Siirry sisältöön

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla voit etukäteen määritellä henkilön, kenellä on oikeus hoitaa asioitasi tilanteessa, jos esimerkiksi sairastut tai joudut onnettomuuteen. Edunvalvontavaltuutus tehdään etukäteen tulevaisuuden varalle ja valtuutukselle haetaan vahvistusta siinä tapauksessa, jos et pysty itse hoitamaan asioitasi. 

– Edunvalvontavaltuutus pitäisi olla jokaisella täysi-ikäisellä, sanoo geriatrisen poliklinikan sairaanhoitaja Satu Paasovaara.  

– Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä kuka tahansa täysi-ikäinen eli sinulla ei tarvitse olla sairautta tai muuta erityistä syytä. Valtuutus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, kun toimintakyky on hyvä ja ymmärtää asiakirjan merkityksen, Paasovaara jatkaa. 

Edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa kannattaa käyttää apuna asiantuntijaa 

Edunvalvontavaltuutuksen sisältö kirjoitetaan edunvalvontavaltakirjaan. Edunvalvontavaltakirjassa voit itse määritellä, miten valtuutetun täytyy tehtäväänsä hoitaa ja miten hänen toimintaansa valvotaan.  

– Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä myös itse, mutta suositeltavaa on käyttää valtakirjan laatimisessa apuna asiantuntijaa, sillä valtakirjan täytyy noudattaa lain asettamia vaatimuksia ja muotoseikkoja. Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa neuvovat muun muassa pankit, asianajo- ja lakiasiaintoimistot sekä oikeusaputoimistot. Valtakirjan allekirjoituksessa on oltava mukana myös kaksi ulkopuolista todistajaa, kertoo muistineuvoja Leena Lindberg geriatriselta poliklinikalta. 

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vahvistuksen jälkeen 

Edunvalvontavaltakirjaan nimetty valtuutettu voi hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista silloin, jos valtuutuksen antanut henkilö ei enää pysty hoitamaan asioitaan itse. Vahvistusta edunvalvontavaltuutukselle haetaan Digi- ja väestötietovirastosta. Vahvistusta varten tarvitaan edunvalvontavaltakirja, tuore lääkärinlausunto ja hakemus edunvalvonnan vahvistamiseksi. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen. 

– Aina edunvalvontavaltuutuksen vahvistuksen taustalla ei tarvitse olla radikaalisti muuttunut terveydentilanne, vaan valtuutuksen vahvistusta voidaan hakea myös silloin, jos esimerkiksi ikäihminen ei pysty hoitamaan enää asioitaan itse, vaan tarvitsee siihen läheisen apua, Paasovaara sanoo. 

Edunvalvontavaltuutus on edunvalvontaa kevyempi ja joustavampi tapa hoitaa läheisen asioita  

Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus ovat kaksi eri asiaa, vaikka molemmissa hoidetaan toisen henkilön asioita. Edunvalvontavaltuutus on kevyempi ja joustavampi tapa hoitaa toisen asioita kuin edunvalvojan määrääminen. Edunvalvonnassa käräjäoikeus määrää edunvalvojan, eikä henkilö itse voi päättää, kuka hänen asioitaan hoitaa.  

– Edunvalvontavaltuutuksessa voi määritellä itse henkilön, kuka asioita saa hoitaa ja valtuutus perustuu luottamukseen. Valtuutuksen antanut henkilö luottaa siihen, että läheinen hoitaa asioita hyvin ja huomioi valtuutuksen antajan edun, Paasovaara sanoo. 

Miten Suomi.fi-valtuutus, edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta eroavat toisistaan?

 Suomi.fi-valtuutus Edunvalvonta-valtuutus Edunvalvonta 
Käyttötarkoitus Sähköinen asiointi, rajattu käyttö Laaja asioiden hoito, kun valtuutuksen antanut henkilö ei itse ole toimintakykyinen Käräjäoikeuden määräämä asioiden hoito 
Voimaantulo Heti, kun valtuutus annetaan Kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut valtuutuksen Heti, kun käräjäoikeus määrää 
Valtuutuksen antaja Valtuutettava itse Valtuutettava itse Käräjäoikeus 
Valtuutettujen määrä Useita, rinnakkaisia Yksi ensisijainen, varahenkilöt mahdollisia Yksi tai useampi 
Valvonta ja selvitykset Ei erityistä Ei vuosittaista tiliselvitystä, ellei valtakirjaan ole näin kirjattu Vuosittainen tiliselvitys, vaitiolovelvollisuus 
Käyttöesimerkki Puoliso voi hoitaa veroilmoituksen Lapsi voi hoitaa esimerkiksi 
vanhemman pankkiasiat tai myydä omaisuutta 
Edunvalvoja hoitaa päämiehen asiat laajasti 
Takaisin ylös