Lähetekäytännöt

Uniapneaa kannattaa epäillä, jos merkittävästi ylipainoisella potilaalla esiintyy vaikeahoitoista verenpainetautia tai eteisvärinää.

Huom! 11/2023 lähtien valtaosa Kymenlaakson hyvinvointialueen yöpolygrafioista tehdään terveysasemilla.

Uniapneatautilähetteessä tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

• Yöpolygrafiatulos
• Ammatti (onko potilas ammattikuljettaja?)
• Ajokorttiluokka (R1/R2) (onko potilaalla ammattiajolupa?)
• Pituus, paino, BMI, ESS, Stop-Bang
• Oireet
• Lääkitys
• Väsymyslaboratoriokoetulokset

Keuhkoahtaumataudin hoito ja diagnostiikka tapahtuu pääsääntöisesti avoterveydenhuollossa eli terveyskeskuksessa ja työterveyshuollossa. Pelkästään vaikeasti alentunut spirometriatulos ei ole aihe lähettää potilasta keuhkosairauksien poliklinikalle. Oireisen potilaan perusselvittelyt ja hoito tapahtuvat niin ikään avoterveydenhuollossa.

Keuhkoahtaumatauti on krooninen sairaus, eikä nykylääketieteellä jo kehittyneitä keuhkovaurioita pystytä hoitamaan.

Diagnoosiin kuuluvat

• Altisteanameneesi (tupakka)
• Työ
• Keuhkokuva
• Spirometria bronkodilataatiokokeella

Hoidon pääpainopisteet ovat

• Tupakoimattomuus
• Rokotukset (kausi-influenssa, COVD19, pneumokokki)
• Liikunta
• Lääkehoidossa on huomioitava, että hoito koostuu pääosin avaavista keuhkolääkkeistä. Kortisonipohjaista hoitoa voidaan käyttää vain tietyissä alatyypeissä (Astma-keuhkoahtaumatauti, toistuvat pahenemisvaiheet, eosinofilia).

Keuhkosairauksien poliklinikkaa voi konsultoida ongelmatapauksissa. Tarvittaessa teemme kotihappihoitoarvioita. Lisätietoa happihoitolähetteestä löytyy Happihoito-otsikon alla.

Lähetteessä tai konsultaatiossa on oltava seuraavat tiedot:

• Diagnoosi: milloin, missä, miten
• Tupakointi (nykyinen, entinen, ei koskaan, minä vuonna aloitettu, minä vuonna lopetettu, kuinka monta askia vuorokaudessa)
• Työ
• Suun tilanne
• Oireet
• Lääkitys
• Happisaturaatio ja pulssi
• Laboratoriokokeista ainakin TVK
• Tuore keuhkokuva

Keuhkonodulus tarkoittaa tietokonetomografiakuvassa näkyvää  ≤ 3 senttimetrin kokoista varjostumaa, jota ympäröi normaali keuhkokudos. Nodulukseen ei liity atelektaasia, keuhkoportin imusolmukkeiden suurenemista tai keuhkopussin nestettä.

Usein nodulukset ovat hyvänlaatuisia (hamartooma, granulooma, imusolmuke), mutta joskus muutos voi olla pahanlaatuinen, eli syöpä.

Nodulus löytyy yleensä sattumalta muun syyn vuoksi otetun keuhkojen alueen tietokonetomografiatutkimuksen yhteydessä. Tällöin tehdään lähete keuhkoklinikalle, joka suunnittelee jatkokontrollit.

Jotta jatkokontrollit olisivat asianmukaiset täytyy lähetteessä aina mainita seuraavat asiat:

• Tupakointi (ei koskaan/ alkuvuosi, loppuvuosi, kuinka monta askia vuorokaudessa)
• Asbestialtistuminen
• Suvun syöpähistoria
• Potilaan mahdollinen syöpähistoria

Veriyskällä tarkoitetaan yskän yhteydessä esiintyvää verta, joka on saanut alkunsa hengitysteiden alueelta. Verta voi esiintyä viiruina limassa tai yskän mukana tuleva erite on täysin verinen. Veriyskän taustalla voi olla monta syytä. Nuoren tupakoimattoman henkilön keuhkokuumeeseen liittynyttä ja korjaantuvaa veriyskää ei tarvitse lähettää jatkotutkimuksiin.

Aina suussa oleva veri ei johdu veriyskästä. Verta ja yskää voi siis esiintyä myös seuraavissa tapauksissa

• Nenäverenvuoto
• Veren vuotoa suunlimakalvoilta
• Ientulehdus
• Verta ruokatorven alueelta

Tyypillisiä veriyskän syitä ovat:

• Kasvaimet
• Keuhkokuume
• Tuberkuloosi
• Keuhkopaise
• Keuhkoputken tulehdus
• Keuhkoveritulppa
• Traumat
• Verenohennuslääkitys

Avohuollossa tehtävät tutkimukset, jotka mainittava lähetteessä:

• Haastattelu (Kuinka kauan, missä yhteydessä, kuinka paljon), tupakointi (alkuvuosi, loppuvuosi, askia päivässä), työ, pitkäaikaissairaudet, tuberkuloositausta, alkoholin käyttö
• Tutkimus (sydämen ja keuhkojen kuuntelu, nenän status, suun tarkastus)
• Lääkityksen tarkastus
• Keuhkokuva
• Laboratoriokokeet (ainakin PVKm, CRP, INR, jos varfariini käytössä)

Happihoitoa (happirikastin) annetaan keuhkosairauksien poliklinikalla. Happihoitolähetteen tulee olla ytimekäs ja sisältää seuraavat asiat:

• Happihoidon syy (palliatiivinen/LTOT)
• Tupakointi
• Onko taloudessa avotulta
• Mikä on SpO₂ huoneilmalla
• Potilaan oireet
• Potilaan happihoidon kannalta oleelliset sairaudet

Keuhko-oireiden selvittely tapahtuu perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Mikäli oire on hankala, eikä perustutkimuksilla saada syytä selville, voi avohuollon lääkäri harkita keuhkolääkärin konsultaatiota. Edeltävästi on kuitenkin asianmukaiset oireperusteiset tutkimukset olla tehtyinä.

Tyypillisiä keuhko-oireita ovat:

• Yskä

• Hengenahdistus
• Limannousu
• Veriyskä

Lähetteessä on mainittava seuraavat asiat:

• Tarkka oirekuvaus (Mikä oire, milloin esiintyy, kuinka kauan on esiintynyt. Onko suvussa/lähipiirissä samankaltaista oirehdintaa)
• Ammatti
• Tupakointi (Mainittava tarkasti tupakoinnin historia, milloin aloittanut, milloin lopettanut, kuinka monta askia vuorokaudessa)
• Asbestialtistus, tuberkuloosialtistus, tarvittaessa 3x tuberkuloosiyskökset
• Nykyinen lääkitys
• Keuhkokuva
• Soveltuvin osin laboratoriokokeita (ainakin Hb, Eos)
• Spirometria- ja bronkodilaatiokoe (tulos lähetetään lähetteen tai konsultaatiopyynnön mukana)

Astman diagnostiikka ja hoito tapahtuvat pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa.

Keuhkosairauksille on keskitetty:

• Vaikean astman hoito
• Vaikeahoitoisen astman selvittely
• Astmaepäily, mutta perustason tutkimuksilla ei päästä diagnoosiin
• Keuhkosairauksia voi myös konsultoida astmaa sairastavan huonosta hoitotasapainosta

Lähetteessä tulee mainita seuraavat asiat

• Oireet
• Nykyinen lääkitys
• Tupakointi? Nykyinen?/Entinen?/Ei koskaan? Kuinka paljon?
• Keuhkojen kuuntelulöydös ja uloshengityksen kuuntelulöydös myös kaulalta. Onko kaulalla vinkunaa? Onko se voimakkaampaa kuin keuhkojen alueella?
• Keuhkokuvalöydös, SpO2, spirometria + bronkodilataatiokoe (diagnostisen tutkimuksen lääketauko-ohjeita noudattaen), veren eosinofiiliarvo (TVK/PVK+eos) ennen kortisonilääkitystä (koskee sekä hengitettävää että suun kautta annosteltavaa). 2 viikon PEF-seuranta avaavalla lääkkeellä.
• Spirometriakäyrä lähetään erikseen keuhkosairauksien poliklinikalle, ellei se näy suoraan yhteisessä tietojärjestelmässä.
• Kysymyksenasettelu. Mitä keuhkosairauksien poliklinikalta toivotaan?

Perusterveydenhuollossa voi tehdä inhaloitavalla lääkityksellä hoitokokeilun perustutkimusten jälkeen. Jos hoitokokeiluun päädytään, spirometria uusitaan kun säännöllinen hoitava lääkitys mennyt 2-3 kk.

Keuhkopoliklinikalle diagnostisiin tutkimuksiin lähetettäessä tulee tutkittavan olla ilman astmalääkityksiä. Keuhkosairauksien poliklinikan diagnostiset erikoistutkimukset (metakoliinialtistus) vaativat samoja lääketauotuksia kuin diagnostinen spirometriakin, ks. Moodin ohjeistus.

Astman diagnostiikka ja hoito tapahtuvat pääsääntöisesti perusterveyden huollossa tai työterveyshuollossa.

Keuhkosairauksille on keskitetty

• Vaikean astman hoito.
• Vaikeahoitoisen astman selvittely.
• Astmaepäily, mutta perustason tutkimuksilla ei päästä diagnoosiin.
• Keuhkosairauksia voi myös konsultoida astmaa sairastavan huonosta hoitotasapainosta.

Astmalähetteessä/konsultaatiopyynnössä on oltava seuraavat asiat:

• Onko astma todettu? Milloin todettu? Missä todettu? Ja millä menetelmällä todettu?
• Nykyinen lääkitys
• Tupakointi (nykyinen, entinen, ei koskaan, kuinka paljon)
• Oireet ja pahenemisvaihehistoria
• Keuhkojen kuuntelulöydös ja uloshengityksen kuuntelulöydös myös kaulalta. Onko kaulalla vinkunaa? Onko se voimakkaampaa kuin keuhkojen alueella?
• Keuhkokuvalöydös, SpO2, spirometriatulos (nykyisen säännöllisen astmalääkityksen aikana) sekä veren eosinofiiliarvo (TVK/PVK+eos) nykyisellä astmalääkityksellä.
• Spirometriakäyrä lähetetään erikseen keuhkosairauksien poliklinikalle, ellei se ole nähtävissä yhteisessä tietojärjestelmässä.
• Kysymyksenasettelu (Mitä keuhkosairauksien poliklinikalta toivotaan?)

Tuberkuloosia epäiltäessä on otettava keuhkokuva, ja tuberkuloosiyskökset (x3).

Jos potilaalla epäillään tuberkuloosia, terveydenhuollon yksikön on oltava välittömästi yhteydessä keuhkolääkäriin.

Lähes joka toinen mies tarvitsee hoitoa virtsaamisoireisiin elämänsä aikana. Suuri osa näistä tapauksista hoituu laadukkaasti perusterveydenhuollossa, mutta osa asiakkaista tarvitsee erikoissairaanhoidon osaamista. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi miehet, jotka eivät saa apua lääkityksestä ja harkitaan toimenpiteitä. Haluamme varmistaa, että potilaat saavat oikea-aikaista apua oireisiinsa, joten löydät alla kriteerit hyvään lähetteeseen.

Lisätietoja tutkimuksiin ja hoitoon liittyen löydät kätevästi käypähoito suosituksesta: https://www.kaypahoito.fi/hoi11010(siirryt toiseen palveluun)

Lähete erikoissairaanhoitoon hyväksytään, jos asiakas on halukas toimenpiteeseen ja

• Hänellä on virtsaumpi
• Hoitokokeilu lääkityksellä ei tuottanut apua
• Tai asiakas ei siedä lääkitystä.

Lähetteessä tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

• Perussairaudet
• Aiemmat leikkaukset
• Kuvaus oireista
• IPSS-pisteet
• Kokeiltu lääkitys ja sen vaste
• Yli 70-vuotiailla: clinical frailty score
• Genitaalistatus: esinahka, eturauhasen tuseerauslöydös
• PSA ja krea

PSA voi kohota monesta syystä, kuten tulehduksesta, mekaanisesta rasituksesta tai eturauhassyövästä. Lisätietoja antaa Lääkärin käsikirja: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ykt02107/search/psa(siirryt toiseen palveluun)

Jotta tutkittavat pääsevät oikea-aikaisesti hoitoon, lähetäthän potilas

• kun PSA on koholla ja tuseerauslöydös on poikkeavaa: heti
• kun PSA on koholla ja tuseerauslöydös normaali: kun psa on 1-2 kk:n kuluttua edelleen koholla.

Lähetteessä tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

• Perussairaudet
• Aiemmat leikkaukset, onko tekoniveliä, onko tahdistin, onko muuta metallia kehossa
• Kuvaus oireista
• Yli 70-vuotiailla: clinical frailty score
• Genitaalistatus: esinahka, eturauhasen tuseerauslöydös
• PSA (ja sen kontrolliarvo, jos TPR normaali)

Makrohematuria, eli paljain silmin näkyvä verivirtsaisuus, johon ei liity selkeästi akuutin virtsatietulehduksen oireita, on aina tutkittava urologialla.

Mikrohematuria, eli vain mikroskoopin alla näkyvä verivirtsaisuus, tutkitaan urologialla vain, jos siihen liittyy pollakisuria tai dysuria ja virtsatietulehdus on poissuljettu.

Lähetteessä tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

• Perussairaudet
• Altisteanamneesi (tupakka)
• Aiemmat leikkaukset
• Kuvaus oireista (mikro- vai makrohematuria? Pollakisuria tai dysuria?)
• Yli 70-vuotiailla: clinical frailty score
• Miehillä: tuseerauslöydös ja PSA

Erektio-ongelmat ovat hyvin yleisiä, yli 70-vuotiailla noin joka toisella on erektiohäiriö. Perustutkimukset ja hoitokokeilu p.o. lääkityksellä kuuluu perusterveydenhuoltoon. Lääkärin käsikirja(siirryt toiseen palveluun) antaa tarvittaessa lisätiedot. Erikoissairaanhoidossa voidaan aloittaa pistettävät lääkkeet ja harkita proteesileikkausta.

Mikäli arvioit, että potilas hyötyy seksuaaliterapiasta, tee lähete seksuaaliterapialle naistentaudeille.

Lähetteessä tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

• Perussairaudet
• Aiemmat leikkaukset
• Kokeiltu lääkitys
• Potilaan halukkuus kokeilla paisuvaiskudokseen pistettävä lääkitys

Hypogonadismin perusselvittelyt ja tasodiagnostiikka tapahtuvat perusterveydenhuollossa. Selkeästi sekundaarisen toiminnallisen hypogonadismin hoito ja seuranta tapahtuvat perusterveydenhuollossa.

Mikäli tilanne on epäselvä tai kyseessä on nuori mies, jolla ei ole selkeästi tarjoutuva taustasyy, lähetä potilas endokrinologialle. Urologian poliklinikalla ei aloiteta eikä seurata testosteronikorvaushoitoa.

Lisätietoja löydät Lääkärin käsikirjasta(siirryt toiseen palveluun).

Naisen virtsaummen hoitoon on vain rajallisesti hoitokeinoja. Tärkeintä on erottaa, johtuuko virtsaumpi kulkuesteestä aiheuttavasta laskeumasta, jolloin hoito tapahtuu gynekologialla tai tukkivasta kasvaimesta.

Muissa tapauksissa on tärkeä poistaa mahdollisia altistavia tekijöitä, kuten antikolinergisia lääkkeitä tai alkoholin käyttöä. Oireettomia potilaita ei tarvitse hoitaa, mutta mikäli potilaalla on oireita tai kliinisiä ongelmia, kuten toistuvia virtsatietulehduksia, nouseva krea-arvo tai molemminpuolinen hydronefroosi, ohjaa potilas toistokatetroimaan. Mikäli ei ole vasta-aiheita kuten ortostatismi tai matalat verenpainetasot, voi tehdä hoitokokeilun alfasalpaajalla, esimerkiksi tamsulosiini 0,4mg 1×1.

Lähete erikoissairaanhoitoon hyväksytään, jos

• potilas on halukas kystofix-laittoon

• potilas tarvitsee toistokatetrointiopetusta eikä tämä onnistu lähettävässä yksikössä
• potilas soveltuu ja on halukas neurostimulaatiohoitoon
  • potilas hyvässä yleiskunnossa, eli CFS enintään 3
  • on toistokatetroinut yli 6 kuukautta
  • ei pyörätuolin käyttöä tai aikaisempia painehaavoja selän alueella

Lähetteessä tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

• perussairaudet ja aiemmat leikkaukset
• CFS luokitus ja tietoa potilaan liikkumisesta
• oireiden kuvaus ja niiden kesto
• annetut hoidot
• genitaalistatus

Katso lähetekriteerit ”miesten virtsaamisoireet” tai ”naisen virtsaumpi”. Jos potilas ei täytä kriteereitä tai potilasta ei ole tutkittu, lähetettä ei hyväksytä.

Spermatoceele eli siemennesterakkula on hyvänlaatuinen lisäkivekseen liittyvä nestekertymä. Hydroseele on nestekertymä tunica vaginaliksessa ja tämäkin on vaaraton. Kumpikin löydös vaatii hoitoa ainoastaan silloin, jos potilas kokee siitä vaivaa, eli yleensä paineen tunnetta tai mekaanista haittaa.

Lähete erikoissairaanhoitoon hyväksytään, jos:

• potilas on oireinen ja
• potilas on halukas toimenpiteeseen (skleroterapia tai leikkaus)

Lähetteessä tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

• perussairaudet ja aiemmat leikkaukset
• kuvaus oireista
• kliininen status, mukaan lukien tuseeraus ja lantionpohjalihasten tunnustelu
• diaphanoskopiatulos (”taskulampputesti”) tai uä-löydös, jos se on otettu
• yli 70-vuotiailla potilailla: clinical frailty score

Naisen ponnistuskarkailu hoidetaan perusterveydenhuollon lisäksi gynekologialla. Pakkoinkontinenssin ja yliaktiivisen virtsarakon perusselvittelyt kuuluvat perusterveyden huoltoon. Lisätietoja löytyy lyhyesti lääkärin käsikirjasta(siirryt toiseen palveluun) ja perusteellisemmin käypähoito-suosituksesta.(siirryt toiseen palveluun)

Lähete erikoissairaanhoitoon hyväksytään, jos

• potilas ei saanut riittävästi apua asianmukaisesta hoitokokeilusta
• potilas on halukas invasiiviseen toimenpiteeseen kuten botolinumtoksiini-pistoksiin

Lähetteessä tulee olla ainakin seuraavat tiedot:

• perussairaudet ja aiemmat leikkaukset
• kuvaus oireista
• 3 vuorokauden virtsaamispäiväkirja joko lähetteen liitteenä tai skannattuna Lifecaren mediakeskukseen
• kuvaus kokeilluista hoidoista ja niiden vasteesta
• kliininen status
• yli 70-vuotiailla: clinical frailty score

Krooninen eturauhastulehdus on monietiologiainen tauti, jonka keskeinen oire on vaihteleva eturauhaskipu. Lisätietoja löytyy lääkärin käsikirjasta(siirryt toiseen palveluun). Lähete erikoissairaanhoitoon tarvitaan, jos epäillään pahanlaatuisuutta, sen osalta katso lähetekäytännöistä kohta ”Koholla oleva PSA”. Mikäli virtsaamisoireita ei saada perusterveydenhuollon keinoin hallintaan, katso kohta ”Miesten virtsaamisoireet”.

Lähetteen perusteella suunnittelemme tarvittavat lisätutkimukset erikoissairaanhoidossa, jotta potilaan hoito olisi sujuvaa.

Tutkimukset ja hoito avoterveydenhuollossa ennen lähetettä

• Vähintään 3 kuukauden ajan päivittäinen nenäkortisonisuihkeen käyttö
• Keskikäytävästä tai poskiontelopunktiossa otettu viljelynäyte ja sen perusteella antibioottikuuri
• Keittosuolahuuhtelut tarpeen mukaan
• Tupakoinnin lopettamisen tukeminen
• Allergioiden ja astman hyvä hoito
• Pitkittyneessä tilanteessa tai toispuoleisessa oireilussa NSO rtg kuvaus

Lähetteellä ilmoitettavat tiedot

• Perussairaudet ja lääkitykset
• Tukkoisuusoire, pystyykö nenähengitykseen päivällä/yöllä?
• Onko tukkoisuus molemmin- vai toispuoleista ja vaihteleeko tukkoisuuden puoli
• Onko asennolla vaikutusta oireeseen
• Onko eritystä nenästä
• Muita nenäoireita (verenvuotoa, kipua)
• Tupakointi
• Allergioiden perusselvittelyiden tulokset (S-pölyEr)
• Nenän aiemmat toimenpiteet ja vammat
• Hampaiden ja suun limakalvon kunto

Statuksessa arvioidaan kuorikkoturpeutta, eritteisyyttä, väliseinän vinoutta ja limakalvojen kosteutta/karstaisuutta. Lisäksi hampaiden ja suun limakalvojen kunto.

Tarvittaessa konsultoi ennen lähettämistä

Virka-aikana puhelimitse 044 269 1582

• Nopeasti tullut toisen korvan sensorineuraalinen kuulonalenema

• Vähintään 3 rinnakkaista taajuutta ja 30 dB lasku
• Spontaaniparaneminen yleistä
• Kuulonheikkenemisen lisäksi esiintyy korvan lukkoisuutta, painetta ja tinnitusta

Kiireellinen konsultaatio puhelimitse 044 269 1582

Lähetteellä ilmoitettavat tiedot

• Perussairaudet, aiempi kuulo jos mitattuna
• Kuulonaleneman synty, nopeus, ulkoiset tekijät; ponnistus, paineen vaihtelu, infektio, punkinpurema, vamma
• Korvastatus ja äänirautakokeet
• Audiogrammi jos saatavilla (erikoissairaanhoidossa ag saatavilla virka-aikaan)
• Liitännäisoireet; tinnitus, paine, lukkoisuus, huimaus

Lähete 1-7 pv kiireellisyydellä

Mieluiten kortisonihoidon aloitus jo ennen lähettämistä

• Medrol 64 mg x 1 viikon tai
• Medrol 64 mg x 1 5 päivää ja 32 mg x 1 5 päivää

Lähetteen perusteella suunnittelemme tarvittavat lisätutkimukset erikoissairaanhoidossa, jotta potilaan hoito olisi sujuvaa.

Tutkimukset ja hoito avoterveydenhuollossa ennen lähetettä

• Kuivien limakalvojen hoidoksi kostutussuihkeet (öljy- tai keittosuolavalmisteet)
• Muilla 2-3 kuukauden mittainen nenäkortisonisuihke päivittäin ja arvio vaikutuksesta tukkoisuuteen
• Tupakoinnin lopettamisen tukeminen
• Selvitetään mahdolliset allergiat

Lähetteellä ilmoitettavat tiedot

• Perussairaudet ja lääkitykset
• Tukkoisuusoireen kesto
• Onko tukkoisuus molemmin- vai toispuoleista ja vaihteleeko tukkoisuuden puoli
• Onko asennolla vaikutusta oireeseen
• Onko eritystä nenästä
• Muita nenäoireita (verenvuotoa, kipua)
• Tupakointi
• Allergioiden perusselvittelyiden tulokset (S-pölyEr)
• Nenän aiemmat toimenpiteet ja vammat

Statuksessa arvioidaan kuorikkoturpeutta, eritteisyyttä, väliseinän vinoutta ja limakalvojen kosteutta/karstaisuutta. Lisäksi hampaiden ja suun limakalvojen kunto.

Tarvittaessa konsultoi ennen lähettämistä

Virka-aikana puhelimitse 044 269 1582

• Vähitellen kehittynyt kuulonalenema.
• Peruskuulotutkimukset lähettävässä yksikössä.
• Lähete vasta kun PTA (500 Hz, 1, 2 ja 4 kHz kuulokynnysten keskiarvo) paremmassa korvassa huonompi kuin 30 dB
• Paperikonsultaatio jos hankala subjektiivinen haitta vaikka kriteerit muuten eivät täyty

Lähetteellä ilmoitettavat tiedot

• Perussairaudet, muut aistivammat (erit. näkö)
• Mahdolliset aiemmat korvakirurgiset toimenpiteet
• Onko jo kuulokoje käytössä
• Työikäisellä kuulovian vaikutus työkykyyn
• Kuulovian aiheuttama haitta arjessa
• Halukkuus kuulonkuntoutukseen
• Korvastatus ja äänirautakokeet
• Audiogrammi perusterveydenhuollossa
  • Lähetetekstiin PTA
  • Audiogrammin voi postittaa liitteeksi (pth ssa otettu näkyy LC kautta)

Kuulolaitteen käyttäjät ottavat itse yhteyttä kuuloyksikköön, jos ongelmia laitteiden kanssa numeroon 05 220 2321.

Lähetekiireellisyys >30 päivää

Tarvittaessa konsultoi ennen lähettämistä

Virka-aikana puhelimitse 044 269 1582

Kriteeristön tavoitteena sujuvoittaa ihokasvainpotilaan hoitoketjua Kymenlaakson
hyvinvointialueella.

Vähentää potilaan käyntejä erikoissairaanhoidossa (biopsian, kuvien ja mittojen avulla
voidaan suoraan suunnitella poisto erikoissairaanhoidossa polilla tai leikkaussalissa
tapahtuvaksi eikä potilaan tarvitse tulla suunnittelukäynnille erikseen).

Tieto patologiasta (melanoma, okasolusyöpä, tyvisolusyöpä, premaligni muutos;
aurinkokeratoosi tai MrBowen, hyvänlaatuinen kasvain) nopeuttaa aggressiivisten syöpien
hoitoa / hoitoon pääsyä.

Koulutuksella pyritään lisäämään yhteistyötä ESH ja PTH välillä.

Lähetteeltä vaadittavat tiedot

1. Potilastiedot (automaattisesti potilaan tiedoista lähetettä tehtäessä)

2. Esitiedot

• perussairaudet ja niiden lääkitys (etenkin verenohenteet)
• potilaan yleiskunto (omatoiminen, laitospotilas)
• tieto mahdollisesta tahdistimesta

3. Kasvain

• tarkka sijainti (valokuvat)
• tarkat mitat (mm)
• kauanko ollut
• liikuteltavissa ihon mukana vai kiinni pohjassa
• löytyykö lähialueelta palpoituvia suurentuneita imusolmukkeita
• valokuvat potilastietoihin (Lifecare kamera)

4. PAD vastaus

• koko kasvaimen poisto näytteeksi, jos suljettavissa suoraan poiston jälkeen tai
  vähintään koepala stanssilla (video stanssin otosta ja koko poistosta)
• stanssi vähintään 3 mm, pyri välttämään muutoksen rusentamista
• koepala koko muutoksen paksuudelta
• koepala muutoksen pahimmasta kohdasta
• nekroottisesta kasvaimesta reunalta, jotta diagnostista kudosta
• koepala pitää ottaa kaikkialta pään alueelta luomireunoja lukuunottamatta

5. Valokuvaus

• yleiskuva kauempaa, jotta käsitys potilaan ihosta ja kasvaimen sijainnista

• toinen kuva läheltä
• kolmas kuva mittanauhan kanssa
• koepalan ottokohta/ottokohdat hyvä merkitä ihoon ennen kuvausta
• Lifecare kamera hyvin toimiva systeemi ja siirtää kuvan suoraan potilaan
  tiedostoihin (apua Helppi24, 052266121)

Hoitoketjun tavoite

• moniammatillisen yhteistyön lisääminen
• histologinen diagnoosi perusterveydenhuollossa
• ihomuutosten poisto näytteeksi tai vähintään stanssibiopsia muutoksesta
• jatkohoito diagnoosin mukaan perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa

Diagnoosi

• Aurinkokeratoosi (L57.0)
• MrBowen (D04)
• Tyvisolusyöpä (C44.&)
• Okasolusyöpä (C44.&)
• Melanoma (C43.&)
  

Perusterveydenhuollon tehtävät

• Ihon tarkistus
• tarkat mitat ja kuvat epäilyttävistä muutoksista (Lifecare kamera)
• ihomuutoksesta vähintään biopsia tai kokopoisto 1-2 mm marginaalein
• histologian perusteella maligni tai premaligni ihomuutos –> lähetetään
  erikoissairaanhoitoon jos hoito perusterveydenhuollossa liian vaativaa
  

Koepalan otto

• koepala otetaan paikallispuudutuksessa ihomuutoksen edustavimmasta kohdasta
• aina voi käyttää adrenaliinipitoista puudutetta
• 4-5 mm stanssilla koepala muutoksen paksuimmalta kohdalta tai 3 mm stanssilla nenästä,
  korvalehdestä tai silmäluomesta
• koepala viipymättä formaliinipurkkiin, merkitään potilaan tiedoilla
  • mikäli otetaan koepaloja erillisistä muutoksista, ne täytyy numeroida (myös
    ottokohdat valokuvaan)
• leikkaushaava suljetaan ompeleilla
• haavautuva kasvain voidaan jättää sulkematta
• huolehdi että PAD vastaus tulee tarkistettua
• melanomaepäilyssä mieluiten muutoksen koko poisto jotta saadaan paksuusluokitus
  

Hoito

• erikoissairaanhoitoon kaikki premalignit ja malignit ihokasvaimet joiden hoito ei onnistu perusterveydenhoidossa
• operatiivisesti hoidettavat kasvaimet kirurgian poliklinikalle (yleis tai plastiikka) tai pään ja kaulan alueelta korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle
• konservatiivisesti hoidettavat premalignit kasvaimet ihotaudeille tai pään ja kaulan alueelta korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle
  

Lähetteen tiedot

• ihokasvainlähetteen kriteerien mukaan

Seuranta

• potilaalle ohjeet ihomuutosten seurannasta
• aktiini keratoosi omaseurantaan
• MrBowen operatiivisesti hoidettu omaseurantaa, muissa hoidoissa kontrolli 6 kk
  erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa
• tyvisolusyövän seuranta
  • riittävät marginaalit omaseurantaan
  • invasiivisesti, infiltratiivisest, sklerosoiden tai perineuraalisesti kasvavat alkuun
    erikoissairaanhoidossa ja jatkoseuranta ohjeistuksen mukaan
    perusterveydenhuollossa
• okasolusyöpä 2 vuotta erikoissairaanhoidossa tai hyvien ohjeiden kera
  perusterveydehuollossa
• melanoma kansallisten melanoman seurantaohjeiden mukaan
  

Palaute perusterveydenhuoltoon

• seurantapaikka
• seurantatiheys
• seurannan kokonaiskesto
• ohjeet potilaalle ja perusterveydenhuoltoon
  

Keskussairaalan yhdyshenkilöt

• ihotaudit
• korva-, nenä- ja kurkkutaudit: Tero Heikkilä
• plastiikkakirurgia: Vahur Grünthal
• yleiskirurgia: Mikko Kilpeläinen