Marja-Liisa Mäntymaa eläkkeelle – mietteitä urasta, terveydenhuollon alasta sekä eläkepäivistä
Johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa on tehnyt pitkän uran Kymenlaaksossa ja pian on aika siirtyä viettämään eläkepäiviä. 1.10.2024 Mäntymaa siirtää johtajaylilääkärin ja toimialajohtajan vastuun Tuula Rajaniemelle.
Marja-Liisa Mäntymaa opiskeli ja erikoistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi Turun yliopistossa. Hän aloitti työskentelyn Kymenlaaksossa jo kandina ja on tehnyt suurimman osan työurastaan Kymenlaakson keskussairaalassa. Vuodesta 2005 lähtien Mäntymaa toimi ylilääkärinä naistentaudeilla ja synnytyksissä sekä vuosina 2018–2019 määräaikaisena vt. johtajaylilääkärinä. Vakituisesti hän on toiminut johtajaylilääkärinä neljä vuotta.
Haastavista tilanteista Mäntymaan mieleen ovat jääneet koronavuodet sekä siirtymä Kymsotesta Kymenlaakson hyvinvointialueeseen.
– Siirtyminen Kymsoten ajasta hyvinvointialueelle ei ollut arjen toiminnan kannalta kovin iso, mutta hallinnon järjestelmät kyllä mullistuivat, Mäntymaa muistelee.
– Hyviä hetkiä on ollut uusien toimitilojen käyttöönotossa, kun auttamattomasti vanhentuneita ja epäkäytännöllisiä tiloja on voitu korvata uusilla ja toimivilla, Mäntymaa jatkaa.
1.10.2024 Mäntymaa siirtää omien sanojensa mukaan hyvillä mielin johtajaylilääkärin ja toimialajohtajan vastuun Tuula Rajaniemelle.
Terveydenhuollon muutokset ja tulevaisuus
Mäntymaa kertoo, että lääketiede on kehittynyt valtavasti hänen työuransa aikana. Sairauksien juurisyitä tunnetaan nykyisin paljon tarkemmin sekä geenitieto on avautunut jokapäiväiseen käyttöön. Lääkehoidot, leikkaus-, hoito- ja toimenpidetekniikat, kuvantaminen ja muu diagnostiikka ovat mullistuneet. Potilaalle se on näkynyt lyhentyneinä hoitoaikoina, tai sairaalan osastohoidon korvautumisena poliklinikkakäynneillä tai kotona tehtävällä omaseurannalla. Samalla monet aiemmin vain harvoissa paikoissa toteutetut erityistason hoidot ovat siirtyneet arjeksi koko sairaalaverkkoon.
– Lääketieteen kehitys varmasti jatkuu. Esimerkiksi syöpäsairauksien hoidossa kehitetään entistä yksilöllisempiä hoitoja kullekin potilaalle. Toisaalta tulee tarve myös entistä tarkemmalle hoidon vaikuttavuuden arvioinnille. Kaikki, mikä on mahdollista, ei välttämättä paranna elämänlaatua, eivätkä hoidon kustannuksetkaan voi nousta loputtomasti. Digitalisaatioon ja kehittyvään hoitotekniikkaan ei saisi kuitenkaan hukata potilasta eikä inhimillistä hoitosuhdetta, Mäntymaa toteaa.
Eläkepäivien suunnitelmat
Ensimmäisenä eläkepäivien aamuna Mäntymaa aikoo herätä oman sisäisen kellon mukaan, ja lukea aamun lehdet pitkän kaavan mukaan riittävän kahvimäärän kanssa. Hän iloitsee, että arkenakin pääsee jatkossa torille tai Kuusiseen päiväkahville.
– Pystyn osallistumaan paremmin mummukeikoille, eli hoitamaan lapsenlapsia. Erilaisille kulttuuri- ja askarteluharrastuksille jää enemmän aikaa. Pieni työnteon siivukin vielä jatkuu. Luotan siihen, mitä kokeneet eläkeläiset ovat kertoneet: päivät kyllä kuluvat hyvin, Mäntymaa kertoo.
Terveiset kymenlaaksolaisille
– Julkinen terveydenhuolto on mainettaan paremmassa kunnossa, vaikka sote-uutiset ovat enimmäkseen negatiivisia, ja Kymenlaakson terveydenhuolto on valtakunnallisesti vertailukelpoista. Alueena Kymenlaakson täytyy pitää kaikin voimin kiinni nuoresta väestöstä ja työpaikoista, jotta terveyspalvelujakin ylläpitävä elinvoima pysyisi yllä, eivätkä väestöennusteet toteutuisi synkimmän mukaan. Kymenlaakso ei ole syrjäseutua, vaikka rajalla ollaankin, Mäntymaa toteaa.