Apua väkivaltaan
Tältä sivulta saat tietoa, miten tunnistat väkivallan ja miten voit hakea apua, jos olet kokenut tai olet itse käyttänyt väkivaltaa.
Sinulla on oikeus turvalliseen elämään
Yhdenvertaisuus ja oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen ovat perustuslaissa määriteltyjä oikeuksia, jotka kuuluvat meille kaikille. Tältä sivulta saat tietoa, miten tunnistat väkivallan ja miten voit saada apua.
Apua ja erilaisia palveluita on tarjolla kaikille väkivallan osapuolille – väkivaltaa kokeneelle, väkivallalle altistuneelle ja väkivaltaa käyttäneelle. Monet palveluista ovat saatavilla maksutta ja ilman lähetettä.
Voit kertoa väkivallan kokemuksesta kenelle tahansa hyvinvointialueen ammattilaiselle. Ammattilainen auttaa sinua parhaiten tilanteeseesi soveltuvan avun piiriin.
Miten väkivalta ilmenee?
Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista. Väkivalta voi kohdistua ihmiseen itseensä tai toiseen ihmiseen, ihmisryhmään tai yhteisöön. Väkivaltaa voi tapahtua läheisissä ihmissuhteissa tai tuntemattomien ihmisten välillä.
Väkivalta voi näkyä monin tavoin. Väkivallan muodot voivat kietoutua toisiinsa eikä niiden tunnistaminen ole aina väkivallan kokijalle tai ulkopuoliselle helppoa. Alla on esitelty joitakin väkivallan muotoja.
Fyysinen väkivalta
Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi:
- tönimistä, lyömistä, potkimista, tukistamista
- pään hakkaamista, kuristamista
- raapimista, repimistä, ravistelua
- ampuma- tai teräaseen käyttöä
- fyysisellä väkivallalla uhkailua
Henkinen väkivalta
Henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi
- alistamista, arvostelua, nimittelyä tai halveksuntaa
- kontrollointia, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamista, voimakasta mustasukkaisuutta tai eristämistä
- tavaroiden hajottamista, kotieläinten vahingoittamista tai jollakin näistä uhkailua
- myös esimerkiksi erolla tai itsemurhalla uhkaaminen on henkistä väkivaltaa
Seksuaalinen väkivalta
Seksuaaliväkivalta tarkoittaa kaikkia seksuaalisia tekoja, jotka toteutuvat ilman toisen suostumusta
Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi:
- Ei-toivotut seksuaaliset lähestymiset
- Seksuaalinen häirintä (sanaton, sanallinen, kuvallinen ja fyysinen)
- Seksin vaatiminen vastapalveluksena
- Kieltäminen oikeudesta käyttää ehkäisyä tai suojautua sukupuolitaudeilta
- Lasten verkkoviettely eli “grooming” tai lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta
- Painostaminen tai pakottaminen seksuaalisiin tekoihin esimerkiksi väkivallan eri muodoilla uhaten tai väkivaltaa käyttäen
- Tutun tai tuntemattoman tekemä raiskaus
- Seksuaaliväkivallasta on kyse myös silloin, jos kyseinen henkilö ei ole esimerkiksi ikänsä, päihtymyksensä tai psyykkisen tilansa vuoksi kykenevä antamaan suostumustaan
Suomen seksuaalirikoslaki uudistui ja uusi laki astui voimaan 1.1.2023 alkaen. Uudistus vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa.
Vainoaminen
Vainoaminen voi olla esimerkiksi
- toisen ihmisen toistuvaa tai jatkuvaa lähestymistä
- seuraamista tai tarkkailua tavalla, joka aiheuttaa uhrissa jatkuvaa pelkoa, esimerkiksi tarkkaileminen kodin tai työpaikan läheisyydessä
- toistuvat uhkailut parisuhteen päättymisen jälkeen
- toisen tarkkaileminen internetin tai teknisten laitteiden avulla
Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuodesta 2014 alkaen. Vainoaminen voi kohdistua myös vainotun läheisiin ja käsittää digitaalisin välinein tapahtuvaa seurantaa ja vainoamista.
Kaltoinkohtelu ja laiminlyönti
Kaltoinkohtelu ja laiminlyönti voi olla esimerkiksi
- lapsen, vanhuksen tai vammaisen henkilön jättämistä vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on niistä riippuvainen
- toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla
Digitaalinen väkivalta
Digitaalinen väkivalta on väkivaltaa, jossa toista ihmistä loukataan, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai vahingoitetaan tieto- ja viestintäteknologian välityksellä.
Teoissa voidaan hyödyntää esimerkiksi
- päätelaitteita
- älylaitteita
- paikannuslaitteita ja välineitä
- muita vastaavia laitteita, ohjelmistoratkaisuja, sovelluksia ja pikaviestipalveluja
Digitaalinen väkivalta voi olla myös epäsuoraa, jolloin tekijä voi hyödyntää teoissaan esimerkiksi toisia henkilöitä, kuten yhteisiä lapsia.
Taloudellinen väkivalta
Taloudellista väkivaltaa voi olla esimerkiksi
- itsenäisen rahankäytön estäminen tai taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen
- pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön tai taloudellisesta vastuunkannosta kieltäytyminen
- velan ottamiseen painostaminen tai velkakierteeseen saattaminen
- taloudellisella väkivallalla uhkailu tai kiristäminen
Kulttuurinen tai uskontoon liittyvä väkivalta ja kunniaväkivalta
Kulttuurinen tai uskontoon liittyvä väkivalta voi olla esimerkiksi
- uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen
- väkivallalla uhkaaminen tai väkivallan käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla
- sukupuolielinten silpominen
- uskontoon liittyvillä asioilla uhkailu
- kunniaväkivalta
Uskontoon liittyvä väkivalta
Uskontoon liittyvä tai puhekielessä paremmin tunnettu hengellinen väkivalta viittaa yksilöä vahingoittaviin toimintatapoihin, joita perustellaan hengellisistä lähtökohdista tai hengellisessä yhteisössä olemisen kautta.
Hengellinen väkivalta voi olla esimerkiksi:
- toisen todellisuuden ja kokemusten ohittamista
- toisen omaa ääntä ja ajattelua heikentävää vallankäyttöä
- uhkailua, nöyryyttämistä, sosiaalista eristämistä ja hyljeksintää hengellisessä yhteisössä
Kunniaan liittyvä väkivalta
Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy eri kulttuureissa ja alakulttuureissa kaikkialla maailmassa. Kunniaan liittyvä väkivalta on yhteisöllistä väkivaltaa, jossa perhe, suku tai muu yhteisö kontrolloi yksilöä väkivaltaisesti syyttäen normien vastaisesta käytöksestä.
Kunniaan liittyvä väkivalta kohdistuu useimmiten
- tyttöihin ja naisiin
- seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin (HLBTQI+) kuuluviin
- uskontokunnista ja avioliitoista eroon pyrkiviin nuoriin
Kunniaan liittyvä väkivalta voi ilmetä
- henkisenä, fyysisenä, seksuaalisena ja taloudellisena väkivaltana
- painostamisena, uhkailuna, pakottamisena, rajoittamisena, eristämisenä ja vainoamisena
- avioliittoon pakottamisena ja eron estämisenä
- tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisena
- henkirikoksina ja niiden yrityksinä
Kuritusväkivalta
Kuritusväkivalta ja kasvatuksellinen väkivalta ovat lapsiin kohdistuvaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa.
Kuritusväkivalta voi olla esimerkiksi lapseen kohdistuvaa:
- tönimistä tai repimistä
- tukistamista tai luunappien antamista
- pilkkaamista ja tahallista huomiotta jättämistä
Kuritusväkivalta voi olla harkittu kasvatustapa. Riskitekijöitä ovat lapsesta huolta pitävän aikuisen omat kuritusväkivaltakokemukset, uupumus, väsymys tai mielenterveys- tai päihdeongelma.
Suomessa kuritusväkivalta kiellettiin vuonna 1984. Silti 44 % Lastensuojelun keskusliiton teettämään kyselyyn (2021) vastanneista kertoi käyttäneensä joitain kurituskeinoja usein tai joskus.
Mikä on lähisuhdeväkivaltaa?
Läheisissä ihmissuhteissa eri tavoin tapahtuvaa väkivaltaa kutsutaan lähisuhdeväkivallaksi. Lähisuhdeväkivaltatilanteissa tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen.
Lähisuhteessa tapahtuva väkivalta on erityisen vahingollista, koska väkivaltaa kokenut odottaa suhteen olevan turvallinen ja väkivallan tekijän tulisi olla parisuhteen ja mahdollisen perheen turvan tuoja.
Lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu usein kodeissa ja se jää tyypillisesti piiloon. Arvioidaan, että ainoastaan murto-osa lähisuhdeväkivallasta tulee ammattilaisten ja viranomaisten tietoon.
Lähisuhdeväkivallan eri muotoja:
- Perheväkivalta on lähisuhdeväkivaltaa, joka kohdistuu saman perheen jäseneen. Perheväkivallassa yhteenkin perheenjäseneen kohdistuva väkivalta altistaa aina kaikki perheeseen kuuluvat väkivallalle ja sen seurauksille.
- Parisuhdeväkivalta on lähisuhdeväkivaltaa, joka kohdistuu henkilön seurustelukumppaniin tai nykyiseen tai entiseen puolisoon.
- Seurusteluväkivalta on lähisuhdeväkivaltaa, joka ilmenee nuorten välisissä suhteissa parisuhdeväkivaltana. Seurusteluväkivalta on luonteeltaan erilaista kuin aikuisten välinen parisuhdeväkivalta, vaikka niissä onkin samoja piirteitä. Nuorella on aikuiseen verrattuna vielä keskeneräiset tunne- ja tieto- sekä tunteidensäätelytaidot, eikä nuori välttämättä hahmota, mikä on seurustelusuhteessa toivottavaa ja sallittua, koska hänellä ei ole kertynyt sosiaalisissa suhteissa tarvittavia taitoja.
Väkivalta on aina rikos, vaikka rikoslaki ei tunne lähisuhdeväkivallan käsitettä sellaisenaan. Sen sijaan rikoslaki tunnistaa monet väkivallan muodot, jotka esiintyvät lähisuhteissa, kuten esimerkiksi fyysisen, henkisen ja seksuaalisen väkivallan sekä vainon. Vuodesta 2011 alkaen lievätkin pahoinpitelyt lähisuhteessa ovat olleet virallisen syytteen alaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että rikos tutkitaan ja siitä voidaan antaa tuomio, vaikka uhri ei haluaisi viedä asiaa eteenpäin.
Kuinka yleistä lähisuhdeväkivalta on?
Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan enemmistö 16–74-vuotiaista naisista ja 18–74-vuotiaista miehistä on kokenut jotain väkivallan muotoa.
Joskus elämässään fyysistä väkivaltaa, uhkailua tai seksuaaliväkivaltaa on kokenut
- 57 prosenttia naisista
- 46 prosenttia miehistä
Nykyisen tai entisen parisuhdekumppanin taholta vastaavaa väkivaltaa on kokenut
- 34 prosenttia naisista
- 18 prosenttia miehistä
Keneen lähisuhdeväkivalta kohdistuu?
Lähisuhdeväkivalta on sukupuolistunutta eli väkivalta kohdistuu yksilöön sukupuolen takia. Tämä ei tarkoita sitä, että muiden sukupuolten kohtaama väkivalta olisi vähempiarvoista tai vähemmän vakavaa. Kaikki lähisuhdeväkivalta on rikkovaa, oli sen kokija mitä sukupuolta tahansa.
- naiset kohtaavat yhteiskunnassa useammin toistuvampaa ja vakavampaa väkivaltaa
- naiset ovat kokeneet parisuhdeväkivallan kierrettä selvästi useammin kuin miehet
- merkittävä osa naisten parisuhteissa kohtaamasta väkivallasta on seksuaaliväkivaltaa
- miehet kohtaavat enemmän kertaluonteista väkivaltaa
- miesten kokemukset parisuhdeväkivallasta ovat useammin henkisen kuin fyysisen väkivallan kokemuksia
Kohonneessa lähisuhdeväkivallan riskissä ja erityisen haavoittuvassa asemassa ovat
- Raskaana olevat ja pienten lasten äidit
- Erityislapset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret
- Vammaiset ja pitkäaikaissairaat
- Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt
- Ikäihmiset
- Romaninaiset ja maahanmuuttajataustaiset tytöt ja naiset
Istanbulin sopimus torjuu naisiin kohdistuvaa väkivaltaa
Vuonna 2011 hyväksytty ensimmäinen Euroopan neuvoston yleissopimus pyrkii toimenpiteillään ehkäisemään ja poistamaan perheessä tapahtuvaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Tämä eurooppalainen laaja-alainen sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta astui voimaan Suomessa 1. elokuuta 2015.
Apua väkivaltaa kokeneelle
Jos olet kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa, apua on saatavilla.
- Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.
- Akuutissa tilanteessa saat apua sosiaali- ja kriisipäivystyksestä.
- Kriisiapua äkilliseen tilanteeseen ja ohjausta ja neuvontaa käytännön asioiden järjestämiseen saat turvakoti Villa Jensenistä.
- Jos olet joutunut seksuaaliväkivallan uhriksi, ota yhteyttä Seri-tukikeskukseen.
Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki
Pysäkki auttaa kaikkia lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita irtautumaan väkivallasta ja selviytymään siitä. Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen Pysäkki palvelee Kotkassa ja Kouvolassa.
Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Rikosuhripäivystys
Rikosuhripäivystys auttaa rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneita ja heitä, jotka ovat joutuneet todistamaan rikosta. Saat yhteyden Rikosuhripäivystykseen puhelimella ja verkossa.
Rikosuhripäivystyksen yhteystiedotApua väkivallan tekijälle
Väkivaltaisen käyttäytymisen muuttaminen on mahdollista. Palveluja on saatavilla, jos olet käyttänyt väkivaltaa, olet huolissasi kohonneesta väkivallan käytön riskistä tai oman käytöksesi vahingollisuudesta.
Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki
Pysäkki auttaa väkivaltaa käyttäneitä sukupuolesta riippumatta. Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen Pysäkki palvelee Kotkassa ja Kouvolassa.
Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Lyömätön Linja
Lyömätön Linja on lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Linja palvelee puhelimessa ja verkossa.
Lyömätön Linja (Miessakit ry)
Maria Akatemia
Maria Akatemia auttaa naisia ja tyttöjä, jotka ovat huolissaan omasta väkivaltaisuudesta. Väkivalta voi näkyä lähisuhteissa tai suhteessa omaan itseen. Apua on saatavilla puhelimitse ja chatissa.
Maria AkatemiaAnkkuritoiminta auttaa alle 15-vuotiaita nuoria
Ankkuritoiminta on moniammatillista yhteistyötä, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja estetään ennalta rikollisuutta. Ankkuritoiminta voi tulla avuksi esimerkiksi tilanteissa, joissa nuori alkaa tehdä rikoksia tai käyttää huumeita. Ankkuritoiminnan tiimiin kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta.
Jos olet nuori ja huolissasi omasta elämäntilanteestasi, voit ottaa yhteyttä myös itse suoraan ankkuritoimijoihin. Usein on parasta, että huolestuttavista asioista puhuu mahdollisimman pian. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asiat ottaa puheeksi, sitä helpommin tilanne selkiytyy, pääsee sovittelemaan asiat ja jatkamaan eteenpäin.