Palvelutasopäätös on kuin tietosanakirja, joka ohjaa pelastuslaitoksen toimintaa
Palvelutasopäätöksessä määritellään pelastustoimen tehtävien järjestämisestä hyvinvointialueella 2024–2026.
Palvelutasopäätös sisältää kaikki keskeiset pelastuslaitoksen toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Sen kansien välistä löytyvät pelastustoimen tehtävät, toimintatavat, tavoitteet, voimavarat, tuotettavat palvelut ja niiden taso, kehittämissuunnitelma sekä päättyvän palvelutasokauden analyysi.
– Se on kuin pieni tietosanakirja pelastuslaitoksen toiminnasta, Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari kuvailee.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen palvelutasopäätös vuosille 2024–2026 valmisteltiin turvallisuuslautakunnan johdolla ja se hyväksyttiin aluevaltuustossa 26.9.2023.
Riskianalyysin avulla varmistetaan suorituskyky
Palvelutasopäätös perustuu riskianalyysiin, joka sisältää kansallisesti ja alueellisesti tunnistetut keskeiset uhat ja riskit nyt ja tulevaisuudessa. Riskianalyysin avulla muodostetaan yleiskuvaa alueen toimintaympäristöön liittyvistä keskeisistä muutosvoimista sekä huomioidaan alueellinen kehitys.
– Riskianalyysin perusteella varmistetaan, että pelastuslaitoksella on riskien ja uhkien vaatimat suorituskyvyt, eli henkilöstö, kalusto ja osaaminen, käytettävissä esimerkiksi pelastustehtävillä, kertoo Veneskari.
Kymenlaaksossa riskit liittyvät esimerkiksi alueella tapahtuvaan vaarallisten aineiden teolliseen käsittelyyn ja varastointiin.
– Kymenlaaksossa turvallisuusselvityslaitoksia on 21, joka on noin 15 prosenttia kaikista Suomessa sijaitsevista suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavista laitoksista. Lisäksi Kymenlaaksossa on kolme kemikaaliratapihaa, joista Kouvolan kemikaaliratapiha sijaitsee keskellä kaupunkia.
Pelastustoimen suorituskykyvaatimuksia haastaa myös alueen luonto ja vesistöt.
– Alueella on merellistä toimintaa pitkän rannikon kautta, sisävesialueet sekä luonnonsuojelualueita. Kymenlaakson alueella on myös tulvariskialueita rannikolla sekä alueen läpi virtaavien jokien varsilla.
Kymenlaakson alueen riskit
- 49 vaarallisten aineiden laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavaa yritystä
- 21 korkeimmin luokiteltua turvallisuusselvityslaitosta, joka on noin 15 % kaikista Suomessa sijaitsevista suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavista laitoksista
- 3 kemikaaliratapihaa, joista yksi sijaitsee Kouvolan keskustassa
- Yli 100 km rantaviivaa ja saaristoja, jotka muodostavat riskin ympäristövahingoille sekä varautumisen öljyntorjuntaan ja tulvatorjuntaan
- Liikenneonnettomuuksia on vuodessa noin 500
Keskeisiä kehittämiskohteita ovat palveluverkoston uudistaminen ja omavalvonta
Palvelutasopäätös kuvaa niin mennyttä kautta kuin nykytilannettakin, mutta katsoo myös tulevaisuuteen ohjaamalla, miten pelastuslaitoksen toimintaa kehitetään lähivuosina.
– Palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelma kuvaa niitä toiminnan kehittämisen painopisteitä, joilla palvelutaso saadaan säilytettyä tai kehitettyä vastaamaan alueen uhkiin tai muutoksiin, kertoo Veneskari.
Osa kehittämistoimista ulottuu pidemmälle aikavälille kuin päätettävä palvelutasopäätös on voimassa.
Keskeinen kehittämiskohde on palveluverkoston uudistaminen. Samalla pelastuslaitos kehittää sopimuspalokuntatoimintaa yhteistyössä kaikkien alueen sopimuspalokuntien kanssa. Lisäksi kehitettävänä on tiedolla johtaminen ja siihen liittyvä omavalvonta, joka on uusi lakisääteinen tehtävä hyvinvointialueella.
Palvelutasopäätös astuu voimaan vuoden vaihteessa. Silloin pelastuslaitos käynnistää palvelutasopäätöksen mukaiset kehittämistoimet.
– Pelastustoimen palvelut niin onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, pelastustoiminnan kuin varautumisenkin osalta säilyvät aluevaltuuston päätöksen mukaisesti sekä alueen riskejä vastaavasti. Kehittämisessä kiinnitämme erityisesti huomiota suorituskykyisiin palveluihin muuttuvassa turvallisuusympäristössä, hyvinvoivaan ja osaavaan henkilöstöön sekä hyvinvointialueen sisäiseen yhteistyöhön, summaa pelastusjohtaja Juhani Carlson.