
Arviointiryhmä esittää Kymenlaakson sosiaalipalvelujen uudistusten nopeuttamista
Kymenlaakson hyvinvointialueen arviointiryhmä esittää, että sosiaalipalvelujen uudistuksia viedään nykyistä nopeammin käytäntöön. Kehittämisen suunta on oikea, mutta palvelurakenteen uudistaminen ja talouden tasapainottaminen edellyttävät ripeämpää toteutusta. Samalla on turvattava lakisääteisten palvelujen saatavuus ja määräajat.
Arviointiryhmä käsitteli sosiaalipalveluja marraskuun ensimmäisellä viikolla osana Kymenlaakson hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Neuvottelujen teemana oli sosiaalipalvelut lukuun ottamatta ikääntyneiden palveluita, joita ryhmä käsittelee myöhemmin erikseen. Sosiaalipalveluille annettu toimenpide-ehdotus oli ensimmäinen, jonka Kymenlaakson hyvinvointialue sai. Toimenpide-ehdotukset tulee käsitellä hyvinvointialueen päätöksenteossa.
Sosiaalipalvelujen uudistuksilta odotetaan konkreettisia toimenpiteitä ja niiden vaikutusten osoittamista.
– Meidän on vietävä jo käynnissä olevia uudistuksia nopeammin käytäntöön. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman varhain ja oikeasta palvelusta. Samalla rakennamme taloudellisesti kestävää palvelurakennetta, sanoo sosiaalipalvelujohtaja Anu Salonen.
Varhainen tuki ja sujuvat palvelut uudistusten ytimessä
Sosiaalipalveluissa vahvistetaan kevyempiä ja kustannustehokkaampia palveluja, jotta raskaampien palvelujen tarvetta voidaan ehkäistä. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakasneuvonnan ja -ohjauksen kehittämistä, kotiin vietävien palvelujen ja varhaisen tuen vahvistamista sekä palvelujen toimintatapojen uudistamista. Myös digitaalista asiointia ja tiedon hyödyntämistä johtamisessa lisätään.
Arviointineuvotteluissa olivat esillä lainsäädännön muutokset ja sosiaalityön henkilöstöresurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen osana palvelujen uudistamista. Keskusteluissa erikseen korostui sosiaali- ja terveyspalvelujen tiiviimmän yhteistyön tarve.
– Meidän tavoitteemme on yhtenäiset ja sujuvat palveluketjut, joissa asiakas saa apua oikeaan aikaan ja tarpeeseensa sopivasta palvelusta. Vahvistamme myös yhteistyötä muiden kumppaneidemme kanssa.
Hyvinvointialueella tavoitteiksi on asetettu myös ostopalveluriippuvuuden vähentäminen, henkilöstön kohdentaminen palvelutarpeen mukaan ja palvelujen vaikuttavuuden seurannan parantaminen. Työikäisten palveluissa kehitetään toimintakyvyn ja osallisuuden tukea sekä sosiaalityön kohdentamista.
Uudistusten vaikutukset on osoitettava palveluissa ja taloudessa
Seuraavaksi hyvinvointialueen on pystyttävä osoittamaan, mistä tavoitellut säästöt syntyvät ja miten palvelujen laatu, saatavuus ja jatkuvuus samalla varmistetaan. Kehittämistyötä jatketaan jo käynnissä olevien uudistusten pohjalta, mutta toteutusta nopeutetaan.
– Uudistusten vaikutukset on pystyttävä osoittamaan sekä palveluissa että taloudessa. Säästötavoitteiden rinnalla meidän on huolehdittava palvelujen laadusta, saatavuudesta ja jatkuvuudesta, Salonen toteaa.