Varautuminen ja väestönsuojelu
Varautumisella turvataan yhteiskunnan toimintaa kaikissa tilanteissa. Väestönsuojelun tarkoituksena on suojella siviiliväestöä vaaroilta.
Mitä varautuminen on?
Varautumisella turvataan yhteiskunnan toimintaa kaikissa tilanteissa. Voimme kohdata turvallisuuteemme vaikuttavia häiriötilanteita, kuten sähkökatkoja, lämmönjakelun katkoksia ja vesikatkoja myös arjessa. Häiriöitä voivat aiheuttaa luonnonilmiöt, kuten myrskyt, ukkonen, lumikuorma. Häiriö voi johtua myös laitteistojen vioista tai huolto- ja korjaustöistä.
Varautumista ovat muun muassa valmiussuunnittelu tai kiinteistötasolla pelastussuunnitelma, etukäteen tehdyt tekniset ja rakenteelliset valmistelut, esimerkiksi varavoima ja väestönsuojat, koulutus ja valmiusharjoitukset, sekä henkilöiden, tilojen ja kriittisten materiaalien varaukset.
Pelastuslaitos varmistaa valmiussuunnittelun ja etukäteen tehtävien valmistelujen avulla, että pystymme huolehtimaan ihmisten ja omaisuuden suojaamiseen ja pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä sekä tehtävien edellyttämästä yhteistoiminnasta myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Pelastuslaitos suojaa väestöä normaaliolojen onnettomuuksissa, vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja vaaratilanteissa suojaamiskeinona on yleensä suojautuminen asuin- tai muihin sisätiloihin. Tulipalotilanteissa käytetään usein suojaväistöä eli evakuointia.
Väestönsuojelu
Väestönsuojelun tarkoituksena on suojella siviiliväestöä vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroilta, auttaa selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta ja luomaan välttämättömät edellytykset eloonjäämiselle. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat toimialaansa kuuluvista väestönsuojelutehtävistä. Kokonaisuudessaan väestönsuojelu kuuluu useiden viranomaisten vastuulle. Pelastustoimen vastuulla ovat väestön varoittaminen, suojautumisen johtaminen, pelastustoiminta ja evakuoinnit.
Poikkeusoloissa varaudumme suojaamaan väestöä riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai väestönsiirtojen eli evakuointien avulla. Väestönsuojien ensisijaisena tarkoituksena on suojata väestöä sotilaallista uhkaa vastaan siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat. Normaalioloissa väestönsuojia käytetään esimerkiksi asuintalojen varastotiloina, liikuntahalleina ja sosiaalitiloina. Väestönsuojat pitää kuitenkin pystyä tyhjentämään ja ottamaan käyttöön 72 tunnin kuluessa.
APUA-puhelin auttaa, kun puhelinverkossa on häiriöitä
Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella, pienillä paikkakunnilla on sopimuspalokuntien paloasemien ulkoseiniin asennettu APUA-puhelimia. Puhelimet toimivat viranomaisverkossa ja niiden kautta saa yhteyden pelastusviranomaiseen, jos matkapuhelinverkko ei syystä tai toisesta toimi. Puhelimet on tarkoitettu kansalaisten käyttöön vaihtoehtoiseksi välineeksi hätäpuhelun tekoon. APUA-puhelin on merkitty näkyvästi ja puhelinkaapilla on luettavissa selkeät toimintaohjeet.
APUA-puhelimien yhteyteen on asennettu myös defibrillaattori-kaappeja, joissa defibrillaattori on kaikkien kansalaisten käytettävissä hätätilanteessa.
