Näätteks työ onks siel Ratamos ruuhkaa? 10 kysymystä Päivystysavun sairaanhoitajalle
Malla Porkka on sairaalan päivystyksessä monta vuotta marinoitu sairaanhoitaja, joka nykyisin tekee hoidon tarpeen arviointia sekä antaa ohjausta ja itsehoito-ohjeita Päivystysavussa numerossa 116 117. Millä asioilla kymenlaaksolaiset hänelle soittavat, entä miten hoidon tarvetta arvioidaan, kun potilasta ei näe? Kysyimme Porkalta kymmenen usein kysyttyä kysymystä Päivystysavusta.
Kuka Päivystysavussa puhelimeen vastaa ja missä?
Päivystysavussa puhelimeen vastaa terveydenhuollon ammattilainen, jolla on joko sairaanhoitajan tai ensihoitajan koulutus. Itse olen koulutukseltani lähihoitaja ja sairaanhoitaja. Meillä Päivystysavussa työskentelevillä ammattilaisilla on vahva työkokemus hoidon tarpeen arvioinnista, yhteen laskettuna meillä Päivystysavun hoitajilla on kertynyt työvuosia sairaalan päivystyksessä yli sata.
Vastaamme puheluihin Päivystysavun toimistoissa, jotka Kymenlaaksossa sijaitsevat Kotkassa ja Kouvolassa. Täällä samalla toimistolla vastataan myös esimerkiksi terveysasemien ajanvarauksen ja suun terveydenhuollon puheluihin. Päivystysavun ammattilaiset eivät ole fyysisesti päivystyksen tiloissa vastaamassa yhteydenottoihin vaan toimivat asiakaspalvelukeskuksesta käsin.
Mistä asioista teille soitellaan eniten? Mihin teiltä kysytään eniten apua?
Kuume, flunssa, yskä, kesällä punkit. Koronakin puhututtaa vielä paljon, etenkin kun flunssaa on ollut paljon liikkeellä.
Näettekö te, onko sairaalan päivystyksessä ruuhkaa?
Meillä on tieto mahdollisista ruuhkahuipuista. Sen pohjalta voimme antaa aina jotain osviittaa siitä, onko ruuhkaista vai ei.
Näkijän lahjoja meillä ei valitettavasti ole, eli koskaan en voi arvioida etukäteen tarkkaa jonotusaikaa sairaalaan lähtijälle. Päivystyksessä kuitenkin hoidetaan akuutteja ja kiireellisiä potilaita, ja tilanteet voivat muuttua nopeastikin.
Miten voisin itse arvioida sitä, milloin kannattaa soittaa Päivystysapuun?
Perussääntö on, että Päivystysapuun kannattaa soittaa aina silloin, kun edes harkitsee lähtöä sairaalan päivystykseen. Soittaa kannattaa myös silloin, kun kipeänä ollessa olo muuttuu äkillisesti huonompaan: esimerkiksi pitkittynyt yskä saa kumppaniksi korkean kuumeen. Jos vaiva on sellainen, ettei saa nukuttua tai on kova huoli kipujen kanssa, kannattaa ainakin soittaa, niin selvitetään asiaa yhdessä.
Missä tapauksissa asiani saadaan käsiteltyä vain soittamalla Päivystysapuun, eikä minun tarvitsekaan lähteä sairaalaan?
Monissa tapauksissa asia saadaan hoidettua jo puhelimessa antamalla kattavat itsehoito-ohjeet, jolloin päivystyskeikalta vältytään kokonaan. Esimerkiksi näin kesällä soitetaan paljon punkin puremista. Monia purema ymmärrettävästi pelottaa, ja useat tahtoisivat käydä heti sairaalan päivystyksessä pyytämässä antibiootit. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, vaan puhelimessa voidaan antaa hyvä ohjeistus seuraamaan puremakohdan ihoa sekä toimintaohjeet mitä tehdä silloin, jos oireita ilmenee. Flunssa- ja vatsatautipotilaille annamme myös paljon keinoja kotiin, ja taudit ehtivätkin usein mennä kotona ohi.
Vastaavatko samat ihmiset kuin puhelimessa myös Päivystysavun chatiin?
Kyllä, samat ihmiset vastaavat niin chateihin kuin puheluihin.
Kuinka nopeasti vastaatte?
Yleensä muutamassa minuutissa, mutta vastausaika vaihtelee viikonpäivän ja kellonajan mukaan. Eniten ruuhkaa Päivystysavussakin on maanantaiaamuisin ja pyhien jälkeen, kun ihmiset tyypillisesti ryhtyvät hoitamaan asioitaan.
Mitä minun kuuluu tehdä, jos ette vastaa puheluuni heti?
Silloin kannattaa jättää soittopyyntö. Soitamme aina kaksi kertaa, jos ensimmäiseen takaisinsoittoon ei vastata.
Akuuteissa hätätilanteissa ei tule odottaa, vaan soittaa hätäkeskukseen 112.
Mitä tapahtuu, jos soitan Päivystysapuun, vaikka asiani olisi hoitunut paremmin terveysasemien ajanvaraukseen soittamalla?
Riippuu aina vaivasta, mitä tapahtuu seuraavaksi. Jos kyse on esimerkiksi diabeteskontrollista kahden kuukauden päähän, neuvomme soittamaan terveysasemalle itse. Jos vaiva on sellainen, mikä vaatii käyntiä terveyskeskuksessa vielä saman päivän aikana, pyritään aina joko varaamaan aika suoraan asiakkaalle tai siirretään terveyskeskuksen ajanvarauksen linjalle. Ohjaamme siis aina oikeaan osoitteeseen, vaikka puhelu olisikin tullut niin sanotusti väärään paikkaan.
Miten kiireellisen hoidon tarvetta voi arvioida pelkästään puhelimen välityksellä?
Työvälineinä meillä on valtakunnalliset kiireellisen hoidon perusteet, joita hoitotyötä tekevien tulee noudattaa. Sitten meillä on tietysti oma työkokemus hoitoalalta ja korvamme. Täytyy osata kuunnella rivien välistä, miten soittaja esimerkiksi hengittää. Pitää myös kuulostella elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti, jotta paras ja nopein keino päästä tarvittuun hoitoon onnistuu. Aina ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan pitää aina edetä tapaus kerrallaan.
On selvää, että näkökontaktin puuttuminen tekee arvioinnista haastavampaa: iholle emme pääse. Jos jää meitä huolettamaan, ohjaamme aina päivystykseen näyttämään haavaa tai vaivaa.
Bonuskysymys: Voinko itse helpottaa asiointiani jotenkin?
Asiointia helpottaa aina, kun on avoin ja valmis ottamaan ohjeita vastaan sekä toimimaan niiden mukaan. Toivoisin, että hoitotyön ammattilaisen ohjeisiin ja apuun luotettaisiin. Meidän tarkoituksenamme on kuitenkin antaa oikeanlaista apua ja mahdollisimman nopeasti.
Teemme päivystystä ja Päivystysapua tutuksi
Kesäkuukausina 11.6.-11.7.2023 teemme päivystystä ja Päivystysapua 116 117 tutuksi kymenlaaksolaisille.
Haluamme, että kymenlaaksolaiset tuntevat Päivystysavun puhelinnumeron ja tietävät, miksi kannattaa ottaa yhteyttä ennen kuin harkitsee lähtöä päivystykseen: Päivystysapu on nopein keino saada yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen kiireellisissä asioissa ympäri vuorokauden.