Vauvan hoito

Sisällysluettelo

Vastasyntyneen perushoito ensipäivinä
Infektioherkkyys
Iho
Silmät
Napa
Eritys
Aivastelut ja hikka
Ulkoilu
Keltaisuus
Lääkärintarkastus
Ota yhteyttä neuvolaan

Vastasyntyneen perushoito ensipäivinä

Vauvan perushoito, kuten imetys, nukuttaminen ja vaipanvaihto voivat tuntua alussa epävarmalta, mutta tilanne muuttuu nopeasti. Vauvaa hoitamaan oppii parhaiten itse tekemällä. Jokainen perhe luo omat tapansa ja rutiininsa.

Infektioherkkyys

Vastasyntynyt on herkkä saamaan tartuntoja, joten sairaiden (esimerkiksi flunssat ja mahataudit) ihmisten vierailuja tulisi välttää. Kiinnitä erityistä huomiota käsihygieniaan, koska suurin osa taudinaiheuttajista tarttuu käsien välityksellä.

Iho

Vastasyntyneellä on herkkä iho, jota tulee tarkkailla päivittäin. Ihon väri vaihtelee hailakasta vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. Etenkin silloin, kun vauva itkee, ihon väri tummenee. Vauvojen ääreisverenkierto on vielä heikko, mikä näkyy käsien ja jalkojen sinertävänä sävynä. Joillekin vauvoille tulee iholle pieniä punaisia ”herkkyysnäppyjä”. Ne häviävät itsestään.

Vauvankin iho tarvitsee pesua. Päivittäin puhdistetaan lämpimään veteen kastetulla kankaalla tai vanulla kasvot, korvien taustat sekä kaulan ja kainaloiden ihopoimut. Vaippa-alueelta iho pestään juoksevan veden alla aamuin illoin sekä aina tarvittaessa.

Vauva kannattaa suihkutella tai kylvettää 1-2 kertaa viikossa. Kylpyveden lämpötilan sopivuutta on helpointa kokeilla omalla kyynärpäällä, lämpötila on sopiva ihonlämpöisenä eli noin 37 asteisena. Veteen ei tarvitse lisätä pesuaineita. Mikäli vauva on kuiva-ihoinen, veteen voi lisätä muutaman tipan vauvaöljyä. Synnytysvuodeosastolla on mahdollista harjoitella vauvan suihkuttamista.

Saunomista ei suositella alle yksivuotiaille lapsille. Vauva kuivataan heti pesujen jälkeen huolellisesti lämmönhukan ehkäisemiseksi. Kasvot pestään erikseen puhtaalla vedellä, esimerkiksi kostealla pesulapulla pyyhkimällä.

Silmät

Vastasyntyneen vauvan silmät rähmivät ja vetistävät helposti kyyneltiehyiden kehittymättömyyden takia. Puhdista silmät tarvittaessa kasvojen pesun yhteydessä. Puhdistus tapahtuu lämpimään veteen kostutetulla vanulapulla tai pehmeällä kankaalla. Pyyhi silmän ulkonurkasta sisänurkkaan päin. Jos silmään jää rähmää, ota uusi puhdas pumpuli ja toista. Kuivunutta rähmää voi liottaa hetken. Jos rähmiminen jatkuu tai lisääntyy, kysy neuvolasta toimintaohjeita. Joskus kyseessä voi olla bakteerien aiheuttama silmätulehdus, joka vaatii lääkärin reseptillä määräämiä lääkesilmätippoja.

Napa

Napatynkä kuivuu ja irtoaa 1-2 viikon kuluessa syntymästä. Napatyngän juuresta erittyy limaa ja verta, mikä on normaalia. Infektioriskin vuoksi napatynkää on hyvä puhdistaa veteen tai apteekista saatavaan puhdistusaineeseen kostutetulla vanutikulla kerran päivässä huolellisesti napatyngän reunojen alta pyörittäen. Jos huomaat ihon punottavan navan ympärillä tai navassa on paha haju, ota yhteys neuvolaan hoito-ohjeita varten.

Napa puhdistetaan vanutikulla tarvittaessa. Kun napatynkä on irronnut, navan pohjasta saattaa erittyä vähän verta vielä kahden viikon ajan. Navassa on tuore haavapinta, mutta voit kylvettää vauvan, kunhan kuivaat navan huolellisesti kylvyn jälkeen.

Eritys

Vastasyntynyt pissaa aluksi vain pieniä määriä kerrallaan. Virtsamäärät lisääntyvät, kun äidillä on maito noussut rintoihin ja vauva saa kerralla enemmän maitoa. Viikon iässä vauva pissaa noin 6 kertaa vuorokaudessa.

Vastasyntyneen uloste on aluksi vihertävän mustaa ”lapsenpihkaa” eli mekoniumia. Yleensä kolmantena päivänä vauvan ulosteen väri ja rakenne muuttuvat. Se on silloin keltaista, melko löysää ja ryynimäistä. Siinä on oma, hiukan hapan tuoksu.

Vastasyntyneen vaippa vaihdetaan tarpeen mukaan. Peppu pestään lämpimällä vedellä, jos vaipassa on ulostetta. Ensipäivinä siis lähes joka kerta. Pelkän pissavaipan vaihdon yhteydessä pesua ei tarvita. Terveelle ja ehjälle iholle ei tarvita voidetta.
Jos vauvan iho on vaipan alla ärtynyt ja punainen, tehostettu pesu ja ilmakylvyt auttavat. Sinkkivoide suojaa ja rauhoittaa hyvin ärtynyttä ihoa sekä vähentää alueen kutinaa.

Vastasyntyneen paino laskee lähes aina syntymän jälkeen ja syntymäpaino saavutetaan yleensä noin viikon iässä. Jos maitoa ei rinnoista erity vielä tarpeeksi, voit tarpeen mukaan antaa lisäruokaa neuvolan ohjeiden mukaan.

Aivastelut ja hikka

Vastasyntynyt hengittää pääasiassa nenän kautta. Nenän limakalvot erittävät limaa, joka kuivuessaan aiheuttaa vauvalle aivastelua ja nenän tuhinaa. Aivastelu ei merkitse vauvoilla nuhaa. Se on vauvan tapa niistää eikä tarkoita, että vauva olisi vilustunut.

Vastasyntyneet hikottelevat usein. Hikka on vaaratonta vauvalle ja menee ohi itsestään.

Ulkoilu

Kesäaikana vastasyntyneen voi viedä ulos kotiutumisen jälkeen. Tukahduttavan kuumalla helteellä paras paikka vauvalle on kuitenkin sisällä. Talvikaudella ulkoilu kannattaa aloittaa vähitellen ulkoiluaikaa lisäämällä ja vauvaa voi totuttaa päiväunien nukkumiseen ulkona vaunuissa, mikäli paikka on suojaisa ja turvallinen. Hyvin pienipainoisella vauvalla ulkoileminen aloitetaan neuvolan ohjeiden mukaisesti. Vältä viemästä vastasyntynyttä vieraiden ihmisten joukkoon (esim. kauppaan) infektioriskin vuoksi.

Keltaisuus

Lähes joka toisen vastasyntyneen iho kellastuu syntymän jälkeen. Yleensä syynä on vauvan maksan kyvyttömyys käsitellä tehokkaasti bilirubiinia eli väriainetta, jota syntyy punasolujen hajoamisen yhteydessä. Keltaisuus on usein voimakkaimmillaan 3-5 vuorokauden iässä. Mikäli vauva on jäntevä, virkeä ja syö hyvin, keltaisuudesta ei tarvitse huolestua. Tavallinen keltaisuus häviää viimeistään kuukauden kuluessa. Runsaampaa vauvan kellastumista hoidetaan sinivalolla.

Ottakaa herkästi yhteyttä, jos olette huolestunut vauvan vointiin tai ravitsemukseen liittyvistä asioista: vauva syö huonosti, oksentelee runsaasti, hengittää raskaasti, väsyy herkästi, itkee jatkuvasti tai hänellä on kuumetta yli 38°C.

Yhteyttä voitte ottaa joko

neuvolan terveydenhoitajaan, mikäli hän on jo nähnyt vauvan.
synnytyksen vuodeosastolle.

Lääkärintarkastus

Lastenlääkäri tarkastaa vauvan sairaalassa olonne aikana, yleensä silloin kun vauva on 2-3 vuorokautta vanha. Teillä on mahdollisuus olla mukana tarkastuksessa ja esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä.

Ota yhteyttä neuvolaan

Neuvolan chat

Neuvolan chatissa voit keskustella reaaliaikaisesti neuvolan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Chat palvelee maanantaista torstaihin klo 9–14 ja perjantaina klo 9–13.

Siirry neuvolan livechatiin