Siirry sisältöön

Mielenterveysongelmat ovat yleistyneet nuorten ja työikäisten keskuudessa 2020-luvulla. Psyykkinen kuormitus työelämässä on kasvanut ja mielenterveyssyistä johtuvat pitkät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Laadukas hoito ja kuntoutus pitkissä sairauspoissaoloissa on vähäistä ja yhteiskunnalliset kustannukset sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksuissa merkittäviä.  

IPS-hankkeen tavoitteena on tukea mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden pääsyä työmarkkinoille. Palkkatyön tekeminen ja sen tuoma täysivaltainen osallisuus yhteiskunnassa ovat useimmille aikuisille keskeisiä hyvinvoinnin ja toimeentulon lähteitä. Kuntoutujien työllistyminen palkkatyöhön voi vähentää tarvetta muille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöön sairastuneen henkilön kuntoutumisen edistyminen työn avulla voi vähentää tarvetta raskaisiin erikoissairaanhoidon palveluihin.

Työ tukee kuntoutumista ja hyvinvointia  

IPS-työhönvalmennus on otettu Suomessa käyttöön mielenterveyspalveluihin integroituna yli puolessa hyvinvointialueista. Toiminta toteuttaa kansallista mielenterveysstrategiaa ja on osa Terveydeksi-ohjelmaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi ja tukee alueellisia hankkeita 2020–2027. Kymenlaakson hyvinvointialueella IPS-hanke toteutetaan 1.9.2025–31.3.2027.   

THL tutkii toimintamallin käyttöönottoa, soveltuvuutta suomalaiseen yhteiskuntaan ja tuloksellisuutta. Työllistymistulokset ovat olleet tähän saakka rohkaisevia ja asiakkaiden tyytyväisyys korkealla tasoalla. Toteutuskaudella 2021–2022 tutkimukseen osallistuneista asiakkaista työllistyi 49 % ja 38 % kaudella 2023–2024.  IPS-työhönvalmennukseen osallistumisen on lisäksi todettu tuottavan myönteisiä vaikutuksia työnhakijoiden psykososiaaliseen hyvinvointiin ja vahvistavan itsetuntoa sekä osallisuuden ja arvostuksen kokemusta.   

– IPS-työhönvalmennuksella on saatu hyviä työllistymisen tuloksia erityisesti vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden kohdalla. Vaikka yhteiskunnallinen tilanne on tällä haasteellisempi, uskon hyvien tulosten jatkuvan, sanoo Kymenlaakson aluehankkeen projektipäällikkö Katriina Pakkanen.   

Työnantajat ovat THL:n haastatteluissa kertoneet tiedon, ymmärryksen ja uskalluksen lisääntymisestä. Haasteet puolestaan ovat liittyneet mm. ajankäyttöön ja yhteensopivuuden varmistamiseen. Kymenlaaksossa potentiaalisten työnantajien kontaktointi on vasta käynnistymässä, mutta esimerkiksi Seinäjoella IPS:n kautta kuntoutujia työllistäneelle Marika Puistolle on kertynyt jo monia hyviä kokemuksia. Hän on työllistänyt IPS-toimintamallin avulla useita työntekijöitä työskennellessään esihenkilönä RTK-palveluissa ja myöhemmin laitoshuoltajien palveluesihenkilönä Seinäjoen kaupungilla ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella.   

– Ajattelen niin, että jokainen ansaitsee mahdollisuuden eikä menneisyys määritä ihmisen tulevaisuutta. Minä olen ollut enemmän kuin tyytyväinen palkkaamiini työntekijöihin ja työhönvalmentajilta saamaani tukeen. Tulen jatkossakin työllistämään IPS-toimintamallin avulla aina kun tarvetta uusille työntekijöille on, Marika Puisto kertoo.     

Mikä IPS?

  • IPS-toimintamalli on kehitetty Yhdysvalloissa tuetun työllistymisen menetelmän pohjalta. Kirjaimet IPS tulevat englanninkielisistä sanoista Individual Placement and Support.  
  • Suomessa THL koordinoi ja kehittää IPS-toimintamallin käyttöönottoa, rahoitus tulee Sosiaali- ja terveysministeriöltä. IPSillä on yhtymäkohtia myös kansalliseen mielenterveysstrategiaa ja STM:n työkykyohjelmaa, jolla tuetaan osatyökykyisten työttömien työllisyyttä sekä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä. Aluehankkeita on jo toteutettu useilla hyvinvointialueilla. Kymenlaakson IPS-aluehanke toteutetaan 1.9.2025–31.3.2027.   
  • IPS-mallin tavoitteena on tukea mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden pääsyä työmarkkinoille, heidän työhön paluutaan sekä työssä pysymistä erityyppisissä ja erimittaisissa työsuhteissa.  
Takaisin ylös