Kymenlaakson hyvinvointialueella nuorten palveluita kehitetään nuorten toiveita huomioiden

Kymenlaakson hyvinvointialueen tavoitteena on kehittää palveluja entistä asiakaslähtöisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Tavoitteena on, että palvelujen piiriin pääsee entistä nopeammin ja helpommin. Tulevaisuudessa hyvinvointialueella on käytössä myös aiempaa enemmän digitaalisia yhteydenottotapoja ja asiointikanavia.  

– Jotta nuorten palvelujen kehittämistyötä voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, on nuorten ajatusten ja toiveiden tultava myös kuulluksi. Vuoden 2023 aikana hyvinvointialueella kerättiin kymenlaaksolaisten nuorten ajatuksia mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen tueksi verkkokyselyn avulla, kuudessa erillisessä työpajassa, sekä Mikä vituttaa -konseptin mukaisessa teemaillassa, sanoo Kymenlaakson hyvinvointialueen digitaalinen sotekeskus -hankkeen projektipäällikkö Noora Haimi.

Nuorten vastauksissa nousivat esiin erilaiset teemat, muun muassa vanhempien rooli ja tuki kotona, anonyymit matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut, luottamuksen syntyminen ammattilaisen kanssa, sekä päihteidenkäyttöön liittyvä avoimuus ja seuraamukset.

– Vastausten mukaan chatit sekä erilaiset digitaaliset ja pelilliset ratkaisut voivat tarjota apua nuorille. Samalla vastauksissa nousi esiin se, että digitaaliset palvelut eivät voi korvata lähipalveluja, vaan digi- ja lähipalveluiden on tärkeää toimia rinnakkain, Haimi sanoo.

Verkkokyselyyn vastasi 75 nuorta. Työpajoissa ja teemaillassa kohdattiin ja keskusteltiin yhteensä 66 nuoren kanssa.

Opiskeluterveydenhuollon Terkkari-chat ja kuraattorien ja psykologien digiajanvaraus käynnistyivät tammikuussa

Kymenlaaksossa nuorten toiveita digitaalisten palveluiden käytöstä on kuultu. Opiskeluhuollon palvelujen ammattilaiset ovat opiskelijoiden tavoitettavissa jatkossa myös digitaalisten palveluiden kautta. Opiskeluterveydenhuollon Terkkari-chat on opiskelijoille matalan kynnyksen kanava ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan. Opiskelijoilla on jatkossa mahdollisuus varata aika digipalvelun kautta psykologille tai kuraattorille ensikäynnin lähi- tai etävastaanotolle.

Lukion tai ammattiopiston opiskelija voi ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan, kuraattoriin ja psykologiin nyt myös digipalveluiden kautta

Nuorten osallistaminen on osa laajempaa nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen kokonaisuutta, joka toteutetaan osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Nuorilta saatuja kehittämisideoita ja -toiveita huomioidaan tässä kehittämistyössä vuosina 2023–2025. 

Kymenlaaksolaisten nuorten vastaukset mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen tueksi

Sitaateissa olevat kommentit ovat nuorten ajatuksia kyselystä, työpajasta tai teemaillasta.

1. Tuki ja apu vanhemmilta

Nuorten ajatuksista nousi vahvasti esiin se, että nuoret odottavat tukea ja apua kotoa vanhemmilta. Vanhempien tulisi olla nuorten mielestä ne, jotka uskaltavat asettaa rajat ja pitää niistä kiinni. Nuorten mielestä vanhemmat, sekä tietyissä tilanteissa myös ammattilaiset, tarvitsevat apua ja tukea vaikeidenkin asioiden puheeksi ottoon.

“Apua pitää saada kotoonta”
“Että aikuinen välittää omasta lapsestaan ja osaa kasvattaa. Vetää rajat, jos vaikka käyttää vapea”
“Vanhempien pitäisi käsitellä asiaa”
“Vanhemmat / aikuiset tarvisi tukea siihen, että he uskaltaisivat ottaa asiat nuorten kanssa puheeksi. Siitä ei ole nuorelle mitään hyötyä, että puhutaan säästä. Puhutaan asioista suoraan.”
“Vanhemmat / aikuiset tarvisi tukea myös siihen, että he oppisivat tunnistamaan sen, että nuoren käytös tai oireilu voi tosiasiallisesti johtua jostakin muusta. Huonosti käyttäytyvä nuori ei esim. välttämättä ole vain hankala nuori, vaan hän voi olla vaikka masentunut.

2. Kevyet ja anonyymit palvelut

Nuoret toivovat kevyitä ja anonyymeja eli tunnisteettomia kanavia ajatustensa purkamiseen. Tällaisia anonyymeja palveluita voisivat olla esimerkiksi erilaiset chat-palvelut sekä kohtaamispaikkatoiminta. Anonyymejä palveluita nuoret toivovat tilanteissa, joissa asia on sellainen, että siitä on vaikea keskustella kasvotusten tai kun nuori ei ole keskustellut henkilön kanssa aiemmin. Nuoret toivovat anonyymejä palveluita myös siksi, että he pelkäävät seuraamuksia kertomastaan. Nuoret toivovatkin ammattilaisilta avoimuutta siinä, mitä nämä seuraamukset käytännössä tarkoittavat.

”Nuorilla tulisi olla mahdollisuus käydä jossakin puhumassa asioistaan ilman mitään asiakkuutta. Esim. Jossain pääkaupunkiseudulla on jotain pop up –vastaanottoja. Myös anonyymille keskustelulle on tarvetta, silloin uskaltaa puhua avoimesti.”
“Kertokaa (lastensuojelulaitosten) hyvistä puolista ei vain siitä, että ”siellä saa apuu arkeen”. Kertokaa mahdollisuuksista esim. löytää ihminen, joka on täysin samassa tilanteessa, josta voi tulla hyvä kaveri esim. Ja siitä, että ajan kanssa siihen tottuu ja silloin se auttaa.”
“Sanokaa, ettei laitos ole kuten vankila, se voi olla myös iso apu. Vaikka se inhottaa alussa.”
“Nuori tarvitsee aikuisen, johon voi luottaa ettei aikuinen kerro eteenpäin, vaikka nuori kertoisi mitä. Viranomaisten ilmoitusvelvollisuus estää nuoria puhumasta avoimesti.”
“Nuoret pelkää seuraamuksia, jos puhuvat suoraan tilanteestaan. Esim. Lastensuojelua ja sijoitusta pelätään vielä tänäkin päivänä. Laitoksista pitäisi saada totuudenmukaisempi kuva, ei ne ole vankiloita.”

3. Luottamus nuoren ja ammattilaisen välillä

Luottamuksen syntyminen oli nuorten mielestä avainasemassa siinä, että nuori haluaa asioida palveluissa omalla nimellään ja kasvoillaan. Se, jos luottamusta ammattilaiseen ei synny tai “kemiat eivät kohtaa”, voi olla suuri syy sille, että nuori ei koe saavansa apua, tai ei edes hae apua. Jopa kolmasosa verkkokyselyyn vastanneista nuorista kertoi jääneensä ilman apua siksi, että luottamus ammattilaiseen puuttui tai kemiat työntekijän kanssa eivät kohdanneet. Nuoret nostivat esiin sen, että ammattilaisten tulisi paremmin huomioida tilanteet, joissa työntekijän vaihtaminen voisi auttaa nuorta.

“Tärkeintä on tehdä olo, että häntä tuetaan, kuunnellaan ja uskotaan.”
“Kertokaa, että häntä uskotaan.”
“Jos on vaikka herkkä asia, niin se jolle kertoo asian, niin osaa ottaa vastaan ja kuunnella myötätuntoisesti. Kun katsoo silmiin, niin tietää että toinen oikeasti kuuntelee.”
“Aikuisten tulee huomioida, että aina ei kemiat kohtaa. Sama työntekijä ei sovi kaikille. Mikäli kemiat ei kohtaa, ei se tarkoita, että palvelu ei olisi tarpeen / toimivaa. Työntekijää pitää uskaltaa vaihtaa.”
“Aikuisen pitäisi pystyä ottamaan vastaan huolet ja murheet. Ei hermostua tai suuttua kun niistä kertoo. Sit jos on tällainen aikuinen, niin pitäs kuunnella nuorta, et ei halua käydä siellä. Onneks lopulta kuultiin ja uskottiin eli että voi vaihtaa, jos persoonallisuudet tms. Ei sovi yhteen.”

4. Päihteiden käyttö

Yksittäinen teema, josta on nuorten mielestä vaikea puhua avoimesti, on päihteet. Erityisesti tähän teemaan liittyen nuoret pelkäävät seuraamuksia, jos he puhuvat tilanteestaan avoimesti. Tähän teemaan liittyen myös ammattilaisten avoimuus ja luottamuksen syntyminen olivat avainasemassa avun saamisen kokemukselle.

“Nuoret tarvitsevat aikuisia, jotka kulkevat arjessa mukana, mutta joilla ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Nuoret ymmärtävät, että aikuisten pitää puuttua huolestuttaviin asioihin, mutta ilmoitusvelvollisuus estää nuoria puhumasta asioista avoimesti ja suoraan. Ei haluta ”ongelmia” itselle tai kavereille.”

5. Nuorten toiveet palveluille

Nuoret toivovat ennen kaikkea, että apua on helposti saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan.

“Haluaisin että palveluiden käytöstä tehdään helppoa kaikille”
“Niin, että apuja tarvitsevat saisivat apua”

Erilaiset chat-palvelut nousivat nuorten vastauksissa isona kehittämisen kohteena. Esimerkiksi verkkokyselyyn vastanneista nuorista jopa yli puolet haluaisi asioida chatin välityksellä. Myös digitaalisten kyselyiden ja lomakkeiden toive näkyi nuorten vastauksissa. Nuoret kokevat erilaiset digitaaliset ratkaisut, kuten nettiterapian hyväksi, mutta digitaaliset ratkaisut eivät saa korvata kasvotusten saatavaa palvelua kokonaan.

“Palvelut tulee olla saatavissa livenä, mutta toisaalta etätapaamisten mahdollisuus siinä rinnalla olisi myös hyvä juttu. Esim. ahdistavat lääkärikäynnit olis kiva hoitaa etänä.”

Nuorten mielestä koulusta saatava apu ja tuki, kuten kuraattoripalvelut, ovat tärkeä auttamisen muoto. Nuoret kuitenkin toivovat, että apua ja tukea olisi saatavilla myös koulupäivien jälkeen. Erityisesti koulupäivän jälkeen saatavan tuen toiveissa nousi esiin erilaiset chat-palvelut.

“Apua pitäisi saada Koulun jälkeen kanssa.”
“En haluis puhuu vaan kirjottaa vaikka just jonnee chattii”
“Joku minne vois nimettömänä kirjottaa ja sais heti vastauksen ja tukea ku ahistaa.”

Nuoret kokivat, että mielenterveyteen ja erityisesti päihteisiin liittyvistä pulmista ja haitoista olisi hyvä kertoa esimerkiksi pelillisin keinoin. Nuorten mielestä se ei hyödytä tai opeta mitään, jos aikuiset vain kertovat haitoista. Nuoret kokivat myös, että silloin, kun joutuu ottamaan asioista itse selvää, jäävät ne paremmin mieleen.

“Pelaaminen voi auttaa sellaista jolla on esim. Henkisiä vaikeuksia. Oppii, että sun ei pidä vaan heittää kaikkia vaikeuksia syrjään vaan niitä pitää kohdata ja käsitellä.”
“Voisko pelien seassa kertoa päihteistä ja niiden haitoista?“
“Piti pitää jostain tupakkatuotteesta esitelmä. Siinä oppi ja asiat jäi mieleen.”
“Koulussa on puhuttu ruokailujutuista, unirytmistä ja päihteistä, mut kukaan ei jaksa niitä kuunnella kun ne selitetään niin pitkästi. Se on vaikee juttu.”
“Esim. Vape-haitat: Ei vaan joku 50-v tyyppi kertomassa niistä haitoista, vaan joku mielenkiintoinen ja luovasti kerrottuna. Esim. Video, vaikka pelimaailma, jonka lomassa kerrotaan asiat.”

Erityisesti työpajoissa nousi esiin se, että palveluita tulisi mainostaa ja markkinoida nuorille suunnatuilla sosiaalisen median kanavilla sekä koulujen ilmoitustauluilla. Nuoret myös toivoivat, että heille kohdennettu markkinointi olisi heidän näköistä. Jo ensimmäisen sekunnin tulee olla kiinnostava, muuten nuori ohittaa mainoksen.

“Mielestäni myös sisältöjen esim tiktokissa pitää olla nuorten kaltaisia eikä vain että joku aikuinen puhuu jotakin josta ei tajua kukaan mitään eikä se sitten ketään oikee kiinnosta tai houkuttele. Pitää keksiä mielenkiintoisiaratkaisuja jotta nuoria kiinnostaa ja ymmärtää ja osaa pyytää apua”