Tällainen on Kaakkois-Suomen uusi lääkärihelikopteri
Vuoden 2026 alusta Kaakkois-Suomen oma lääkärihelikopteri on noussut ilmaan Kouvolan Utista. Utin uudenkarhean tukikohdan lääkärit Antti Kämäräinen ja Emma Klemettilä kertoivat, millaista työ kopterin kyydissä on.
Kouvolan Utissa on kohtuullisen pilvistä ja ilman lämpötila reilu 6 astetta. Tuulen nopeus on keskimäärin viisi metriä sekunnissa. Antti Kämäräisen mukaan lentosää näyttää lääkärin silmään hyvältä.
– Oikean vastauksen antaa kuitenkin aina kopterin lentäjä.
Kämäräinen työskentelee Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterissa, joka nousi ilmaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2026. Lähtölupaa saatiin odottaa pitkään, vuodesta 2015. Tuolloin eduskunnan oikeusasiamies linjasi, että ensihoidon yhdenvertaisuuden vuoksi myös Kaakkois-Suomessa tulee olla tukikohta lääkärihelikopterille.
Päätettäväksi jäi tukikohdan tarkka sijainti, jota punnittiin pitkään Kouvolan ja Lappeenrannan välillä. Lopulta päätös tukikohdan sijoittamisesta Uttiin tehtiin vuonna 2022. Lapio iskettiin maahan kaksi vuotta myöhemmin.
Suurempi kopterimalli tuo lisää tilaa ja kantamaa
Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterin toiminta-alue kattaa laajan alueen itäiseltä Uudeltamaalta Saimaalle asti. Utissa ilmoihin nousee kahdesta Suomessa käytössä olevasta kopterimallista suurempi. Siinä on paikat potilaan lisäksi lääkärille, ensihoitajalle ja kahdelle kuljettajalle.
– Isomman kopterin etu on isompi miehistö ja tila hoitaa potilasta. Myös kantama on pidempi, Antti Kämäräinen sanoo.
Helikopterissa niin ikään lääkärinä työskentelevä Emma Klemettilä kertoo, että tukikohdan käytössä on myös kaksi erikokoista ambulanssia.
– Jos kohde on lähellä tai lentosää on huono, tehtävälle lähdetään autolla, Klemettilä kertoo.
Sekä Kämäräinen että Klemettilä ovat työskennelleet aikaisemmin lääkärihelikopteritoiminnan parissa Vantaan tukikohdassa. Utin miehistöstä lääkärit tulevat Kymenlaakson hyvinvointialueelta. Ensihoitajien ja pilottien työnantaja on FinnHEMS, joka vastaa valtion lääkärihelikopteritoiminnan kokonaisuudesta. Yhteensä tukikohdassa työskentelee kuusi lääkäriä, kuusi ensihoitajaa ja 12 lentäjää.
Lääkärihelikopteri on FinnHEMSin ja hyvinvointialueen yhteistyötä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Aikakriittisissä tilanteissa jokainen minuutti on ratkaiseva
Moni uskoo taivaalla pörräävän kopterin kuljettavan aina potilasta hoitoon. Kämäräisen mukaan kuljetustehtävät ovat kuitenkin selvästi vähemmistössä.
– Ensisijainen tehtävä on viedä tehohoitotasoinen hoito potilaan luokse. Kuljetusmäärät ovat vähäisiä, mutta ne ovat olleet viime vuodet nousussa. Valmiudesta otetaan tehoja irti paremmin, Antti Kämäräinen sanoo.
Välimaastossa ovat Kämäräisen mukaan aikakriittiset tehtävät.
– Esimerkiksi aivoinfarktien osalta jokainen minuutti vaikuttaa potilaan ennusteeseen joko henkiinjäämisen tai toimintakyvyn osalta. Jos kopteri voi olla ambulanssia kriittisesti nopeammin paikalla, silloin kopteri myös lähetetään, Kämäräinen sanoo.
Vaikka tehtävä ei vaatisi lääkäriä, saatetaan sille silti lähteä logistisista syistä.
– Otetaan vaikka saaressa tapahtuva nilkkamurtuma. Sen sijaan että kivulias potilas lähtee pitkälle venematkalle päivystykseen, voi kopteri tulla antamaan tarvittavaa hoitoa ja asia on nopeasti hoidettu.
Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterissa alkuvuosi on ollut rauhallinen, mikä on Kämäräisen mukaan vuodenajalle tyypillistä Etelä-Suomessa: kylmä sää vaikuttaa ihmisten aktiivisuuteen ja siten tapaturma-alttiuteen. Utissa lentoon on lähdetty keskimäärin nollasta kolmeen kertaan vuorokaudessa. Kesää kohden tarpeen uskotaan lisääntyvän.
– Moottoripyörät kaivetaan esiin, ratsastaminen lisääntyy, tehdään mökkiaskareita ja ajetaan skuuteilla, Kämäräinen luettelee.
– Hyvät uimakelit tuovat myös tehtäviä, Emma Klemettilä lisää.
Keltainen härveli on vain yksi osa laajempaa ensihoitoketjua
Millaista taivaalla työskentely sitten on? Kämäräisen ja Klemettilän mukaan tyynellä säällä kopterissa matka voi taittua jopa ambulanssia tasaisemmin. Haastetta tuo kuitenkin kommunikaatio, jota käydään sisäradion kautta.
– Iso ero on myös se, että voi pysäyttää, sitten irrottaa turvavyöt ja aloittaa toimenpiteet. Helikopteria ei noin vain pysäytetä, Kämäräinen selittää.
Utin tukikohdan lääkäreiden osalta olennainen osa työnkuvaa on muiden ensihoitoyksiköiden konsultointi ympäri vuorokauden.
– Annamme muille Kymenlaakson ensihoitajille tukea ja hoito-ohjeita. Konsultaatiosta saa enemmän irti, kun meillä on tiedossa, mitä käytännössä ambulanssissa on mahdollista tehdä ja millainen arsenaali lääkkeitä ja välineitä on käytössä, Kämäräinen sanoo.
Kämäräisen mukaan on hyvä hahmottaa lääkärihelikopterin olevan vain yksi osa laajaa ensihoitojärjestelmää, joka alkaa hätäpuhelusta ja voi edetä sairaalan tehohoitoon asti.
– Jos ketjusta otetaan yksi osa pois, heikentyisi koko järjestelmä.
Emma Klemettilä kertoo lääkärihelikopterin lääkäreiden osallistuvan aktiivisesti ensihoitojärjestelmän kehittämiseen.
– Käymme esimerkiksi kouluttamassa ensihoitajia. Ensihoidossa hioutuneita käytäntöjä on myös viety sairaalan päivystykseen, Klemettilä toteaa.
– Tässä työssä on laajasti tehtäviä, vaikka ulospäin kymenlaaksolaisille voi näkyä vain keltainen härveli taivaalla.
Korjattu 8.6.2026 oikea vuosiluku.