Vanhusneuvosto edustaa maakunnan ikäihmisiä hyvinvointialueen päätöksenteossa
Kymenlaakson hyvinvointialueen vanhusneuvosto on toimielin, joka valvoo ja edistää ikäihmisten etuja maakunnassa. Neuvosto pyrkii parantamaan ikäihmisten palveluja ja varmistamaan, että heidän tarpeensa ja toiveensa huomioidaan hyvinvointialueen toiminnassa.
Hyvinvointialueen vanhusneuvostoa luotsaa kouvolalainen Markku Mikkola. Kysyimme Mikkolalta vanhusneuvoston toiminnasta ja kymenlaaksolaisten ikäihmisten kuulumisista.
Kymenlaakson hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtaja Markku Mikkola, miten neuvoston jäsenet valitaan ja mistä taustoista he tulevat?
Neuvoston jäsenet valitaan Kymenlaakson kaupunkien ja kuntien vanhusneuvostoista noudattaen kuntien asukaslukuja. Kouvolasta valitaan viisi jäsentä, Kotkasta kolme, Haminasta kaksi ja Pyhtäältä, Virolahdelta sekä Miehikkälästä kustakin yksi jäsen.
Kaikkia Kymenlaakson hyvinvointialueen vanhusneuvoston jäseniä yhdistää yli 65 vuoden ikä, mutta myös laaja ja pitkä tausta järjestötyössä.
Millä keinoin vanhusneuvosto edustaa alueen ikäihmisiä ja pitää heihin yhteyttä?
Edustus toimii siten, että jäsenet tuovat oman kunnan vanhusneuvostossa ilmenneitä asioita hyvinvointialueen vanhusneuvoston käsiteltäväksi. Hyvinvointialueen ja kuntien vanhusneuvostojen jäsenet ovat mukana myös paikallisissa eläkeläisjärjestöissä, joissa toiminta on aktiivista ja joiden kokouksissa käy paljon ikäihmisiä.
Tieto kulkee hyvinvointialueen vanhusneuvostosta siis sekä kuntiin että järjestöihin ja toisinpäin. Toki paljon on vielä kehitettävää yhteydenpidossa.
Miten vanhusneuvosto on vaikuttanut päätöksentekoon viime vuosina?
Kymenlaakson hyvinvointialueen vanhusneuvosto on uusi toimielin. Se on toiminut nyt kolme ja puoli vuotta, siis vajaan valtuustokauden. Toimintamme on ollut uuden käynnistämistä, hyvien käytänteiden hakemista ja toimintamallien suunnittelemista. Olemme ehtineet kuitenkin ottaa kantaa isoihin asioihin, kuten hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaan. Olemme myös haastatelleet viranomaisia ja kuulleet palvelujen tuottajia sekä tehneet aloitteita muun muassa Ratamokeskuksen yöpäivystyksen säilyttämiseksi. Nyt viimeisimpänä teimme kannanoton aluevaltuustolle asiakasmaksujen korotuksen vaikutuksesta ikäihmisiin.
Tahtomme on, että neuvostossa voimme ottaa osaa päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa sen sijaan, että annamme kantamme vain jo tehtyihin päätöksiin.
Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät kehityskohteet ikäihmisten palveluissa, joihin vanhusneuvosto pyrkii vaikuttamaan?
Kymenlaakson hyvinvointialueella asuu noin 40 000 ikäihmistä, mikä tekee meistä alueen suurimman väestöryhmän. Palvelujen tarjonnassa on tärkeää ottaa huomioon ikäihmisten erityistarpeet, kuten digipalvelujen käyttöön liittyvät haasteet. Vaikka esimerkiksi digilääkäripalveluja kehitetään, on huomioitava, että monille ikäihmisille tietokoneet ja nettipalvelut ovat vieraita tai käyttöön sopivia laitteita ei edes ole.
Ikäihmisten pääsy palvelujen ääreen ei ole aina yksinkertaista, sillä monet asuvat haja-asutusalueilla, joissa julkista liikennettä ei ole. Saamme paljon kysymyksiä myös palveluasumisen järjestämiseen liittyen, kuten saako palveluasumista asuinseudultaan, miten sinne pääsee ja miten rahat siihen riittävät. Myös kotihoito tulee usein esille. Tärkeä asia on myös ikäihmisten terveyden edistäminen, eli miten esimerkiksi liikuntamahdollisuudet ja yhdessä olon tukeminen on kullakin paikkakunnalla järjestetty ja hoidettu.
Mihin suuntaan alueemme ikäihmisten hyvinvointi on kehittynyt viime vuosina?
Kuten aikaisemmin totesin, Kymenlaakson alueella asuu paljon ikäihmisiä. Suuri joukko heistä on vielä aktiivisia, pitää huolta terveydestään ja liikkuu, elää tässä ja nyt. Vanhusneuvostot kannustavat aktiivisuuteen, ja ikäihmisille tulee järjestää terveyden edistämistä tukevaa toimintaa ja tiedottaa niistä. Liikunta on lääke. Mutta kuten sanotaan: kun ikä lisääntyy, niin vaivat nuortuvat.