
Hyvinvointialueen tilinpäätösarvio aikaisempia ennusteita parempi
Kymenlaakson hyvinvointialue on muiden alueiden tavoin toimittanut ensimmäisen vuoden 2025 tilinpäätösarvion Valtiokonttorille. Kymenlaakson tuorein arvio tuloksesta on noin 12 miljoonaan euroa alijäämäinen, kun aiemmin ennustettiin 27 miljoonan euron alijäämää.
Tilipäätöksen tiedot ovat edelleen arvioita ja lopullinen tulos valmistuu aluehallitukselle käsiteltäväksi maaliskuun lopun kokoukseen. Aluevaltuusto päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä kesäkuussa.
– Tilinpäätöksen laadinta on vielä aikataulun mukaisesti kesken ja meillä onkin vielä jotain eriä tarkentumatta. Tilinpäätöksen keskeneräisyydestä huolimatta eristä on pyritty tekemään parhaat mahdolliset arviot. Muutosten suuruusluokkaa on arvioitu sellaiseksi, että tulos asettuisi 12–15 miljoonan euron alijäämään, sanoo talousjohtaja Kati Kälviäinen.
Hyvinvointialueen tulos on ollut alijäämäinen myös edelliset vuodet, joten kumulatiivinen alijäämä olisi vuoden 2025 jälkeen 106 miljoonaa euroa.
– Teimme talousarvion ohjatusti hieman yli nollan, joka oli todella haastava tavoite. Tämä tulos on kuitenkin hyvä, vertaamme sitten vuoden aikana annettuihin ennusteisiin tai edeltäviin vuosiin. Erityisesti merkittävää on talouden suunnan kääntäminen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Harri Hagman.
Hyvinvointialueen nettokustannusten kasvoivat 1,5 prosenttia, mikä on merkittävästi pienempi kuin aiempina vuosina, vaikka vuoden 2025 tulosta rasittaa lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastaaminen, edelleen jatkuva yleinen kustannustason nousu ja sopimusperusteisen palkkojen korotukset.
Toivotun suuntaisen talouskehityksen rinnalla hyvinvointialuejohtaja Hagman korostaa palveluihin pääsyn parantumista useissa palveluissa. Tämä näyttäytyy myös korkeana asiakastyytyväisyytenä. Henkilöstön tyytyväisyys on myös jatkanut tasaisesti kasvuaan.
– Meillä on hyvä tilanne etenkin terveyden ja sairaanhoidon osalta lakisääteisen palveluun pääsyn osalta ja olemme pystyneet myös tavoittamaan melko tarkasti itse asettamamme lakia tiukemmat tavoitteet. Sosiaalipalveluissa on ollut jonkin verran haastetta erityisesti ikääntyvän väestön asumispalveluiden järjestämisessä, mutta näihinkin haasteisiin on tehty ratkaisuja nimenomaan siltä pohjalta, että palveluiden sujuvuus toteutuu.
– Toiminnassa meillä riittää edelleen kehittämistä ja sitä työtä jatkamme. Talouden kehittyminen antaa meille myös uskoa, että nimenomaan pitkäkestoisella ja määrätietoisella toiminnan kehittämisellä on mahdollista saada asioita aikaan. Tämä kuluva vuosikin on toiminnallisesti ja sitä kautta talouden kehittymisen osalta kunnianhimoinen varsinkin, kun rahoituksemme vuodelle 2026 kasvoi vain 10,6 miljoonaa euroa eli 1,2 prosenttia. Se on pienin rahoituksen kasvu kaikkien hyvinvointialueiden joukossa, Hagman sanoo.