Toisen puolesta asiointi

Huoltaja voi yleensä asioida sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa alle 12-vuotiaan lapsensa puolesta.

Digitaalisissa palveluissa, joissa on käytössä Suomi.fi tunnistautuminen väestötietojärjestelmä estää puolesta asioinnin seuraavissa tilanteissa:

• Alle 12-vuotiaalla lapsella tai toisella hänen huoltajistaan on turvakielto.
• Lapsen huollosta on muuhun kuin asumiseen liittyen huollonjakosopimus, jota ei ole kirjattu väestötietojärjestelmään koodimuotoisena.

Lisätietoa löydät Suomi.fi-valtuuksien ohjeista Alaikäisen lapsen puolesta asiointi(siirryt toiseen palveluun)

12–17-vuotias nuori voi itse asioida digitaalisissa terveyspalveluissa vahvasti tunnistautumalla (Suomalaiset tunnistusvälineet – Suomi.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)). Pankit myöntävät pankkitunnuksia omien käytäntöjen mukaan. Mobiilivarmennetta voi tiedustella puhelinoperaattorilta, jos nuorella on oma mobiililaite käytössään.

Huoltajan on mahdollista asioida nuoren puolesta digitaalisissa palveluissa vain chat -asioinnissa. Asiointi aloitetaan vanhemman tunnistautumisella. Vanhemman kanssa asioidessa nuorelta varmistetaan, että hän on päätöksentekokykyinen hoidettavaan asiaan nähden ja sallii huoltajan mukana olemisen tällä asiointikäynnillä. Tällöin chat-asiointi muutetaan videoyhteydeksi.

Alle 18-vuotias ei voi tehdä puolesta asioinnin Suomi.fi-valtuutusta, joka automaattisesti oikeuttaisi puolesta asiointiin digitaalisissa palveluissa.

Alaikäisen asiakas- ja potilastietojen luovuttaminen huoltajalle 

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilainen arvioi alaikäisen iän ja kehitystason perusteella, onko alaikäinen kykenevä päättämään omasta hoidostaan. Lakiin ei ole kirjattu päätöskykyisyyden ikärajaa, vaan ammattilainen tekee arvion aina tapauskohtaisesti ja huomioi asian laadun. 

Jos alaikäinen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää asiakastietojensa antaminen huoltajalleen, muulle lailliselle edustajalleen tai muulle tiedonsaantiin oikeutetulle henkilölle. 

Tietojen näkyminen huoltajalle OmaKannassa

Jos ammattilainen on arvioinut nuoren päätöksentekokykyiseksi, nuori voi itse käyntikohtaisesti päättää, näkyvätkö käynnistä kirjattavat tiedot huoltajalle potilas- ja asiakastiedon arkistossa OmaKannassa. Nuoren päätöksen perusteella ammattilainen merkitsee tiedot huoltajalle näkyviksi.

Huoltaja näkee alaikäisen terveydenhuollon tietoja, kun 

• alaikäinen on alle 12-vuotias (Asiakastietolaki 703/2023).
• alaikäinen on päätöskykyinen ja sallii huoltajalle kyseiseen käyntiin liittyvien tietojen näyttämisen, ja ammattilainen on merkinnyt tiedon huoltajille näkyväksi. 
• alaikäisen päätöksentekokyky arvioidaan sellaiseksi, ettei hän ole kykenevä hoitamaan asiaansa, ja ammattilainen on merkinnyt tiedon huoltajille näkyväksi.  

Huoltaja ei näe alaikäisen terveydenhuollon tietoja, kun 

• alaikäinen todetaan kykeneväksi päättämään itse hoidoistaan ja alaikäinen ei anna lupaa tietojensa näkymiseen huoltajille.
• ammattilainen ei ole merkinnyt päätöksentekokykyä kyseisestä käynnistä. 

Täysi-ikäisenä voit valtuuttaa läheiset tai luottohenkilön hoitamaan asioitasi. Asioita hoitavan henkilön tulee olla vähintään 18-vuotias.

Valtuuttamisen voit tehdä

• Suomi.fi-valtuudella, jolla toinen henkilö voi hoitaa asioitasi  Suomi.fi-valtuuksia hyödyntävissä palveluissa, esimerkiksi OmaKannassa ja apteekkiasioissa sekä osassa Kymenlaakson hyvinvointialueen digitaalisia palveluita.
• Jos sinulla ei ole verkkopankkitunnusta tai mobiilivarmennetta, voit käydä tekemässä Suomi.fi-valtuutuksen avustetusti Digi- ja väestötietoviraston toimipisteessä.
  • Voit myös tehdä valtuushakemuksen itse tai avustajan kanssa Digi- ja väestötietoviraston verkkopalvelussa.
  • Huomioithan, että et voi lähettää Kymenlaakson paperista Suomi.fi-valtuutuslomaketta Digi- ja väestötietoviraston käsiteltäväksi. Digi- ja väestötietovirastolla on oma digitaalinen hakemuksensa verkkopalvelussa.
• Kymenlaakson hyvinvointialueen omalla valtakirjalla, jolla toinen henkilö voi hoitaa asioitasi puhelimessa, Kymenlaakson hyvinvointialueen toimipaikoissa tai postitse.

Suomi.fi-valtuutuksen voi tehdä kätevästi osoitteessa www.suomi.fi/valtuudet(siirryt toiseen palveluun) , jos valtuutuksen antavalla henkilöllä on mahdollisuus vahvaan tunnistautumiseen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Suomi.fi-valtuuden voi antaa täysivaltainen ja täysi-ikäinen henkilö. Edunvalvoja tarvitsee Suomi.fi valtuuden voidakseen asioida päämiehensä puolesta.

Väestötietojärjestelmä estää puolesta asioinnin seuraavissa tilanteissa:

• Puolesta asioijalle eli valtuutetulle ei ole annettu valtuuksia terveydenhuollon ja/tai sosiaalihuollon asioiden hoitoon.
• Puolesta-asioijalle eli valtuutetulle itselleen on määrätty edunvalvoja.
• Valtuuden antaneelle eli valtuuttajalle on määrätty edunvalvoja.

Valtuutus on mahdollista tehdä myös avustettuna virkailijan toimesta, jos valtuuttajalla ei ole tunnistusvälineitä tai hän ei osaa käyttää digitaalisia palveluita.

Palvelu on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole digitaalisia tunnistautumisvälineitä kuten verkkopankkitunnuksia. Valtuudet tallennetaan Suomi.fi-valtuuksiin.

Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuuspisteissä voit antaa luottohenkilöllesi valtuuden asioida puolestasi valtuusasioissa.

• Sosiaalihuollon asioiden hoito

• Terveydenhuollon asioiden hoito
• Apteekkiasioiden hoito
• Sosiaaliturvan etuusasioiden hoito

Toimi näin kun haluat antaa valtuuden Kymenlaakson hyvinvointialueen palvelupisteellä

• So­vi val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­ses­tä hen­ki­lön kans­sa, jon­ka ha­luat hoi­ta­van asioi­ta puo­les­ta­si
• Valtuuttaja, varaa aika Kymenlaakson keskussairaalan tai Ratamokeskuksen palvelupisteeseen.

• Tulosta ja täytä valtuutuslomake mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Jos lomakkeen tulostaminen ja täyttäminen etukäteen ei ole mahdollista, lomakkeen voi täyttää palvelupisteellä ennen varattua aikaa. Palvelupisteen ammattilainen auttaa tarvittaessa valtuuslomakkeen täytössä. 
• Ota pal­ve­lu­pis­teel­le mu­kaan täy­te­tyt lo­mak­keet ja hen­ki­löl­li­syys­to­dis­tuk­se­si, en­si­si­jai­ses­ti voi­mas­sa ole­va pas­si tai hen­ki­lö­kort­ti. Jos hen­ki­löl­li­syys­to­dis­tuk­se­si ovat van­hen­tu­neet, ota mu­kaa­si voi­mas­sa ole­va ajo­kort­ti tai vii­mei­sin voi­mas­sa ol­lut ku­val­li­nen to­dis­tus eril­lis­tä tun­nis­tus­ta var­ten.
• Palvelupisteessä hyvinvointialueen rekisteröijä varmistaa valtuuttajan henkilöllisyyden voimassaolevasta henkilökortista, passista tai muulla luotettavalla tunnistamistavalla.    
• Rekisteröijä tallentaa valtuuksien tiedot Suomi.fi-valtuusrekisteriin.   
• Valtuudet tulevat heti voimaan ja valtuutettu henkilö voi ryhtyä asioimaan valtuuttajan puolesta.   
• Valtuuttaja päättää itse valtuuksien voimassaoloajan ja voi halutessaan mitätöidä ne kesken voimassaoloajan.   

Edunvalvoja voi toimia toisen henkilön puolesta, mikäli hänellä on tuomioistuimen, Digi- ja väestötietoviraston tai aiemmin toimineen maistraatin päätös edunvalvonnasta.

Edunvalvontavaltuutettu voi edustaa valtuuttajaa, mikäli edunvalvontavaltuutus on vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa tai aiemmin toimineessa maistraatissa.

Edunvalvontaa koskeva päätös tai edunvalvontavaltakirjan sisältö määrittää sen, missä asioissa edunvalvojalla tai edunvalvontavaltuutetulla on edustusoikeus. Tämän vuoksi hyvinvointialueen yksikössä asioitaessa tulee esittää edunvalvontaa koskeva päätös tai vahvistettu edunvalvontavaltakirja ja vahvistamista koskeva päätös.

Lisätietoa edunvalvonnasta ja edunvalvontavaltuutuksesta löytyy Digi- ja väestötietoviraston sivuilta: Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen | Digi- ja väestötietovirasto(siirryt toiseen palveluun)     

Jos asioit läheisesi puolesta hyvinvointialueen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa puhelimitse tai paikan päällä, tarvitsemme valtuutukseen erillisen valtakirjan. Suomi.fi-valtuuksien kautta annettuja valtuuksia emme voi toistaiseksi tarkastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmistä.

Tulevaisuudessa tieto annetusta valtuutuksesta on mahdollista tarkastaa terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. Tällöin riittää, että valtuutuksen tekee Suomi.fi-valtuuksien kautta. Ilmoitamme, kun tämä on mahdollista. Sosiaalihuollon palveluissa vaaditaan valtuutus erillisenä valtakirjana myös jatkossa. 

Tässä alla valtakirjapohjia joita voit hyödyntää, kun asioit meillä. Valtakirjan voi laatia myös vapaamuotoisesti kirjallisena, kunhan se sisältää vaadittavat tiedot. Tarvittaessa voit pyytää valtakirjapohjaa myös asiointipisteistämme tai kirjaamosta.

Toimi näin

1. Tulosta, täytä ja allekirjoita alla oleva “Valtakirja puolesta asiointiin” -lomake, joko sosiaalihuollon ja/tai terveydenhuollon osalta ja toimita lomake
   • palvelusi yhteyshenkilölle asiakastapaamisen tai käynnin yhteydessä
   • kirjaamoon postitse tai paikan päällä
   • kirjaamoon käyttämällä turvapostipalvelua

Valtakirja tallennetaan asiakas- tai potilastietojärjestelmäämme.

Mikäli asiakirjan palauttaa joku muu kuin valtuuttaja itse, olemme valtakirjan antajaan tarvittaessa yhteydessä, jotta valtakirjan oikeellisuus voidaan varmistaa.

1. Tulosta, täytä ja allekirjoita alla oleva ”Puolesta asioinnin valtakirjan peruutus” -lomake
2. Palauta lomake postitse tai henkilökohtaisesti toimipisteeseemme. Myös peruutuslomake tallennetaan asiakas- tai potilastietojärjestelmään.

Rekisterinpitäjänä ja tietojen luovuttajana olemme vastuussa siitä, että tiedon luovuttaminen tai kertominen tapahtuvat lainmukaisesti, tietosuojan ja salassapidon vaatimukset huomioiden. Meillä on velvollisuus varmistaa tietoja pyytävän valtuutetun henkilöllisyys. Lisäksi viranomaisen on hallintolain (434/2003) 12 §:n nojalla viime kädessä velvollisuus arvioida valtuutus.

Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi aina asioidessasi toimipisteissämme.

• Jos asioit puhelimitse, tunnistaminen tehdään soittamalla takaisin valtakirjassa annettuun valtuutetun numeroon.
• Varaudu kertomaan jokaisen puhelun yhteydessä nimesi, henkilötunnuksesi ja yhteystietosi.

Jos asiakas antaa toiselle henkilölle valtuutuksen koskien asiakas- tai potilastietoja, valtuutettu täyttää erikseen ”Potilasasiakirjojen kopiopyyntö” tai Asiakasiakirjojen kopiopyyntö-lomakkeen, minkä jälkeen tietopyyntö etenee normaalin prosessin mukaisesti.

Pääsääntöisesti tietopyyntö lähetetään kirjaamoon, jossa se kirjataan asianhallintajärjestelmään. Kirjaamosta tietopyyntö etenee organisaation käsittelijöille, jotka lähettävät sovitusti pyydetyt tiedot pyynnön tekijälle. Muut tietojen luovutustavat esim. katsominen suoraan näytöltä, tulee sopia erikseen kyseisen palvelun kanssa.