Hyvinvointialue on täynnä eri alojen huippuosaajia
Pelastaja, kätilö, asentaja, lähihoitaja, perheohjaaja… Kymenlaakson hyvinvointialue on noin 7 000 työntekijällään Kymenlaakson suurin työnantaja. Suurimpia ammattiryhmiä ovat lähihoitajat, joita on yli 1 600 ja sairaanhoitajat, joita on yli 1 500.
Teksti: Elias Aaltonen, kuvat: Kymenlaakson hyvinvointialue
Hyvinvointialueen työntekijäkirjosta löytyy lähes 300 eri ammattinimikettä.
– Meillä työskentelee lukuisia eri alojen upeita ammattilaisia, jotka ovat sitoutuneita tuottamaan parasta mahdollista palvelua asiakkaillemme. Heidän tekemä tiivis yhteistyö on välttämätöntä asiakkaan palvelun tuottamiseksi, henkilöstöjohtaja Marjut Nieminen sanoo.
– Asiakkaamme kohtaavat asiakaspalvelutilanteissa vain osan ammattilaisistamme. Taustalla toimii laaja ammattilaisten verkosto, joka varmistaa palvelun toimivuuden kokonaisuudessaan. Olen vasta aloittanut omassa toimessani, mutta vaikuttunut lyhyessä ajassa siitä, miten sitoutuneita ammattilaisemme ovat asiakkaidemme hyvään palveluun, Nieminen kertoo.
Digitaalisia palveluita ja datan hyödyntämistä
Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja sitä kautta palveluiden saatavuuden parantaminen on yksi tärkeä osa hyvinvointialueen strategiaa. Erilaista dataa kerätään ja käsitellään myös päätöksenteon tueksi. Datan kanssa työskentelevät esimerkiksi data-analyytikot.
– Lopputulokseen päästäksemme hyödynnämme laskennallista datan käsittelyä ja mallintamista sekä visualisointeja, joiden avulla tiedon voi esittää mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa, data-analyytikko Milja Lempinen kertoo.
Palveluita viedään asiakkaan luokse
Hyvinvointialueen strategiaan kuuluu tarpeenmukaisten palveluiden tarjoaminen kymenlaaksolaisille. Tähän tavoitteeseen vastaavat osaltaan liikkuvat palvelut. Useita hyvinvointialueen palveluita tuodaan asiakkaan kotiin ja arkiympäristöihin. Tällaisia palveluita ovat muun muassa Kymenlaakson pelastuslaitoksen palvelut, kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut.
Esimerkiksi tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat hyvinvointialueen apua tai tukea itsenäiseen asumiseen.
– Asiakasta tuetaan ja ohjataan säännöllisillä ohjauskäynneillä, joko asiakkaan kotona tai kodin ulkopuolella. Asiakkaiden elämäntilanteet ovat hyvin moninaisia. Ohjauskäyntien määrä ja kesto arvioidaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen mukaisesti. Ohjauskäynnit kestävät puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Asiakas voi tarvita tuettua asumista sen hetkiseen elämäntilanteeseensa lyhyen ajan tai pidempikestoisemmin. Tavoitteena on, että asiakas pystyy selviytymään mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti arkielämään liittyvissä toimissaan, tuetun asumisen ohjaaja Paula Raitanen kertoo.
Erilaisia työvuoroja
Jotkut ammattiryhmät tekevät pitkiä työvuoroja käytännön syistä. Yksi tällainen ammattiryhmä on pelastajat, joiden työ on vuorokausityötä. Vuorokauden työvuoroa seuraa aina kolme vapaapäivää.
– Pelastajan työtehtävät riippuvat paljon päivästä ja työroolista. Päivät kulkevat päiväohjelman mukaan. Aamulla tarkistetaan pelastuskalusto ja henkilökohtaiset varusteet, jonka jälkeen esimies kertoo päivän koulutus- ja harjoitusaiheet. Operatiivinen työ, eli hälytys, muuttaa aina päivän kulkua. Hälytys voi olla mitä vain tulipalosta liikenneonnettomuuteen tai kissan pelastamiseen puusta. Saatan olla 12 tuntia ambulanssissa ja 12 tuntia paloautossa. Haastavaa työssä ovat fyysiset vaatimukset. Testit ovat samoja kaikille ja ne on läpäistävä, pelastaja Toni Kettunen kertoo.
Hyvinvointialue tarvitsee toimiakseen laajasti eri alojen huippuosaamista ja yhteistyöllä varmistamme sen, että kymenlaaksolaiset voivat mahdollisimman hyvin. Toimintamme perimmäinen tavoite on Kymenlaakson asukkaiden hyvinvointi, terveys ja turvallisuus.