Kymenlaakson keskussairaalan käytöstä poistetut laitteet saavat uuden kodin Ukrainasta
Uuden sairaalaosan käyttöönoton jälkeen tarpeettomaksi jääneet, pääosin välinehuollolle kuuluneet laitteet saatiin lähetettyä Ukrainaan keskussairaalan Fb-osan työmaalla urakoitsevien yritysten ja laitetoimittajan lahjoitusten avulla.
Kymenlaakson keskussairaalalla on kaivettu, rakennettu ja uusittu vuodesta 2017 lähtien. Kun kokonaan uusi sairaalaosa eli niin kutsuttu G-osa otettiin käyttöön vuonna 2020, sai sairaala myös kokonaan uuden välinehuollon laitteineen ja instrumentteineen. Osa korvattavista välineistä oli jo ikänsä vuoksi romuttamokuntoista, mutta joitakin vielä hyvässä toimintakunnossa olevia tavaroita siirrettiin syrjään odottamaan. Tarpeettomaksi jäivät esimerkiksi neljä puhdistukseen ja sterilointiin tarkoitettua autoklaavia rullaratoineen, desinfioiva ultraäänipesuri sekä leikkaussalissa käytettäviä instrumentteja. Lisäksi synnytyssalista jäi hyväkuntoisia keskoskaappeja.
– Käyttötarkoitusta tarpeistolle on pohdittu kahvipöydässä jo pitkään, kertoo keskussairaalan työmaan projektijohtaja Kai Heiskanen Kymen Tuesta.
– Vaikka keskussairaalan tarpeettomaksi käyneillä tavaroilla on vielä suurin piirtein puolet käyttöiästään jäljellä, ei niillä ole markkinoilla enää kysyntää. Kun sairaaloihin tehdään laitehankintoja, ostetaan tavarat pääsääntöisesti uusina.
Käyttökelpoisten laitteiden romuttaminen ei kuitenkaan tuntunut hyvältä idealta. Heiskanen ryhtyi selvittämään, olisiko esimerkiksi jossakin päin Ukrainaa tarvetta välinelahjoitukselle. Apua tarjottiin Mikkelin hiippakunnalta, jonka kontaktien kautta on viety ennenkin lahjoituskuormia esimerkiksi Pohjois-Kymen sairaalasta. Sopiva kohde löytyi pian Lvivin alueella sijaitsevasta sairaalasta.
Työmaa mukaan talkoisiin
Vaikka tavaralle saatiin halukas ottaja, meinasi lahjoituksen tekeminen tyssätä siitä koituviin kustannuksiin. Herkkää sairaanhoidon välineistöä ei voi siirtää kuten muuttolaatikoita normaalisti, vaan ne täytyy ensin purkaa hallitusti. Jotta purku-urakka taas olisi hallittu ja turvallinen, tulee sen suorittaa sama taho, joka oli laitteet alun perin kasannutkin.
Liikutteluun haastetta tuo myös laitteiden koko, sillä esimerkiksi autoklaavit painavat kukin noin tuhat kiloa. Kokonaisuudessaan lahjoitettavan tarpeiston purkamisen ja haalaamisen kustannukset nousivat noin 4000-5000 euroon. Apu löytyi kuitenkin läheltä: yhteiseltä keskussairaalan työmaalta.
– Ryhdyin tekemään soittokierrosta, ja saimme hankkeeseen heti mukaan yhteensä 14 yhteistyökumppania.
– Purkamisen hoitanut laitetoimittaja antoi työstä ”hyväntekeväisyysalennuksen”, ja muut yritykset tulivat mukaan joko raha- tai työpanoksella. Lahjoituksilla saatiin katettua projektin kustannukset kokonaisuudessaan ja lasti liikkumaan kohti Ukrainaa.
Laitteet lähtivät etenemään Kotkasta kohti Lviviä 27.3.2023. Kulkua koordinoi Mikkelin hiippakunnan lähetyksen ja kansainvälisen työn asiantuntija Timo Rosqvist. Kun laitteet saadaan Ukrainaan, avustaa laitetoimittajan Puolan yksikkö tarvittaessa niiden uudelleenkasaamisessa.
Yhteensä lahjoitettavien laitteiden ja välineiden arvo on Kai Heiskasen mukaan euroissa ”hyvän henkilöauton verran”. Heiskanen on tyytyväinen, että täydessä toimintakunnossa olevat laitteet löysivät käyttöä muualta.
– Olemme iloisia, jos voimme edes näin auttaa Ukrainan terveydenhuoltoa.
Projektissa mukana olivat YIT Suomi, Sitowise, Insinööri Studio, Saipu, LSK, Värväämö, Terra Infra, Heikkinen Yhtiöt, Afire, Sweco Architects, Granlund, A-Insinöörit, Rakennus Pakera ja Getinge.
