Hallituksen kehysriihestä ikäviä uutisia Kymenlaaksoon
Suomen hallituksen kehysriihestä vuosille 2025–2028 tuli monia vaikutuksia Kymenlaaksoon. Merkittävin yksittäinen vaikutus on Kouvolan yöpäivystyksen lakkauttaminen viimeistään vuoden 2025 lopussa. Kymenlaakson hyvinvointialue on aloittanut kehysriihen tarkemman analysoinnin ja vaikutusten arvioinnin.
Kehysriihen myötä valtion rahoitus hyvinvointialueille pienenee noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025, mikä tarkoittaa merkittäviä sopeutustoimia hyvinvointialueiden toimintaan. Kymenlaakson hyvinvointialueen alustava arvio on, että sen tulisi sopeuttaa toimintaansa lisää nykyisestä talous- ja toimintasuunnitelmasta noin 20–30 miljoonaa euroa.
– Konkreettisia vaikutuksia on vielä varmuudella vaikea sanoa. Meille edelleen ensisijaista on, että näissä raameissa turvaamme kymenlaaksolaisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, toteaa vs. hyvinvointialuejohtaja Lauri Lehto.
– Meille on myös tärkeää tukea oman henkilöstön hyvinvointia isojen muutosten keskellä, jotta henkilöstö pystyy keskittymään työtehtäviinsä ja toiminnoissa on työrauha.
Ratamokeskuksen yöpäivystys Kouvolassa päättyy
Hallitus päätti kehysriihessään, että yöaikainen päivystys lakkautetaan Kouvolassa sekä Iisalmessa, Jämsässä, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään 31.12.2025. Kouvolan Ratamokeskuksen perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen ympärivuorokautinen päivystys toimii tällä hetkellä poikkeusluvalla, mutta nyt poikkeuslupakäytäntö lakkautetaan. Yöpäivystysten lakkautus perustuu alkuvuodesta julkaistuun sairaala- ja päivystysverkkoselvitykseen.
– Tällainen ratkaisu on iso pettymys. Se ei perustu mihinkään näkyvään vaikutusten arviointiin, sillä sitä ei asiantuntijatyöryhmän selvityksessä tehty. Vaikka mekin toimitimme vielä pyydetysti tietoa ja laskelmia ministeriöille, niin ne on ohitettu kokonaan. Arvioidemme mukaan yöpäivystyksen lakkauttaminen ei juuri vähennä kustannuksia, ja uusiakin tulee, kuten ensihoidon kuljetusten kustannusten kasvaminen, kertoo johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.
– Meillä on kaiken kaikkiaan nyt paljon arvioitavaa: miten tämän myötä järjestämme toimintaa ja ennen kaikkea, mihin kaikkeen tällä on vaikutuksia. Työ vie varmasti jonkin aikaa, mutta uskon, että meillä on kykyä ratkaista asiat kymenlaaksolaisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Hoitotakuusta ja henkilöstömitoituksesta haetaan säästöjä, asiakasmaksuista tuloja
Perusterveydenhuollon hoitotakuu pidennetään kolmeen kuukauteen nykyisestä 14 vuorokaudesta. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu on jatkossa kuusi kuukautta. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli hoitoon pääsyn parantaminen, mihin suhteessa hoitotakuun muutos on ristiriidassa. Vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa vaadittavaa vähimmäishenkilöstömitoitusta vähennetään, ja samalla myös rahoitusta, mutta lain tavoite hyvästä ja laadukkaasta vanhusten hoivasta kuitenkin säilyy ennallaan.
Asiakasmaksuihin on tulossa korotuksia, joiden painopiste on erityisesti erikoissairaanhoidossa. Asiakasmaksuista päättää kullakin alueella hyvinvointialueen valtuusto lain määrittelemän enimmäismaksujen rajoissa. Asiakasmaksujen korotuksen tavoite kuitenkin vähennetään hyvinvointialueen rahoituksessa, joten alueilla on paine korottaa maksuja.
Sosiaalipalveluiden puolella on suunniteltu muutoksia muun muassa sosiaalihuollon ammattihenkilölainsäädäntöön. Hallituksen kokonaisesityksestä esimerkiksi järjestöavustusten leikkaukset ja veronkorotukset aiheuttavat huolta siitä, miten tämä näkyy paineena sosiaalihuollon palveluiden järjestämisessä.
Lisäksi myös sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa rajataan. Tarkempia tietoja siitä, mihin rajaukset kaikilta osin kohdistuvat, ei vielä ole tiedossa.
– Se, mistä vähennyksiä ja tuloja haetaan, huolestuttaa meitä Kymenlaaksossa, sillä meillä on keskimääräistä suurempi sairastavuus ja myös sosiaalihuollon näkökulmasta keskimääräistä enemmän erityistarpeita. Myös tulojen hakeminen nyt jo varsin korkeista asiakasmaksuista voi johtaa siihen, että hoitoon ei hakeuduta ajoissa tai asiakasmaksuihin tarvitaan sitten sosiaalitukea, jolloin taloudelliset vaikutukset nollautuvat, sanoo vs. hyvinvointialuejohtaja Lehto.