Siirry sisältöön

Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin, kuten pitkiin sähkö- ja vesikatkoihin ja pitkiin internetin tai pankkipalveluiden häiriöihin. Varautumista vaativia tilanteita voivat olla myös luonnonilmiöt, kuten myrsky tai maastopalo sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.

Kymenlaaksossa merkittävimmät riskit liittyvät sään ja luonnon ääri-ilmiöihin kuten maastopaloihin ja tulviin sekä vaarallisiin aineisiin liittyviin onnettomuuksiin. Kymenlaaksossa harjoitetaan laaja-alaista teollista toimintaa satama-, rata- ja teollisuusalueilla, joissa käsitellään vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja ja kaasuja. Vaaratilanteita voivat aiheuttaa esimerkiksi tulipalosta muodostuvat myrkylliset savukaasut ja ympäristöön leviävät kemikaalit.

Lisätietoa laajamittaisista teollisuuskohteista löytyy pelastuslaitoksen ja toiminnanharjoittajien yhteistyöllä laaditusta turvallisuustiedotteesta. Uusi turvallisuustiedote julkaistaan tämän vuoden aikana.

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen varautumissuositus kotitalouksille

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä.

Pelastuspäällikkö Timo Kuossari korostaa yksilön varautumisen merkitystä.

 – Mitä paremmin yksittäinen kansalainen on varautunut erilaisiin häiriötilanteisiin, sitä enemmän resurssia viranomaisille jää tehtävien hoitamiseen, ja tietenkin se on myös ihmiselle itselle merkittävää. Etenkin keskeistä olisi varautua sähköön, veteen ja lämpöön liittyviin häiriöihin.

– Tällaisissa tilanteissa myös erilaisissa yhteisöissä on voimaa – olkoon se vaikka taloyhtiö, kyläyhteisö tai muu porukka.

Takaisin ylös