Uutiset 11.7.2023

Ylilääkäri Kimmo Salmio tietää, millaisia käänteitä yhteen päivystysvuoroon voi mahtua ja tahtoo, että Päivystysapu 116 117 vakiinnuttaisi paikkansa hätänumeron rinnalla

Kymenlaakson hyvinvointialueen akuuttipalvelun vastuuylilääkäri Kimmo Salmio on nähnyt urallaan väestön vanhenevan, sairastamisen lisääntyvän ja päivystyskäyntien kasvavan. Salmion mukaan Kymenlaaksossa kiireellistä hoitoa saa edelleen jokainen sitä tarvitseva, mutta hän toivoisi, että yhteyttä otettaisiin etukäteen, jotta potilas pääsee varmasti oikeaan hoitopaikkaan.

Jos päivystyksen aula näyttää hiljaiselta eikä ensihoitokaan ole tuntiin tuonut potilaita, ei asiaa ole hyvä päivitellä ääneen – tai jos niin tekee, kannattaa koputtaa puuta. Viranomaispuhelin voi nimittäin rikkoa hiljaisuuden koska tahansa antamalla ennakkoilmoituksen esimerkiksi mopokolarista tai aivoverenkiertohäiriöstä.

Jo 20 vuoden ajan Kymenlaakson päivystyksissä työskennellyt ylilääkäri Kimmo Salmio toteaa, että kiireellisten tapausten hoidon luonteeseen kuuluvat myös äkillisesti muuttuvat tilanteet. Kahta samanlaista työvuoroa päivystyksessä ei ole.

– Vähimmillään potilaita voi olla yöaikaan molemmissa sairaaloissa yhteensä parisenkymmentä. Sitten on niitä päiviä, kun esimerkiksi keskussairaalan päivystyksessä on alkuiltana 60 potilasta ja joku viettää petipaikallaan jo toista vuorokautta, Salmio toteaa.

Terveydenhuollon ympärivuorokautisessa päivystyksessä hoidetaan kiireellistä hoitoa vaativia potilaita lievistä tapaturmista sydän- ja aivoverenkiertohäiriöihin sekä monivammapotilaisiin. Kymenlaaksossa terveydenhuolto päivystää Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa ja Kouvolan Ratamokeskuksessa.

Ympärivuorokautinen miehitys

Kymenlaaksossa kiireellistä apua saa tänä päivänä uudenaikaisissa tiloissa. Kymenlaakson keskussairaalan uusi päivystysosa avattiin kesällä 2020 ja Kouvolan Ratamokeskus keväällä 2022.

– Uusissa tiloissa potilaita voidaan tarkkailla paremmin ja turvallisemmin uusien monitorien ja keskusvalvonnan avulla, Salmio kertoo.

– ”Yksiöissä” eli yhden hengen potilashuoneissa myös potilaiden intimiteetti on paremmin taattu.

Itse hoidon Salmio toteaa olevan uusissa sairaalatiloissa yhtä hyvää kuin se on aina ollutkin. Lääkäreitä päivystyksessä on töissä kerrallaan useampia, vähimmillään keskussairaalalla yöaikaan kolme ja Kouvolassa kaksi. Hoitajavahvuus on keskussairaalalla tyypillisesti öisin kahdeksan ja Kouvolassa viisi. Päivisin henkilöstövahvuus on normaalisti noin kaksinkertainen yöhön verrattuna.

Kiireellisen päivystyspotilaan hoitoketju voi alkaa jo ensihoidosta, jonka hätäkeskus on hälyttänyt kuljettamaan potilaan sairaalaan. Salmio muistuttaa, että ensihoidon tehtävä ei ole ainoastaan huolehtia kuljetuksesta.

– Matkan aikana ja sitä ennen potilaalle voidaan antaa hyvinkin tehokasta hoitoa.

Apua antavat myös muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.

– Meitä tukevat muun muassa sosiaali- ja kriisipäivystys, psykiatriset sairaanhoitajat, asiakasohjaajat ja potilaskoordinaattorit sekä HUS-diagnostiikka, joka tuottaa meille kuvantamis- ja laboratoriopalvelut ympäri vuorokauden, Salmio luettelee.

Päivystystä eivät kuitenkaan pyöritä yksin hoitotyön ja lääketieteen ammattilaiset: palvelusihteereillä, sairaalahuoltajilla, vahtimestareilla ja logistiikalla on päivystyksen potilaille kenties näkymättömämpi, mutta yhtä lailla tärkeä rooli. Jotkut potilaat pääsevät tapaamaan myös järjestyksenvalvojaa.

– Ei ole ihan tavatonta yövuorossa, että paikallisen baarin ulkopuolella on tapeltu ja ensihoito toimittaa muutaman sankarin poliisipartion saattamana sairaalan päivystykseen. Kun riitapukareilla on pari promillea ja nousuhumala alkaa haihtua laskun puolelle, riittää myös turvallisuusalan ammattilaisille työtä.

Kiireellisyys määrää odotustahdin päivystyksessä

Päivystyksessä hoitoa annetaan tulojärjestyksen sijaan kiireellisyysjärjestyksessä. Jos potilaita odottaa päivystyksessä vuoroaan monta, koituu kiireettömämmän vaivan kanssa tulevan henkilön osaksi odottaa toista enemmän. Toisinaan on selvää, mitkä tapaukset pystytään hoitaa vähemmällä kiireellä.

– Triageluokka D eli hoidetaan, kun keritään -luokka napsahtaa esimerkiksi lievästi flunssaisille henkilöille, jotka kuitenkin joutuvat työnantajan kehotuksesta hakemaan lääkärin laatiman sairauslomatodistuksen.

Näitä tapauksia Salmio ei tosin toivoisi päivystykseen lainkaan.

– Toivoisin enemmän luottoa työnantajilta työntekijöilleen olla pari päivää sairauslomalla omalla ilmoituksella. Jos todistus kuitenkin on pakko saada, niin yhteydenotto terveysasemalle voi auttaa tässäkin asiassa lapun saamiseksi.

Hätänumeron 112 rinnalla kulkee nyt myös Päivystysapu 116 117

Salmio sanoo, että päivystyksen aulaan saapuu odottamaan päivittäin henkilöitä, joiden terveysongelmaa saadaan parhaiten hoidettua muualla terveydenhuollossa kuin sairaalan päivystyksessä, esimerkiksi terveysasemalla. Kun väestö ikääntyy ja sairastaa vuosi vuodelta enemmän, on entistä tärkeämpää, että potilaat ohjautuvat oikeaan hoitopaikkaan oikea-aikaisesti.

– Päivystys ei yksin pysty hoitamaan kaikkia Kymenlaaksossa äkillisesti sairastuneita vaan päivystyksen tehtävä on auttaa niitä, joiden oireiden hoitaminen ei voi turvallisesti odottaa seuraavaan päivään.

Äkillisten oireiden tai terveyshuolien kanssa ei kuitenkaan tarvitse jäädä mihinkään aikaan vuorokaudesta yksin. Ympärivuorokautisesti palvelevassa Päivystysapu 116 117:ssa sairaanhoitaja arvioi, millaista hoitoa yhteydenottaja tarkalleen tarvitsee ja missä. Päivystysapuun suositellaan ottamaan yhteyttä aina silloin, kun harkitsee lähtöä sairaalan päivystykseen.

– Päivystysapuun soittamalla saa nopeasti yhteyden terveydenhuollon ammattilaiseen. Siksi kannattaa aina soittaa ensin 116 117. Siten ei saa ainoastaan edistettyä omaa asiaansa nopeasti vaan myös helpotettua painetta päivystyksessä.

Kesäkuukausina 11.6.–11.7.2023 Kymenlaakson hyvinvointialue on viestinyt päivystyksen ja Päivystysapu 116 117:n toiminnasta tehostetusti, jotta kymenlaaksolaiset oppisivat paremmin tuntemaan Päivystysavun numeron ja olemaan yhteydessä ennen päivystykseen menoa.

– Hätätilanteissa on toki edelleen soitettava hätäkeskukseen. Olemme vuosien kuluessa onnistuneet opettamaan väestön esimerkiksi halvausoireissa soittamaan aina 112 – jos vielä jonain päivänä myös 116 117 tunnettaisiin hätänumeron rinnalla yhtä laajalti, Salmio sanoo.