”Nopea ja helppo olisi kiva” – Nuoret toivovat sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää selkeyttä
13–21-vuotiailta kymenlaaksolaisilta kysyttiin verkossa pelattavan Hyvinvointia Kymenlaaksossa! -pelin avulla ajatuksia alueen sosiaali- ja terveyspalveluista. Peliaikaa oli 6.–28.3.2024 ja peliin osallistui 346 nuorta. Vastauksia tuli kaikista Kymenlaakson kunnista.
Melkein puolet vastanneista kertoi käyttävänsä sosiaali- ja terveyspalveluja yhdestä kolmeen kertaan vuodessa. Osalla vastaajista oli peliin osallistumisen aikana säännöllinen kontakti Nuorten Matalaan, mielenterveyspalveluihin, opiskeluhuollon kuraattoriin tai suun terveydenhuoltoon.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden löydettävyydestä kysyttäessä monelle vastaajalle oli epäselvää, mistä apua ja tietoa voisi saada. Kymenlaakson hyvinvointialueen mobiilisovellus KymenHVA mobiili ja sosiaalisen median kanavat TikTok ja Instagram koettiin tärkeimmiksi kanaviksi palveluiden mainostamiseen nuorille. Tietoa toivottiin erityisesti sinne, missä nuoret viettävät aikaa, kuten koulut, nuorisotilat ja Wilma.
Nuoret kokivat, että heidän olisi helpompi hakea apua, jos palveluun pääseminen olisi nykyistä nopeampaa, yhdellä käynnillä voisi hoitaa useamman asian kerralla ja palveluita olisi enemmän saatavilla digitaalisesti. Etenkin mielenterveyspalveluihin pääseminen koettiin hitaaksi ja vaikeaksi. Lisäksi nuorten mielestä asiointi olisi mielekkäämpää, jos hoitokontakti ei vaihtuisi kesken kaiken.
Pelissä oli tehtävänä keksiä tulevaisuuden uutisotsikoita unelmiensa sosiaali- ja terveyspalveluista. Vastauksissa toistui erityisesti digitaalisten palveluiden määrän kasvu, mielenterveyspalveluiden paraneminen ja sen myötä nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin paraneminen.
Koulu on tärkeä paikka avun hakemiseen, digitaaliset palvelut helpottavat asiointia
Pelissä kysyttiin, mihin omaa elämää koskeviin asioihin nuoret tarvitsisivat tukea. Eniten nuoret toivoivat tukea rahaan, uneen ja ravintoon liittyvissä asioissa. Vastauksissa toivottiin myös tukea puhelinriippuvuuteen ja enemmän tietoa seksuaaliterveydestä.
Vastauksissa korostui koulun rooli avun hakemisessa. Nuoret haluaisivat saada apua etenkin koulun tiloissa työskenteleviltä ammattilaisilta, kuten opiskeluhuollon kuraattorilta, terveydenhoitajalta tai opettajalta. Nuoret luottavat, että koulusta osataan ohjata heidät asiansa kanssa tarvittaessa oikealle taholle. Toisaalta myös läheisten, kuten vanhempien ja ystävien tuki koettiin tärkeäksi.
Lisäksi pelissä kysyttiin, mitä palveluita nuori voisi käyttää digitaalisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Eniten vastauksia keräsivät chat-palvelut, ajanvarauspalvelu ja Omaolo. Tärkeimmiksi syiksi käyttää digitaalisia palveluja nousivat helppous ja ajan säästäminen sekä halu hoitaa joitakin asioita anonyymisti.
Pelin avulla kuultiin nuorten ajatuksia osana palveluverkko- ja rakenneuudistuksen suunnittelua
Pelin tuloksista nousseet palautteet liittyivät ajanvarauksen ja vastaanotolle pääsemisen haasteisiin sekä pitkiin jonotusaikoihin ja välimatkoihin. Peliin tulleista vastauksista on poimittu palautteet, jotka toimitetaan eteenpäin hyvinvointialueen palveluihin.
Pelin tuloksia hyödynnetään palveluverkko- ja rakenneuudistuksen suunnittelun lisäksi digitaalisen perhekeskuksen, opiskeluterveydenhuollon ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyössä. Lisäksi pelin tulokset on toimitettu perhekeskusverkostolle ja Kymenlaakson hyvinvointialueen nuorisovaltuustolle.
Alkuperäinen Hyvinvointia! -peli on Nuorten Suomi ry:n kehittämä yhteistyössä Kohti nuorten hyvinvointialueita -hankkeen kanssa.
Poimintoja nuorten ajatuksista Hyvinvointia Kymenlaaksossa! -pelissä
”Haluaisin saada apua tietyltä yhdeltä henkilöltä, joka auttaisi aina kaikessa eikä olisi useampaa eri ihmistä auttamassa eri ongelmissa”
”Hyvä syy [digitaalisten palveluiden käyttämisessä] olisi muun muassa se, etten joudu kontaktiin ihmisten kanssa kasvokkain. Jos olisin masentunut, en haluaisi puhua siitä kasvokkain, vaan haluaisin anonyymisti apua.”
”Digipalvelut ovat hyviä myös siitä, että ei tarvitse jonottaa tai odottaa soittoa takaisin, ja digipalveluja on helppo käyttää mm. työn ohessa tilanteen vaatiessa.”
”Voin kysyä tarkempaa apua koulun työntekijöiltä, he osaavat osoittaa minut oikeaan suuntaan.”
”Enemmän tietoa pitäisi olla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista, ne koskettavat monia nuoria.”