Pelastajista ensihoitajia
Kymenlaakson pelastuslaitoksella vahvistetaan moniammatillista osaamista kouluttamalla pelastajista terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Vaativaan koulutukseen valittiin 15 vapaaehtoista.
Kymenlaakson pelastuslaitoksella otettiin lokakuussa 2023 merkittävä askel henkilöstön osaamisen kehittämisessä perustason ensihoitaja-oppisopimuskoulutuksen käynnistyttyä. Kyseessä on sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon tähtäävä kokonaisuus, jonka tavoitteena on syventää pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköissä työskentelevien pelastajien osaamista.
Koulutuksen läpäisevät pätevöityvät nimikesuojatuiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiksi ja heidät rekisteröidään Valviran ylläpitämään Terhikki-rekisteriin. Opinnot kestävät 14 kuukautta ja ne toteutetaan yhteistyössä Kotka-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekamin ja Saimaan ammattiopisto Sammon kanssa.
Laajempi tietopohja päätöksenteon ja tiimityön tukena
Pelastajien peruskoulutuksesta noin kolmannes on ensihoidon opintoja ja pelastajatutkinto antaakin nykyisessä muodossaan pätevyyden työskennellä ambulanssissa terveydenhuollon ammattihenkilön työparina. Nyt käynnistettyyn ensihoitajakoulutukseen valittiin 15 vapaaehtoista, joilla on pelastajan peruskoulutuksen mukaiset tiedot ja taidot, sekä vuosien kokemus kenttätyöstä. Koulutuksen teoriaopintojen teemoja ovat mm. anatomia ja fysiologia, turvallinen lääkehoito, asiakkaan kokonaisvaltainen tilannearvio, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tunteminen. Ensihoidon haastavassa toimintaympäristössä tehdään usein päätöksiä puutteellisella tilannekuvalla, ja laajempi tietopohja tukeekin löydösperäisten johtopäätösten tekemistä ja päätöksentekovalmiutta.
Pelastajat työskentelevät ensihoitoyksiköissä pääosin ensihoitaja AMK:n työparina ja koulutus parantaa valmiuksia myös ensihoidon tilannejohtajan tukemiseen sekä vaativimmissa toimenpiteissä avustamiseen. Terveydenhuollon ammattihenkilöinä koulutuksen suorittaneet voivat käyttää tarvittaessa myös potilastietojärjestelmiä. Tulevat pelastaja-ensihoitajat nostavat myös moniammatillisen konseptin suorituskykyä, jota toteutetaan Kymenlaaksossa kaakonkulman monitoimiyksikössä. Mallissa tuotetaan pelastajan substanssiosaamisen kautta pelastustoimen ja ensihoidon valmiutta samalla yksiköllä. Moniammatillinen henkilöstö mahdollistaa kustannustehokkaasti kattavamman avun ja parantaa viranomaisten reagointivalmiutta erityisesti harva-alueella.
Mentori matkassa koko opintojen ajan
Käytännön oppiminen toteutetaan oppisopimusmallin mukaisesti omalla työpaikalla ensihoidon toimintaympäristössä. Jokaiselle opiskelijalle on osoitettu henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka toimii opintojen ajan mentorina, suunnitellen kenttätyössä tapahtuvan oppimisen yhdessä opiskelijan ja oppilaitoksen kanssa. Ohjaaja ja opiskelija työskentelevät pelastuslaitoksen ensihoitoyksikössä työparina ja harjoittelevat osakokonaisuuksia yhdessä myös simulaatio-oppimisen keinoin.
Työpaikkaohjaajina toimivat pelastuslaitoksen ensihoitaja AMK-tutkinnon suorittaneet pelastajat, joilla on vankka kokemus ensihoitotyöstä ja osaamisen kehittämisestä monipuolisten kouluttajatehtävien kautta. Ohjaajat on koulutettu vaativaan tehtävään järjestävän oppilaitoksen toimesta. Työpaikkaohjaajat tukevat ja arvioivat osaamisen kehittymistä vuorovaikutuksessa opiskelijan kanssa. Hankittu osaaminen osoitetaan ja varmistetaan näytöillä, jotka työpaikkaohjaajat vastaanottavat ja arvioivat.
Osaaminen hyödynnetään laajasti
Pelastuslaitos tukee osaamisen kehittämistä ja tavoitteena on tarjota mahdollisuus perustason ensihoitaja-tutkinnon suorittamiseen kaikille ensihoidossa työskenteleville pelastajille, joten seuraava kurssi käynnistyneekin syksyllä 2024. Asiakkaat tulevat saamaan terveydenhuollon ammattihenkilöiksi koulutettujen pelastaja-ensihoitajien kautta entistä parempaa palvelua ja vahvistettu osaaminen on pelastajan monipuolisen tehtävänkuvan kautta hyödynnettävissä myös henkilön työskennellessä pelastusyksikössä, esimerkiksi ensivastetehtävillä.
Oppisopimuskoulutuksen kautta saavutettu virassa olevien pelastajien parempi suorituskyky vahvistaa päivittäisvalmiuden lisäksi hyvinvointialueen kykyä nostaa valmiutta ja vastata suuronnettomuuksiin niin normaaliolojen häiriötilanteissa kuin kaikissa poikkeusoloissakin.
