimeisintä kehitysaskelta voi omin silmin todistaa Kouvolan Ratamokeskuksen aulassa: tilaan on vastikään tuotu noutolokerikot uniapnean hoidossa käytettäville CPAP-laitteille. Kymenlaakson keskussairaalassa vastaavat lokerikot ovat seisseet kesästä lähtien. Periaate on tismalleen sama kuin tavallista postipakettia noutaessa – laitteen voi noutaa aukioloaikojen puitteissa silloin, kun itselle sopii.
CPAP-laitteella vaikeaa uniapneaa sairastava saa pidettyä hengitystiet avoimina läpi yön laitteen puhaltaessa ilmavirtaa maskin kautta. Kun hengitys kulkee öisin, pysyvät myös oireet ja terveydelliset riskit kurissa. Ville Koistisen mukaan laite on sairauden hoidossa korvaamaton.
– Yleisesti ottaen 1980-luvulla keksitty CPAP-laite mullisti uniapnean hoidon. Tätä nykyä laitteen avulla voidaan toteuttaa myös etäseurantaa, Koistinen kertoo.
– Nykyiset laitteet lähettävät ammattilaiselle runsaasti tietoa tietoturvalliselle CPAP-palvelimelle nukutusta yöstä. Käytössä on lisäksi etäseurantasovellus, jonka avulla laitetta voi myös säätää.
Koistisen mukaan moderni laitteisto on vähentänyt merkittävästi potilaskäyntejä poliklinikalla.
– Tämä on helpottanut ennen kaikkea potilaiden arkea, sillä uniapnea on yleinen erityisesti työikäisillä. Käyntien vähentyessä myös ammattilaisten aikaa säästyy ja hoitojonot lyhenevät, sillä pystymme nyt hoitamaan useampaa potilasta.
Perehdytyskäytäntöjä uudistamalla potilaskäyntien tarvetta on saatu vähennettyä. Kymenlaaksossa CPAP-laitehoidon aloittava potilas pääsee tutustumaan laitteen käyttöön kotoa käsin keuhkosairauksien ammattilaisten verkkoon laatiman materiaalin avulla.
– Potilas pääsee palaamaan materiaaliin aina tarvittaessa hyvinvointialueen verkkosivuilla tai Youtubessa. Sen ansiosta laitteen käyttöön liittyviä kysymyksiä tulee nykyään paljon vähemmän, Koistinen sanoo.
– Etäperehdytyksen ansiosta olemme paitsi pystyneet merkittävästi vähentämään lääkärin ja hoitajan vastaanottoja, mutta myös lyhentämään vastaanottokäyntien kestoa.
Koistinen kertoo, että potilaiden antama palaute uusista käytänteistä on ollut pääosin positiivista.
– On selvää, etteivät digikeinot kaikille sovi. Olemme kuitenkin vastuussa siitä, että hoito toteutetaan asianmukaisesti. Potilaat voivat aina olla meihin yhteydessä, ja lähivastaanotto järjestetään aina tarpeen mukaan.
Parantamismyönteinen ilmapiirillä jonot kuriin
Kymenlaaksossa uniapnean hoitoa on sujuvoitettu myös ammattilaisten työnjaossa. Nykyisin julkisessa terveydenhuollossa uniapneaa voidaan tutkia ja diagnosoida jo terveyskeskuksessa.
– Toisin sanoen, jos terveyskeskuslääkäri epäilee uniapneaa, voidaan tutkimukset aloittaa ilman erikoissairaanhoidon lähetettä, Koistinen selittää.
– Ennen kaikki tutkimukset ja hoidonaloitukset tehtiin keuhkosairauksien poliklinikalla, mikä aiheutti pitkiä hoitojonoja.
Järjestelyllä pyritään vähentämään potilaiden pompottelua paikasta toiseen.
– Vain merkittävää uniapneaa sairastavat potilaat lähetetään keuhkopoliklinikalle, ja lievemmän sairauden potilaat saavat tarvittavaa apua suoraan terveyskeskuksesta.
Tulokset puhuvat puolestaan: nykyisin vaikeaa uniapneaa sairastavien CPAP-laitehoitoon ei ole enää juuri lainkaan jonoa.
– Pääsääntöisesti CPAP-hoito saadaan aloitettua jo noin 4 viikon sisällä lähetteen teosta, kiireellisissä tilanteissa jopa samalla viikolla.
Koistinen toteaa, että vaikka potilaita riittää edelleen, on kiireen tuntu poliklinikoilla vähentynyt. Uniapneadiagnoosien lisääntyessä on selvää, että uusia keinoja on edelleen keksittävä.
– Hoitoketjua on pakko kehittää joustavammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Meillä on onneksi kehittämis- ja parantamismyönteinen ilmapiiri ja yhteen puhaltamisen mentaliteetti. Tärkeää on, että nykyisin pystymme käyttämään enemmän resursseja ongelmatilanteiden ratkomiseen. Sen ansiosta myös potilasturvallisuus yksikössämme on parantunut.
– Keuhkolääkärinä olen iloinen, että pystymme yhä paremmin auttamaan potilaidemme unen laadun parantamisessa. Hyvä ja laadukas uni on tärkeää kaikilla elämän saroilla.
