Kun oireet tai vaikeudet jatkuvat
Ensivaiheen tuen jälkeen arvioidaan, onko jatkotuella tarvetta. Arvio perustuu lapsen tai nuoren omaan kokemukseen, oireisiin, toimintakykyyn, elämäntilanteeseen, suojaaviin tekijöihin sekä huoltajien ja muun arkiympäristön havaintoihin. Arvion tekee ammattilainen.
Mitä jatkotuen tarpeen arvioinnissa huomioidaan?
- uni, syöminen ja itsestä huolehtiminen
- mieliala, ahdistuneisuus ja väkivallan kokemiseen liittyvät oireet
- koulunkäynti, harrastukset ja ihmissuhteet
- selviytymiskeinot, voimavarat ja läheisten tuki
- päihteiden käyttö, väkivaltaisuus, itsetuhoisuus tai muu riskikäyttäytyminen
- lapsen tai nuoren omat toiveet ja valmius ottaa tukea vastaan
- huoltajan vointi ja kyky tukea lasta tai nuorta
Apua lieviin ja keskivaikeisiin oireisiin
Kun oireet ovat lieviä tai keskivaikeita, tukea voidaan toteuttaa perustason palveluissa, kuten perheneuvolassa, Nuorten Matalassa, opiskeluhuollossa tai lasten kehityksellisten palvelujen vastaanotolla palvelun tehtävän ja ikärajojen mukaisesti. Tuki voi olla keskusteluapua, perhetyötä, vanhemmuuden tukea tai tilanteeseen sopivaa väkivaltakokemusten käsittelyyn tarkoitettua hoitoa.
Perheneuvola
Perheneuvolassa voidaan arvioida lapsen ja perheen tilannetta moniammatillisesti, toteuttaa alle 13-vuotiaan lapsen ja perheen hoidollista työskentelyä sekä arvioida jatkohoidon tarvetta. Jos oireilu vaikeutuu, pitkittyy tai on monimuotoista, perhe voidaan ohjata lääkärin arvioon ja erikoissairaanhoitoon.
Nuorten Matala
Nuorten Matalassa voidaan arvioida 13–17-vuotiaan nuoren mielenterveyteen, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen liittyviä tarpeita sekä toteuttaa lievien ja keskivaikeiden oireiden hoitoa. Vaikeassa tai monimuotoisessa tilanteessa nuori voidaan ohjata lääkärin ja tarvittaessa nuorisopsykiatrian arvioon.
Kehityksellisten palvelujen vastaanotto
Lasten kehityksellisten palvelujen vastaanotto tutkii ja hoitaa alle 13-vuotiaiden lasten kehitykseen, tarkkaavaisuuteen sekä lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin liittyviä haasteita. Palveluun ohjaudutaan terveydenhuollon tai perheneuvolan ammattilaisen konsultaation perusteella. Väkivaltakokemus huomioidaan osana lapsen kokonaistilannetta ja hoidon suunnittelua.