Eteisvärinä
Eteisvärinän hoito on aina yksilöllistä. Tilannetta seurataan terveysasemalla vuosittain hoitajan vastaanotolla ja lääkärin vastaanotolla vähintään joka toinen vuosi.
Sisällysluettelo
Tietoa eteisvärinästä
Eteisvärinä on yleisin hoitoa vaativa sydämen rytmihäiriö. Se ei ole yleensä välittömästi hengenvaarallinen, mutta jos eteisvärinä on toistuvaa ja kestää useita tunteja tai päiviä, se voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka voivat aiheuttaa aivohalvauksen aivoihin kulkeutuessaan. Eteisvärinä voi myös heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan.
Eteisvärinä voi olla kohtauksittainen, jatkuva tai pysyvä. Se voi olla oireeton tai aiheuttaa epämiellyttäviä rytmihäiriötuntemuksia, suorituskyvyn laskua, hengästymistä tai hengenahdistusta, voimattomuutta, rintakipua ja harvoin myös tajunnanhäiriöitä.
Eteisvärinän riski kasvaa iän myötä. Sen taustalla voi olla:
- sydänsairaudet (esimerkiksi sepelvaltimotauti, läppäviat, sydämen vajaatoiminta)
- kohonnut verenpaine
- ylipaino
- diabetes
- kilpirauhasen toimintahäiriöt
- runsas alkoholin käyttö
Koska eteisvärinä syntyy usein vaurioituneeseen sydämeen, sen ehkäisyssä keskeistä on sydäntautien ennaltaehkäisy. Tämä onnistuu esimerkiksi:
- verenpaineen tehokkaalla hoidolla
- sepelvaltimotaudin ehkäisyllä
- sydämen läppävikojen asianmukaisella hoidolla
Eteisvärinän hoito
Eteisvärinän hoito valitaan aina yksilöllisesti. Hoitomuoto riippuu muun muassa oireiden voimakkuudesta, rytmihäiriön kestosta ja potilaan muista sairauksista ja hoitoon liittyvistä toiveista.
Eteisvärinän hoidon tavoitteena on:
- estää aivohalvaus ja verihyytymät
- hallita sykettä tai rytmiä
- palauttaa sinusrytmi tai estää eteisvärinän uusiutuminen
- parantaa potilaan elämänlaatua ja toimintakykyä
Eteisvärinän hoito voi koostua monista eri osista:
- tervelliset elämäntavat
- muiden sairauksien hyvä hoito
- rytminhallinta
- sykkeenhallinta
- katetriablaatio
- verenohennushoito
Eteisvärinän seuranta terveysasemalla
Seurantaan kuuluu vuosittain hoitajan sähköinen terveystarkastus tai tarvittaessa hoitajan vastaanotto. Lääkärin vastaanotto on vähintään joka toinen vuosi.
Laboratoriokokeet otetaan vuosittain, ja joka toinen vuosi hieman laajemmin. Marevan-hoidon yhteydessä laboratoriossa seurataan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti INR-arvoa.
Toimi näin, ennen kuin varaat pitkäaikaissairauden määräaikaistarkastuksen terveysasemalle
- Täytä Oma Kymenlaakson Minä-osion Lomakkeista Pitkäaikaissairauksien seurantakysely terveysasemat tai vastaa ammattilaisen sinulle lähettämään kyselyyn.
- Mikäli sinulla on laboratoriolähete, käy sinulle määrätyissä kokeissa. Voit tarkistaa lähetteen Oma Kymenlaakso -sovelluksen Minä-osiosta. Varaa aika verikokeisiin osoitteesta: Laboratorion ajanvaraus ja neuvonta (HUS).
- Tee verenpaineen kotiseuranta Oma Kymenlaakso -palvelussa valitsemalla hoitopolkuosiosta 4 vuorokauden verenpaineseuranta.
- Kun olet täyttänyt kyselyn, käynyt mahdollisissa laboratoriokokeissa ja tehnyt sinulle ohjatut kotiseurannat, ota yhteys terveysasemalle.
Määräaikaistarkastusajan varaaminen terveysasemalle
Aloita määräaikaistarkastus Oma Kymenlaakson pitkäaikaissairauksien seurannan chatissa
Ammattilainen tutustuu lähettämiisi vastauksiin ja mahdollisiin kotiseuranta- ja laboratoriotuloksiisi. Ammattilainen vastaa sinulle chat-keskusteluun saman arkipäivän kuluessa, joten seuraa keskustelua Oma Kymenlaaksossa.
Siirry Oma Kymenlaakso -palveluun
Aloita määräaikaistarkastus varaamalla soittoaika tai aika chat-keskusteluun Oma Kymenlaakson ajanvarauksen kautta
Voit varata soittoajan tai ajan chat-keskusteluun Oma Kymenlaakson kautta. Valitse Ajanvaraukset – Terveysasemapalvelut – Pitkäaikaissairauksien seuranta.
Siirry Oma Kymenlaakso -palveluun Varaa soittoaika puhelimitse
Voit varata soittoajan sairaanhoitajalle terveysasemien puhelinpalvelun kautta. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 7–20.
Soita 05 220 2000