Uutiset 2.9.2026

Kari Hakari: ”Rohkeus uudistua on Kymenlaakson tärkein voimavara”

Kari Hakari aloitti Kymenlaakson hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtajana maanantaina 24.8.2026 tilanteessa, jossa alueella ovat käynnissä yt-neuvottelut, talouden tasapainottaminen ja arviointimenettelyyn valmistautuminen. Hakari näkee tilanteessa myös mahdollisuuden uudistaa toimintaa.

Hakari siirtyi tehtävään Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vanhemman neuvonantajan roolista. Hän kuvailee itseään pitkän linjan julkisen hallinnon johtajana, kehittäjänä ja uudistajana.

Kotkasta asunnon vuokrannut Hakari aikoo tutustua Kymenlaaksoon aktiivisesti. Työn puolesta alue on jo ennalta tuttu.

– Minulla ei ole henkilökohtaisia juuria tai taustoja Kymenlaakson suuntaan, mutta töiden näkökulmasta alue ei ole vieras. Olen ollut rakentamassa sote-uudistusta ja vastannut hyvinvointialueiden ohjauksesta ja tässä yhteydessä olen tehnyt paljon yhteistyötä Kymenlaakson hyvinvointialueen kanssa ja osallistunut alueella erilaisiin tilaisuuksiin.

Helposti lähestyttävä johtaja

Hakari kertoo oppineensa johtamisesta erityisesti työskennellessään Tampereen kaupungilla erilaisissa esihenkilö- ja johtotehtävissä. Hän kuvaa itseään helposti lähestyttäväksi, rennoksi ja suorapuheiseksi johtajaksi.

– En pidä hierarkkisesta johtamisesta. Haluan olla lähellä henkilöstöä ja rakentaa luottamusta yhteistyön kautta.

Heti keskelle suuria muutoksia

Hakarin ensimmäinen työviikko alkoi vauhdikkaasti, koska ohjelmassa oli heti ensimmäisenä päivänä käynnissä olevien yt-neuvotteluiden ensimmäinen neuvottelukerta. Seuraavana päivänä vuorossa oli Kymenlaakson hyvinvointialueen arviointiryhmän työskentelyn käynnistyminen.

– Uskon, että arviointimenettely on mahdollisuus tehdä rakennemuutos ja uudistaa Kymenlaakson sote- ja pelastuspalvelut, Hakari sanoo.

Talouden tasapainottaminen on tärkein tavoite

Hyvinvointialueen taloustilanne on erittäin haastava.

– Kymenlaaksossa on laadukkaita palveluja, mutta niitä tuotetaan osittain liian kalliisti ja palveluverkossa on kehittämisen tarvetta. Alueen ikääntyvä ja vähenevä väestö sekä sosiaaliset haasteet lisäävät palvelutarpeita tilanteessa, jossa rahoitus ei kasva, Hakari sanoo.

Ensimmäisten vuosien tärkeimmäksi tavoitteeksi Hakari nostaa talouden tasapainottamisen.

– Kiireellisin tehtävä on saada vuoden 2027 talousarvio tasapainoon, Hakari sanoo.

Pidemmän aikavälin tavoitteeksi Hakari sanoo talouden tervehdyttämisen siten, että kertyneet alijäämät saadaan katettua ja hyvinvointialueen talous saadaan pysyvästi kestävälle pohjalle.

Tavoitteina myös johtamisjärjestelmän uudistaminen ja edunvalvonnan vahvistaminen

Hakarin mukaan talouden tasapainottaminen edellyttää samalla muutoksia siihen, miten organisaatiota johdetaan ja miten Kymenlaakson ääni kuuluu valtakunnallisessa keskustelussa.

– Toimiva johtamisjärjestelmä on edellytys talouden tasapainottamiselle ja muutosten läpiviemiselle. Asia on ollut jo pitkään valmistelussa, mutta sen eteneminen on ollut hidasta. Minun tavoitteeni on saada johtamisjärjestelmän uudistaminen maaliin, Hakari sanoo.

Edunvalvonnan osalta Hakari mainitsee, että tavoitteena on tehdä Kymenlaakson tarpeita, vahvuuksia ja kehittämistyötä paremmin tunnetuksi valtakunnallisissa verkostoissa, ministeriöissä ja hyvinvointialueiden välisessä yhteistyössä.

– En nosta edunvalvontaa esille ehkä niin perinteisessä mielessä. Kymenlaakson erityispiirteet ja kehittämistarpeet on tärkeää saada paremmin esiin valtakunnallisessa valmistelussa ja päätöksenteossa. Näen omat laajat verkostoni valtionhallinnossa etuna tässä työssä, Hakari sanoo.

Muutos vaatii rohkeita ratkaisuja

Kaikilla Hakarin mainitsemilla tavoitteilla on yhteinen nimittäjä: rohkea uudistuminen. Hakari korostaa, että tavoitteena ei ole ensisijaisesti palveluiden leikkaaminen vaan toiminnan uudistaminen. Tärkein työkalu muutoksen toteuttamisessa on hyvinvointialueen tuottavuusohjelma.

– Meidän täytyy olla rohkeita ja uskallettava tehdä asioita uudella tavalla. On tärkeää tarkastella kokonaisuuksia yksittäisten palvelupisteiden sijaan. Palveluiden keskittäminen voi joissakin tapauksissa parantaa palvelun laatua, vaikka asiointimatka hieman pitenisi.

Hakarin mukaan on tarkasteltava myös esimerkiksi muilla hyvinvointialueilla hyväksi todettuja toimintamalleja ja niiden käyttöönottamista.

– Aina ei tarvitse kehittää kaikkea itse. Meillä ei ole niin paljon resursseja, jotta voisimme jatkuvasti kehittää uusia toimintamalleja ja pilotoida niitä. Kymenlaakson hyvinvointialue voisi tulevaisuudessa profiloitua parhaiden toimintamallien tehokkaana käyttöönottajana, Hakari sanoo.

– Tavoitteena on onnistunut rakennemuutos, josta Kymenlaakso voisi tulla tunnetuksi valtakunnallisesti. Muutos edellyttää rohkeutta, asiakaslähtöistä ajattelua ja siilojen purkamista. Haluan haastaa koko organisaation ja päätöksentekijät näkemään nykyisessä tilanteessa myös mahdollisuuksia. Rohkeus uudistua on Kymenlaakson tärkein voimavara.