Siirry sisältöön

”Hoitotyön aloitin lähihoitajana harjoittelun merkeissä Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa vuonna 2018 ja seuraavana vuonna jäin sinne töihin. Psykiatrialla ehdin kiertää eri osastoilla ja olla muun muassa varahenkilöstössä, pisimpään kuitenkin akuuttiosasto kakkosella. YT-neuvottelujen osana osastoni suljettiin tammikuussa 2026, ja meidät kaikki sijoitettiin uusiin työtehtäviin. Valtaosa jäi psykiatriseen sairaalaan töihin, sijoittuen eri yksiköihin ja osastoille. 

Yli seitsemän vuoden aikana psykiatrialla ajatus kuitenkin myös somatiikan erikoisalojen opettelusta kulminoitui siihen, että päätin ryhtyä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Oma silloinen esihenkilöni Sini Jokela kannusti minua varsinkin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, jolloin opiskelu tuntui täyden työajan ohella melkoisen raskaalta. Selvisin ns. ”alkukahinoista”, oman arjen suunnittelu ja rytmitys opiskelun ympärille onnistui hyvin ja opiskelun imu vei mennessään. Olen saanut pitää palkallisia koulutuspäiviä, palkattomiakin ja muutoinkin työajan puitteet ja käytännön kliiniset harjoittelut ovat toteutuksineen onnistuneet lähes täydellisesti. Ei voi olla kuin kiitollinen. 

Myös uusi esihenkilö Mari Suvanto mahdollisti opintojeni jatkumisen, sekä muutoinkin huomioi henkilökohtaisia tarpeitani työntekijänä erinomaisesti. Olen sitä mieltä, että yhteistyösuhde oman yksikön esihenkilön kanssa edellyttää molemminpuolista joustoa, ja avointa keskustelua. Se kaikki mikä jää sanomatta, ei käytännössä tapahdu tai tule kenenkään tietoon. Kenenkään ajatuksia ei voi tietenkään lukea. 

Tällä hetkellä olen työnkierrossa Ratamokeskuksessa hoitotyön varahenkilöstössä. Kiertoalueinani olivat ensin vuodeosastot, palliatiivinen osasto Villa Apila sekä akuuttiyksikkö. Nyt kun olen valmistunut sairaanhoitajaksi, kiertoalueisiin lisättiin päivystys, kotisairaala sekä hoitokeskus ja viimeisimpänä Ratamon tähystysyksikkö. Olen onnellisempi ja tyytyväisempi työssäni kuin moneen vuoteen! Työnkierron jälkeen katse on avoin joka suuntaan, kuitenkin somatiikka kirkkaimpana mielessä. ”

Kymenlaakson hyvinvointialue erottuu muista työpaikoista seuraavin tavoin:  

  1. Mahdollisuus vaihtaa ja kehittää omaa roolia työntekijänä hyvinvointialueen sisäisesti ja kouluttautua työn ohella. Oman aktiivisuuden pohjalta myös yksilön henkilökohtaista osaamista pystytään hyödyntämään hyvin, tehtävän luonne huomioiden.  
  1. Laaja ammattikirjo, mikä siis käytännössä tarkoittaa hyvin moniammatillista työtä. Useiden eri erikoisalojen osaajat tekevät tiivistä yhteistyötä asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon ja palvelujen välillä. Kaikissa työpaikoissa ei ole näin laajaa moniammatillista verkostoa. 
  1. Työ on käytännössä niin sanotusti kansakunnan ytimessä, koen työni erittäin merkitykselliseksi. Hyvinvointialueella on myös suuri vastuu palvelujen ja hoidon järjestämisestä hyvinvointialueen asukkaille, näin yhteiskunnallinen vaikutus on monia työpaikkoja näkyvämpää. 

Takaisin ylös