Aluevaltuustossa 16.6.2026 uuden hyvinvointialuejohtajan valinta
Kymenlaakson hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu tiistaina 16.6.2026 kello 12. Kokousta voi seurata suorana hyvinvointialueen YouTube-kanavalla. Aluevaltuusto käsittelee muun muassa hyvinvointialuejohtajan valinnan, tulevaisuuden palveluympäristön ja tilinpäätöksen vuodelta 2025.
Lisäksi aluevaltuusto käsittelee vuoden 2025 arviointikertomuksen ja henkilöstökertomuksen.
Aluevaltuuston kokoukset ovat julkisia, ja niitä voi seurata suorana hyvinvointialueen YouTube-kanavalla.
Aluevaltuusto suorittaa hyvinvointialuejohtajan vaalin ja valitsee hyvinvointialuejohtajan
Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajan virka oli haettavana 18.2.–22.3.2026. Tehtävään saapui määräaikaan mennessä 23 hakemusta. Hyvinvointialuejohtajan vaali käydään 11 kelpoisuusvaatimukset täyttävän hakijan kesken.
Hyvinvointialuejohtajaksi haastateltiin ensimmäisellä haastattelukierroksella kuusi hakijaa. Heistä neljä eteni haastattelun perusteella soveltuvuusarviointeihin. Valintaprosessissa toiselle haastattelukierrokselle eteni kolme hakijaa: vanhempi neuvonantaja, hallintotieteiden tohtori Kari Hakari, palvelujohtaja, terveystieteiden tohtori Kristiina Kariniemi-Örmälä ja toimialajohtaja, kasvatustieteen lisensiaatti, yhteiskuntatieteiden maisteri Anu Salonen.
Aluevaltuustolle esitetään kuuden sote-keskuksen mallia
Valtuustolle esitetään linjattavaksi kuuden sote-keskuksen malli, jonka toteutuksesta päätetään vaiheittain vuoteen 2029 mennessä.
Tässä vaiheessa ei vielä nimetä yksittäisiä sote-keskuksia, vaan palveluverkkoa koskeva kokonaisuus tuodaan aluevaltuuston päätettäväksi myöhemmin erikseen.
Vuoden 2025 tilinpäätös on 10,9 miljoonaa euroa alijäämäinen
Kymenlaakson hyvinvointialueen tilinpäätöksen alijäämä on noin 10,9 miljoonaa euroa, joka on 11,2 miljoonaa euroa vuoden 2025 alkuperäistä talousarviota heikompi. Alkuperäisessä talousarviossa vuodelle 2025 hyvinvointialue tavoitteli 0,3 miljoonan euron ylijäämää. Tulos on kuitenkin muutettua talousarviota 16,1 miljoonaa euroa parempi.
Tulosheikennys alkuperäiseen talousarvioon verrattuna johtuu osittain toimintakuluihin kohdistuvasta yleisestä kustannustason noususta, palvelutarpeen kasvuun vastaamisesta ja palkkojen sopimuskorotuksista, sekä henkilöstömäärän hienoisesta kasvusta.