Siirry sisältöön

Hyvinvointialueet ovat ensimmäisen toimintavuotensa aikana osoittaneet, että ne ovat toimintakykyisiä, ja toimintavarmoja. Kaikki hyvinvointialueet ovat onnistuneet siirtämään palveluiden järjestämisvastuun ja toiminnan turvallisesti vanhoista organisaatioista uuteen ja suoriutuneet uuden demokraattisen tason päätöksentekoprosessien kehittämisestä.

”Palvelujen turvallinen siirtymä kunnista hyvinvointialueille on jo itsessään ollut valtava onnistuminen. Sen lisäksi kehittämistyö on saatu hyvään vauhtiin”, sanoo Sanna Svahn, joka toimii hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtajana.

Alueilla on kyky ratkaista ongelmia ja uudistaa palveluita. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluita uudistetaan, jotta tarjolla olisi aiempaa parempia tapoja saada apua matalalla kynnyksellä.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on avattu digimielenterveysklinikka ja Helsingissä uusi matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupiste ja päihdepalvelupiste. Keski-Uudellamaalla avattiin kolmas matalankynnyksen päihdeavokuntoutuspiste, joka suunnattiin nuorille aikuisille. Terapiat etulinjaan -toimintamallin kehittäminen vaikuttaa asiakastyöhön koko maassa.

Asiakkaat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon

Suomalaisten tyytyväisyys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on säilynyt yleisesti korkealla tasolla myös sote-uudistuksen jälkeen. Asiakkaat ja potilaat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä saamansa hoidon ja palvelun laatuun. Tämä käy ilmi alueiden keräämästä asiakaspalautteesta.

”Kiitos onnistumisesta kuuluu jokaiselle, joka työskentelee hyvinvointialueilla”, sanoo H23-verkoston varapuheenjohtaja Marina Kinnunen.

Hyvinvointialueilla on parannettu asiakasohjausta ja panostettu matalan kynnyksen palveluihin. Moni alue on ottanut käyttöön koko alueen kattavia neuvonta- ja palvelunumeroita ja chat-palveluita. Esimerkiksi Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla on avattu sosiaalihuollon asiakasneuvontanumerot. Lapissa terveysasemien avovastaanotoilla on käynnistetty jatkuvuusmalli, jossa usein asioivat henkilöt tapaavat aina samat lääkärit ja hoitajat.

Digitaalisia palvelukanavia otetaan käyttöön nopealla tahdilla koko Suomessa. Hyvinvointialueilla on yksittäisiä kuntia suurempina toimijoina paremmat mahdollisuudet satsata järjestelmien käyttöönottoon ja siirtää työpanosta myös digitaaliseen asiointiin. Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella jo noin 30 % perusterveydenhuollon vastaanottokäynneistä tapahtuu etänä. Itä-Uudellamaalla käyttöön otetun HyVä-digi-palvelun kautta on puolessa vuodessa otettu yhteyttä jo 16 000 kertaa. Päijät-Hämeessä yli 40 000 asukasta on ladannut Päijät-Sote-mobiilisovelluksen.(siirryt toiseen palveluun)

Hyvät käytännöt jaetaan alueiden kesken

Ensimmäisten viidentoista kuukauden aikana hyvinvointialueilla on uudistettu palveluita rivakasti. Yhteistä toimenpiteille on, että ne parantavat palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, henkilöstötilannetta ja integroitua toimintatapaa, jossa hallinnollisen ja päällekkäisen työn määrä vähenee.

Hyvinvointialueet tekevät tiivistä yhteistyötä ja seuraavat kehittämistyötä muualla maassa. Jokainen alue kehittää palveluitaan omat erityispiirteet ja tarpeet huomioiden.

Monella alueella on otettu käyttöön liikkuvan sairaalan palvelut, jossa hoitaja voi mennä esimerkiksi ikäihmisen luo, ja raskas käynti päivystyksessä voidaan välttää. Vanhenevan väestön palveluiden tarve kasvaa, minkä vuoksi suunnitellaan myös uusia, turvallisia asumisen tapoja, kuten yhteisöllistä asumista. Muun muassa Pohjois-Karjalassa lisätään ikääntyneiden perhehoitoa.(siirryt toiseen palveluun)

Hyvinvointialueiden onnistumisen edellytyksenä on työrauha toimeenpanna uudistuksia

Hyvinvointialueet vastaavat samojen palveluiden järjestämisestä, mutta niiden välillä on paljon eroja. Alueiden koko ja väestö vaihtelevat merkittävästi. Hyvinvointialueiden organisaatiot ovat keskenään erilaisia, ja alueet ovat uudistumisessaan eri vaiheessa.

Hyvinvointialueita yhdistävät samat haasteet: riittävätkö henkilöstö ja rahat, ja miten turvata riittävät palvelut eri ikäisille ihmisille. Palveluiden kehittämisessä arjen innovaatioilla ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavilla teoilla on suuri merkitys kokonaisuudelle. Onnistumisen keskeisenä edellytyksenä on, että hyvinvointialueille annetaan työrauha toimeenpanna päätetyt uudistukset, ja että hyvinvointialueille ei kohdistu mittavia lisäsopeutustarpeita.

”Ensimmäisen vuoden kehitys antaa jo uskoa siihen, että palveluiden saatavuus voi parantua. Kun uudistukselle annetaan aikaa, hyvinvointialueet saavat mahdollisuuden näyttää kykynsä ja onnistua”, sanoo Sanna Svahn. 

Hyvinvointialuejohtajien verkosto(siirryt toiseen palveluun)

Tämän uutisen on laatinut H23-verkosto. H23-verkosto on hyvinvointialuejohtajien ammatillinen verkosto, johon kuuluvat seuraavat henkilöt.

  • Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
  • Matti Bergendahl, HUS-yhtymä
  • Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue
  • Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue
  • Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue
  • Juha Jolkkonen, Helsinki
  • Tero Järvinen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
  • Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
  • Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
  • Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
  • Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
  • Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
  • Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
  • Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue
  • Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
  • Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
  • Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
  • Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
  • Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue
  • Markus Syrjänen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
  • Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue
  • Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue
  • Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Takaisin ylös