Kihti
Kihdin pitkäaikaishoito perustuu lääkityksen, elintapojen ja etenkin ruokavalion korjaamiseen. Lääkehoitoista kihtiä seurataan terveysasemalla vuosittain laboratoriokokein ja hoitajan etäkontrollissa.
Sisällysluettelo
Tietoa kihdistä
Kihti on aineenvaihduntasairaus, jonka tyypillisin oire on kivulias niveltulehdus. Kihtikohtauksessa virtsahapon suolat eli uraatit kiteytyvät nivelen sisällä ja aiheuttavat voimakkaan niveltulehduksen. Alkuun oireita on usein kohtauksellisesti yhdessä alaraajan nivelessä, mutta puutteellisesti hoidettuna kihti voi kroonistua ja oireilla tiheämmin ja useissa nivelissä. Kihtiä sairastavista 90 % on miehiä ja yleisin sairastumisikä on 60 vuotta. Kihtiä voi esiintyä myös nuoremmilla.
Kihti aiheutuu yleisimmin metabolisesta oireyhtymän, runsaasta alkohin käytön sekä munuaisten vajaatoiminnnna myötä.
Akuutti kihtikohtaus
Kihdin tyypillisinä oireena nopeasti yöllä alkava isovarpaan tyvinivelen punoitus, kuumotus, kipu ja turvotus. Kipu saavuttaa huippunsa noin 12 tunnin kuluessa. Useimmiten tulehtuu isovarpaan tyvinivel, jalkaterän muut nivelet, nilkka tai polvi. Yläraajoissa kihti on harvinaisempi. Nivel on usein hipaisuarka, jolloin jalalle varaaminen on joko vaikeaa tai mahdotonta. Akuuttiin kohtaukseen voi liittyä lievää lämmön nousua.
Kihdin alkuvaiheessa kohtauksia esiintyy yleensä yhdessä nivelessä, ja ne kestävät muutamista päivistä kahteen viikkoon. Myöhemmässä vaiheessa, jos hoito on riittämätöntä, kohtaukset yleistyvät, vaikeutuvat, kestävät pidempään ja voivat esiintyä monessa nivelessä samanaikaisesti.
Krooninen kihti
Hoitamattomana kihti voi vuosien mittaan kroonistua. Kihtikohtaukset tihenevät ja pitkittyvät ja lopulta nivelet voivat ovat kipeät ja turvoksissa myös kohtausten välisenä aikana. Ihon alle, erityisesti sormiin, ranteisiin, korvalehtiin ja raajojen ojentajapuolille voi muodostua kihtikyhmyjä (uraattikertymiä eli toofeja).
Kihdin hoito
Pitkäaikaishoito perustuu lääkityksen, elintapojen ja etenkin ruokavalion korjaamiseen.
Lääkäri voi aloittaa akuutin kihtikohtauksen hoidoksi joko nivelensisäisen glukokortikoidi-injekion tai suun kautta otettavan glukokortikoidikuurin.
Osalle potilaista aloitetaan pysyvä hyperurikemialääkitys jo ensimmäisen kihtikohtauksen jälkeen.
Kihtinivelen kipua voi hoitaa levolla, kylmähoidolla sekä tulehduskipulääkkein.
Kihdin seuranta terveysasemalla
Lääkehoitoisen kihdin seurantaan kuuluu vuosittain hoitajan etäkontrolli ja joka kolmas vuosi reumahoitajan vastaanotto.
Laboratoriokokeita otetaan vuosittain, ja kolmen vuoden välein laajennetusti.
Toimi näin, ennen kuin varaat pitkäaikaissairauden määräaikaistarkastuksen terveysasemalle
- Täytä Oma Kymenlaakson Minä-osion Lomakkeista Pitkäaikaissairauksien seurantakysely terveysasemat tai vastaa ammattilaisen sinulle lähettämään kyselyyn.
- Mikäli sinulla on laboratoriolähete, käy sinulle määrätyissä kokeissa. Voit tarkistaa lähetteen Oma Kymenlaakso -sovelluksen Minä-osiosta. Varaa aika verikokeisiin osoitteesta: Laboratorion ajanvaraus ja neuvonta (HUS).
- Kun olet täyttänyt kyselyn, käynyt mahdollisissa laboratoriokokeissa ja tehnyt sinulle ohjatut kotiseurannat, ota yhteys terveysasemalle.
Määräaikaistarkastusajan varaaminen terveysasemalle
Aloita määräaikaistarkastus Oma Kymenlaakson pitkäaikaissairauksien seurannan chatissa
Ammattilainen tutustuu lähettämiisi vastauksiin ja mahdollisiin kotiseuranta- ja laboratoriotuloksiisi. Ammattilainen vastaa sinulle chat-keskusteluun saman arkipäivän kuluessa, joten seuraa keskustelua Oma Kymenlaaksossa.
Siirry Oma Kymenlaakso -palveluun
Aloita määräaikaistarkastus varaamalla soittoaika tai aika chat-keskusteluun Oma Kymenlaakson ajanvarauksen kautta
Voit varata soittoajan tai ajan chat-keskusteluun Oma Kymenlaakson kautta. Valitse Ajanvaraukset – Terveysasemapalvelut – Pitkäaikaissairauksien seuranta.
Siirry Oma Kymenlaakso -palveluun Varaa soittoaika puhelimitse
Voit varata soittoajan sairaanhoitajalle terveysasemien puhelinpalvelun kautta. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 7–20.
Soita 05 220 2000