
”Täällä korostuu ylisukupolvisuus” – Kouvolassa panostetaan nyt matalan kynnyksen terveysasemien mielenterveys- ja päihdehoitoon
Kymenlaaksossa apua mielenterveyden ja päihteidenkäytön haasteisiin voi saada lähimmältä terveysasemalta. Kouvolassa mielenterveys- ja päihdehoitajien määrää terveysasemilla on hiljattain lisätty. Tavoitteena on lyhentää hoitojonoja ja tarjota apua aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, ennen kuin ongelmat ehtivät kasvaa kriiseiksi.
Kymenlaaksossa mielenterveys- ja päihdehoitajien eli miepä-hoitajien vastaanotoilla ensikäynneillä korostuu yksi tulosyy.
– Yli puolet käyntisyistä liittyy ahdistuneisuuteen, mutta usein taustalla on kuitenkin useita yhtäaikaisia huolia, palveluesihenkilö Sini Jokela kertoo.
– Myös aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet sekä päihteiden käyttö näyttäytyvät vastaanotoilla. Diagnooseissa yleisin on sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila.
Jokelan mukaan Kymenlaaksossa korostuvat ongelmien ylisukupolvisuus, työttömyys ja talousvaikeudet. Se näkyy palveluiden tarpeessa.
– Päihteiden käyttö on yleistä ja valitettavasti alkoholikuolemien vuoksi Kymenlaaksossa menetetään elinvuosia edelleen runsaasti, Jokela sanoo.
– Viime vuosina myös maahanmuuttaneiden osuus on vastaanotoilla lisääntynyt. Muun muassa Ukrainan sota näkyy meillä.
Kouvolaan lisää matalan kynnyksen miepä-vastaanottoja
Kymenlaaksossa miepä-hoitajan voi tavata kaikilla hyvinvointialueen terveysasemilla. Kouvolassa tilanne on ollut kuitenkin muuta maakuntaa haastavampi. Alkuvuodesta 2026 haasteeseen vastattiin merkittävällä satsauksella: miepä-hoitajia lisättiin kaupungin terveysasemille 2,5 henkilötyövuotta.
– Parannuksen uskotaan näkyvän ensimmäiseksi lyhyempinä hoitojonoina, Sini Jokela sanoo.
– Nyt kun hoitajaresurssia on enemmän, voidaan tarjota enemmän vastaanottoaikoja. Varhainen tunnistaminen helpottuu, jolloin ongelmat eivät ehdi pitkittyä tai kriisiytyä.
Mielenterveys‑ ja päihdepalveluihin hakeutuvien tilanteet vaihtelevat paljon ja huolellinen hoidon tarpeen arviointi vie usein aikaa. Nykyisin apuna on Terapianavigaattori. Se on verkkokysely, jonka voi täyttää milloin tahansa ja ilman tunnistautumista, jos oma mielenterveys tai päihteidenkäyttö huolettaa. Kysely auttaa jäsentämään omia oireita ja ohjaa varaamaan ajan hyvinvointialueen mielenterveys‑ ja päihdepalveluihin.

Terapianavigaattorin juju on siinä, että se antaa ammattilaiselle hyvän kokonaiskuvan potilaan oireista jo ennen ensimmäistä vastaanottoa. Näin hoito voidaan kohdentaa oikeaan paikkaan ja aloittaa mahdollisimman nopeasti.
– Toiveena on, että mahdollisimman moni täyttäisi Terapianavigaattorin ennen yhteydenottoa. Siitä on suuri apu kummallekin hoitosuhteen osapuolelle, Jokela sanoo.
Tavoitteet hoidolle asetetaan yhdessä
Lievempiä mielenterveyden haasteita – esimerkiksi satunnaista alakuloisuutta tai akuutteja stressioireita – ryhdytään hoitamaan ensisijaisesti omahoito-ohjelmien avulla. Usein pelkkä omahoito riittää kääntämään tilanteen parempaan suuntaan. Ohjattua omahoitoa tarjotaan Kymenlaaksossa terveysasemilla. Lisäksi Mielenterveystalo tarjoaa veloituksetta hyödyllisiä omahoito-ohjelmia(siirryt toiseen palveluun), joita kuka tahansa voi hyödyntää.
Keskivaikeisiin tilanteisiin voidaan tarjota kriisi-interventiota, lyhytterapiaa tai muuta yksilöhoitoa. Vaikeissa oireissa ohjataan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tai psykoterapiaan.
– Hoidolle asetetaan potilaan kanssa yhdessä tavoitteet. Hoitokäyntien välissä potilas saa usein tehtäviä, jotka auttavat tavoitteiden saavuttamisessa, Sini Jokela avaa.
Tärkeää on Jokelan mukaan se, että avunhakija on valmis ratkaisukeskeiseen, lyhytterapeuttiseen työskentelyyn. Mielen hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota myös silloin, kun asiat ovat hyvin.
– Pyritään huolehtimaan perusasioista, ravinnosta, levosta, liikunnasta. Ylläpidetään sosiaalisia suhteita, Jokela listaa.
– Omaa hyvinvointia voi lähteä kohentamaan pieni askel kerrallaan. Ole itsellesi ja muille armollinen.