Usein kysyttyjä kysymyksiä tulevaisuuden sote-palveluympäristöstä Kymenlaaksossa
Toukokuun alussa järjestetyissä hyvinvointialueen asukastilaisuuksissa keskusteltiin Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden palveluympäristöstä ja valmistelussa olevasta palvelukeskittymien mallista.
Tilaisuuksissa nousi esiin kysymyksiä erityisesti muutosten vaikutuksista arkeen ja siitä, miten palvelut järjestyvät eri puolilla maakuntaa. Kokosimme vastauksia tulevaisuuden sote-palveluympäristöstä useimmin esitettyihin kysymyksiin.
Miksi palveluympäristöä täytyy ylipäätään tiivistää? Miksi terveysasemia pitää lakkauttaa?
Kymenlaaksossa väestö vähenee ja ikääntyy kaikissa kunnissa. Nykyinen valtion rahoitus ei tällä väestöpohjalla riitä ylläpitämään nykyisen laajuista toimipisteverkkoa, eikä rahoituksen ennakoida kasvavan. Palveluympäristöä täytyy tiivistää, jotta lakisääteiset ja laadukkaat palvelut voidaan turvata koko maakunnassa myös tulevaisuudessa. Harvemmalla sijaitseviin sote-palvelukeskittymiin saadaan paremmin turvattua riittävä henkilöstö, ja toimintaa on helpompi tehostaa. On huomioitava, että palvelujen saatavuus ei riipu rakennusten sijainnista, vaan pyrimme digi- ja etäpalveluiden sekä lähitapaamisten parhaaseen tasapainoon. Arvioimme, että palveluympäristöuudistus voi tuottaa jopa noin 18,5 miljoonan euron säästöt vuoteen 2030 mennessä.
Miten huolehditaan ihmisistä, jotka eivät voi käyttää digipalveluja, kuten iäkkäät?
Ymmärrämme, että kaikki eivät kykene hyödyntämään laitteita ja digi- ja etäpalveluja. Toiveemme kuitenkin on, että asukkaat, joille laitteiden käyttö on luontevaa, hyödyntäisivät niitä mahdollisimman paljon. Näin saamme tarjottua paremmin lähitapaamisia heille, jotka eivät laitteita käytä. Kymenlaaksossa myös iäkkäät käyttävät ahkerasti esimerkiksi Oma Kymenlaakso -palvelua. Tarjoamme ikäihmisille lisäksi apua digipalvelujen käyttöön, kun IkäVinkki kiertää terveysasemilla opastamassa. Omaista voi myös auttaa asioimalla hänen puolestaan digipalveluissa. Tämä edellyttää sen, että puolesta asioinnin Suomi.fi-valtuutus on kunnossa. Asioida voi perinteisesti soittamalla myös tulevaisuudessa.
Voisiko hyvinvointialue järjestää liikkuvaa klinikkaa, joka voisi kiertää harvaan asutuilla seuduilla?
Tätä mahdollisuutta on tarkasteltu aiemmin, olemme selvittäneet esimerkiksi rekka-, pakettiauto- ja pop-up-vaihtoehtoja. On kuitenkin tultu tulokseen, että sellainen ratkaisu olisi kustannuksiltaan hintava eikä tavoittaisi kuin pienen osan asukkaita. Pyörillä kulkeva klinikka olisi huono saavutettavuudenkin kannalta, sillä se ei sopisi pyörätuolilla tai rollaattorin avulla kulkeville. Kaiken kaikkiaan liikkuvat palvelut soveltuvat parhaiten kotikäynteihin ja kouluissa tehtäviin terveydenhuollon ja opiskeluhuollon tukipalveluihin, joita nyt pyritään vahvistamaan.
Hyvinvointialueella on ollut käytössä liikkuva näytteenottopalvelu. Jatkuuko se?
Suunnitelmana on, että liikkuva näytteenottopalvelu jatkuu edelleen. Mikäli terveysasemia lakkautettaisiin, selvitämme sen mahdollista laajentamista.
Miten varmistetaan, että potilaat ja henkilöstö mahtuvat uusiin sote-palvelukeskittymiin, kun terveysasemia lakkautetaan?
Tiloja mietitään kokonaisuutena. Kun palveluja keskitetään, varmistetaan etukäteen, että uusissa sote-keskittymissä on riittävästi tilaa sekä asiakkaille että henkilöstölle. Tätä arvioidaan esimerkiksi nykyisten käyntimäärien, tilojen käyttöasteiden, väestön tarpeiden ja palvelujen käytön perusteella. Tilat, vastaanottohuoneet ja aukioloajat suunnitellaan niin, että ne vastaavat kasvavaan asiakasmäärään.
Palveluja myös kehitetään, jotta kaikki eivät tarvitse käyntiä paikan päällä. Digipalveluja lisätään ja asiointia sujuvoitetaan, jolloin osa asioista voidaan hoitaa etänä. Tämä vähentää ruuhkaa ja helpottaa asiointia. Henkilöstön määrä ja työnjako sovitetaan uuteen tilanteeseen.
Tavoitteena on, että palvelu toimii sujuvasti ja asiakkaat pääsevät hoitoon ajallaan. Muutoksia seurataan ja tarvittaessa niitä tarkennetaan käytännön kokemusten perusteella. Tavoitteena on, että palvelut pysyvät toimivina ja laatu säilyy tai paranee, vaikka palvelupaikkoja on vähemmän.
Millä autottomat pääsevät terveysasemalle, jos julkiset yhteydet ovat huonot?
Ymmärrämme, että on asukkaita, jotka tarvitsevat toisen apua liikkumiseen. Olemme tehneet laskelmia Kela-taksien kustannuksista ja huomioineet tämän valmistelussa. On mahdollista, että ns. sote-kyydit siirtyvät hyvinvointialueille tulevaisuudessa. Läheisten apu liikkumiseen on tärkeää, samoin on hyvä muistaa myös kotiin tuotavat palvelut kuten kotihoito ja kotisairaala. Digipalveluja vahvistetaan ja tarjotaan heille, jotka niitä voivat käyttää. Arvioimme, että uudistusten jälkeenkin 93 prosentilla kymenlaaksolaisista on perustason palveluihin alle 20 minuuttia matkaa autolla. Terveysaseman vastaanottopalveluihin alle 20 minuutissa pääsisi 95 % kymenlaaksolaisista. Tunnistamme myös, että meidän on keskusteltava julkisen liikenteen järjestelyistä kaupunkien liikennesuunnittelun kanssa. Toiveemme olisi saada yhteistyössä kehitettyä bussilinjoja sekä asiointi- ja palveluliikennettä hyvinvointialueen palvelukeskittymiin.
Miten matka-aika lasketaan?
Matka-aikojen laskentaan on käytetty yleisesti saavutettavuusarvioinnissa käytettyjä muuttujia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että matka-ajat on laskettu liikkuen henkilöautolla ja noudattaen kesänopeusrajoituksia. Reaalimaailmassa tämä ei tietenkään ole aina tilanne, mutta vertailtavuuden säilyttämiseksi tulee valita yleinen ja samankaltaisena toteutuva laskentamalli.
Kuusankoskelle oli suunnitteilla kokonaan uusi terveysasema. Miksi sitä ei nyt tulekaan?
Kuusankoskelle suunniteltiin rakennettavan uusi terveysasema, mutta siihen ei saatu rahoitusta. Haimme vuosille 2025–2026 lupaa purkaa vanha terveysasemarakennus ja rahoitusta uuden rakentamisen suunnitteluun, mutta sosiaali- ja terveysministeriö ei myöntänyt lainanottovaltuutta eikä investointilupaa. Ministeriön linjauksen mukaan palveluympäristöä on Kymenlaaksossa tiivistettävä, eikä Ratamokeskuksen läheisyyteen pidetty tarkoituksenmukaisena rakentaa toista suurta sote-yksikköä. Ilman valtion lupaa ja rahoitusta hankkeessa ei voitu enää edetä. Yksi syy juuri Katajaharjun terveysaseman sulkemiselle oli se, että toinen vaihtoehto olisi ollut Valkealan terveysaseman lakkauttaminen. Tämä olisi pidentänyt osalla asukkaista matka-aikaa kohtuuttomasti. Kuusankosken keskustasta matkaa Ratamokeskukselle sen sijaan on noin seitsemän kilometriä.
Miten huomioidaan raja-alueen asukkaat, joilla voi olla huonot verkko- ja puhelinyhteydet kotona?
Suomessa myös rajaseuduilla on pääosin kattavat mobiiliverkot, mutta paikallisia katveita voi esiintyä maaston ja tukiasemien sijainnin vuoksi. Haja-asutusalueilla tulee kiinnittää huomiota omaan osoitteeseen toimivan operaattorin valintaan ja hyödyntää tarvittaessa lisäantenneja. On huomioitava, että mobiiliverkkojen kehittäminen perustuu yksityisten operaattorien investointeihin, joihin hyvinvointialueella ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta. Laajemmassa näkökulmassa harvaan asuttujen ja reuna-alueiden tietoliikenneyhteyksien turvaaminen on tärkeä valtakunnallinen kysymys. Kymenlaakson hyvinvointialueella digipalveluja tarjotaan asukkaille, joille niiden käyttö luontevaa ja joilla on tarvittavat laitteet käytössään kotona. Lähikäynnit tulevat jatkossakin palvelemaan henkilöitä, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua kotona esimerkiksi etävastaanotolle.
Miten kaksikielisyys huomioidaan?
Palveluympäristöselvityksessä on huomioitu kaksikielisyys, sillä Kymenlaakson hyvinvointialue on kaksikielinen. Hyvinvointialueella on olemassa kieliohjelma ja kansalliskielilautakunta, jonka tehtävä on varmistaa kaksikielisyyden toteutumista. Tärkeää on, että olemassa olevaa henkilöstöä ei olla vähentämässä, joten nyt olemassa oleva osaaminen säilyy. Järjestämme muulle henkilöstölle myös koulutuksia liittyen ruotsin kielellä palvelemiseen.