Huumori siivittää sosiaalihuollon asiakasneuvonnan tiimin työpäiviä
Huumori ja hyvä johtaminen tekevät työyhteisöstä toimivan, arvioivat sosiaalihuollon asiakasneuvonnassa toimivat asiakasohjaajat Kati Heikkinen ja Eija Erkinharju.
Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan puhelinpalvelussa työskentelee 13 henkilön tiimi, joka hoitaa lisäksi Ratamokeskuksen matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapistettä. Asiakasneuvonta palvelee kymenlaaksolaisia työikäisten, toimeentulotuen, ikäihmisten, vammaispalvelujen sekä lasten ja perheiden sosiaalipalvelujen kysymyksissä.
Työ asiakasneuvonnassa on nopeatempoista, vaihtelevaa ja itsenäistä. Huumorintajuinen ja rempseä työtiimi auttaa viihtymään ja jaksamaan hetkittäin raskaassakin työssä.
– Parasta työssämme on asiakaskohtaamiset ja yhteistyö eri viranomaisten kanssa, kertoo Kati Heikkinen.
– Olemme kaikki yhteisen asian äärellä ja olemme yhdessä päässeet kehittämään tiimiä ja työskentelytyylejä alusta alkaen. Se tekee työstä mielekästä, jatkaa Eija Erkinharju.
Koko tiimi mukana toiminnan kehittämisessä
Sosiaalihuollon asiakaspalvelun tiimi on saanut kolmatta kertaa peräkkäin hyvät tulokset hyvinvointialueen henkilöstökokemuskyselyssä. Tuloksissa korostuvat toisen työn arvostaminen, esihenkilön tuki ja vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön. Sekä Erkinharju että Heikkinen iloitsevat siitä, että tiimissä on hyvä yhteishenki ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen.
Hyvä johtaminen ja esihenkilön tuki nousevat esiin, niin kyselystä kuin Erkinharjun ja Heikkisen kertomana.
– Esihenkilömme luottaa meihin ja tekemiseemme, jolloin saamme itse vaikuttaa enemmän työn kehittämiseen ja tekemiseen. Hän ottaa myös ripeästi kantaa ongelmakohtiin, jolloin ne myös saadaan selvitettyä nopeammin, toteaa Heikkinen.
– Jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan hyvästä työilmapiiristä, jossa kollegaa sekä hänen ammattitaitoaan arvostetaan ja tuetaan. Meidän työyhteisössämme voi avoimesti puhua onnistumisista sekä epäonnistumisista. Työkavereilta voi huoleti kysyä neuvoa, opimme toisiltamme joka päivä jotain uutta, kertoo Erkinharju.
– Työhyvinvointia lisää se, että vastuuta erilaisin kehittämistehtäviin on jaettu ja jokainen osallistuu sekä toiminnan että toimintaprosessien kehittämiseen. Yksikössämme on erilaisia persoonallisuuksia töissä ja se on valtava rikkaus. Siinä missä joku työkaveri on nopea heittämään valtavan hyviä ideoita, toinen vielä pohtii asiaa eri näkökulmista, jatkaa Heikkinen.
Miksi henkilöstökokemuksen mittaaminen on tärkeää?
– Henkilöstökokemuksen mittaamisen ja kehittämisen tarkoituksena on saada jokainen työntekijä voimaan hyvin työssään ja kokemaan ylpeyttä työnantajastaan. Pyrkimyksenä on tunnistaa, mikä henkilöstön arjessa toimii ja mitkä puolestaan ovat keskeisiä kehittämiskohteita, joilla voidaan parantaa henkilöstökokemusta, kertoo Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstön kehittämispäällikkö Jonna Kuitunen.
Kymenlaakson hyvinvointialueella kerätään aktiivisesti palautetta työyhteisön kehittämiseksi. Henkilöstökokemuskysely lähetetään koko henkilöstölle neljä kertaa vuodessa.
– Tuloksia käsitellään työyksiköissä ja mietitään yhdessä henkilöstön kanssa pieniä arkea helpottavia kehittämistoimenpiteitä, kertoo Kuitunen.